Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Keskustelua 4/2017
Elina Keckman
Hylkäyskirje tekstilajina
Kielikellossa 3/2017 Esa Laihanen käsitteli vuorovaikutusta ja puhuttelua hylkäyskirjeissä. Laihanen nosti esiin, että kohteliaan, myönteistä yrityskuvaa rakentavan hylkäyskirjeen muotoileminen on haastavaa ja että...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2017
Hannu Pirinen
Loistava kielemme
Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. Sama pulma on myös toiseen suuntaan: kuulin vieraskielisen sanan, kuinkahan se...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2017
Riitta Brelih
Kielivartteja naapuruuspiirissä
Kielikellosta 3/2016 (ks. Lue myös) saatiin lukea, miten Kotuksen aineistoja on käytetty mm. palvelutaloissa visailujen materiaalina. (”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”). Tuolloin haastateltavana ollut...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2016
Riitta Hyvärinen
”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”
Kotuksen verkkosivuilla on paljon aineistoja, joita voi käyttää opiksi ja iloksi. Eläkkeellä oleva kieli-ihminen, terminologi Riitta Brelih on ystävineen esitellyt suomen kielen uusia sanoja helsinkiläisessä...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2016
Jaakko Anhava
Turkinmaan nimi
Viime vuosina monissa niin suomen- kuin muunkielisissä teksteissä, tieteellisistä teoksista ja artikkeleista lehtikirjoituksiin, on voinut havaita käytännön, että nimeä Turkki käytetään kyseisestä maasta vain sen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2016
Taru Kolehmainen
Evankelisluterilainen: suosituksen taustaa
Suomen kielen lautakunta keskusteli kirkon nimen kirjoitusasusta 13.10.1986 Taru Kolehmaisen alustuksen perusteella. Ohessa Taru Kolehmaisen selvitys nimen ja suosituksen taustasta. Turun tuomiokirkko (kuva:...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2016
Seppo Salo
Evankelis- ja luterilainen
Kielitoimisto ja Suomen luterilainen kirkko ovat eri kannalla kirkon nimen kirjoitustavasta. Kielitoimiston mukaan alkuperäinen, kirkon nimessään yhä käyttämä muoto evankelis-luterilainen on virheellinen. Oikea on...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2016
Erkki Lyytikäinen
Ajanlaskun alun jälkeen, aaj.
Länsimaisessa kulttuurissa Kristuksen syntymä on se merkkitapahtuma, johon ajan kulkua on tapana verrata. Menneisyyttä koskevassa kirjoittelussa, miksei puheessakin, ajankohdan määritteisiin liittyy ilmaus ennen...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2015
Jaakko Anhava
Uusituista käännöksistä
Kielikellossa 4/2013 professorit Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi käsittelivät kaunokirjallisten teosten uusia käännöksiä. Vaikka aikaa on kulunut, erästä kohtaa heidän kirjoituksessaan sopii yhä kommentoida (s....
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2015
Erkki Lyytikäinen
Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?
Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti suosittaa, että ainakin...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2015
Kirsti Aapala
Murteiden niekat
Susanna Tavi kirjoitti Kielikellon numerossa 4/2014 itämerensuomalaisista niekoista (ks. Lue myös). Kiinnostavassa artikkelissaan hän esitteli lähisukukielten rinnalla myös suomen kirjakielen ja vanhan kirjasuomen...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2015
Markus Lång
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana lauseen alusta ja vaikeuttaa lauseen hahmottamista ja ymmärtämistä. Itse haluaisin...
Lue lisää
-
Keskustelua 4/2014
Heikki Särkkä
Infrastruktuurin omakielistämisestä
Kiitän Jussi Kalliota ehdotuksesta varusto. Sen ainoa puute on ongelmallinen johtosuhde, mikä edellyttäisi kantasanaa varu (vrt. sivu → sivusto). Kantasanasta varus taas saataisiin säännönmukainen johdos varuksisto...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2014
Jussi Kallio
Infrastruktuurin riivaamana
Jos jokin sana kaipaa omakielistämistä niin infrastruktuuri. Sana on suomalaisen suuhun vaikeaääntöinen eikä aivan helppo kirjoittaakaan; kuitenkin se esiintyy tavallisessa sanomalehtitekstissä varsin taajaan. Sehän...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2014
Katriina Martikainen-Lauttamus
Seriöösiä säestystä
Musiikkiaiheisessa artikkelissaan (Kielikello 1/2014) Taru Kolehmainen arveli, että termi vakava musiikki olisi käännöslainaa ruotsista (seriös musik) ja esitti kysymyksen, mitä vakavaa on Mozartin hilpeissä...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2014
Markus Lång
Pari sanaa kanneltajasta
Kielikellon viime numerossa Taru Kolehmainen käsitteli musiikkitekstien kielenhuoltoa (”Apua musiikista kirjoittaville”). Hän mainitsi, että soittajannimi kanneltaja (’kanteleensoittaja’) voidaan muodostaa verbistä...
Lue lisää
-
Keskustelua 3/2013
Jaakko Anhava
Kivi sanoi: ”Minä elän.”
Muualle kuin tähän lehteen kuuluu sen pohtiminen, sanoiko Aleksis Kivi todella nuo kuuluisat viimeiset sanansa – tästähän on pitkään väitelty. Mutta tämä sitaatti on kyllin kuuluisa käydäkseen oikeinkirjoituksen...
Lue lisää
-
Keskustelua 2/2013
Vesa-Matti Peltola
Vielä häiriköstä ja rentun ruususta
Kielikellossa 1/2013 eräs lukija katsoi, että Irwin Goodman oli keksinyt häirikkö-sanan ennen Matti Viherjuurta. Irwinin Vain elämää ‑CD-boksiin liittyvän kirjan sivulla 35 Vexi Salmi kertoo, että Matti Viherjuuri oli...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus
Nesessiiviverbien subjekti
Kielikellon numerossa 4/2012 oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun subjekti on lauseen alussa, sen sija on genetiivi. Kun subjekti on...
Lue lisää
-
Keskustelua 1/2013
Tuomo Ilomäki
Maadoituksesta
Kielikellossa 4/2012 minua kiinnosti erityisesti Taru Kolehmaisen juttu väärin johdetuista mutta sittemmin yleiseen kielenkäyttöön hyväksytyistä sanoista. Kun olen ”eläköitynyt” sähköinsinööri, tartuin erityisesti...
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022