Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Kieli kartalla 2/2021
Minna Salonen
Poimimisesta päästäiseen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2021
Riikka Tervonen
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2020
Kirsti Aapala
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2020
Minna Salonen
Kaikenlaista nostamista
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2020
Anna Ryödi
Lentsu ja muut läänintaudit
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2020
Heikki Hurtta
Heti lemmessä
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2019
Kirsti Aapala
Katoavatko konttorit?
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2019
Minna Salonen
Naruista asiaa
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2019
Nina Kamppi
Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2019
Riikka Tervonen
Lähärettihin kihiloolle
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2018
Minna Salonen
Onks kellään Laraa myirä? – myymisen monet muodot
Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös muodot myidä (murteissa esim. myirä) ja myödä (murteissa esim. myörä), jotka taipuvat myidä : myi :...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2018
Roni Hermo
Leikitäänkö hippaa, littaa vai nattia?
Lapsuuden leikeistä moni muistaa erilaiset kiinniottoleikit. Yleiskielessä nimitys on hippa, mutta eri puolilla Suomea tällä perinteisellä leikillä on lukuisia eri nimityksiä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2018
Riikka Tervonen
Näillä mäillä
Mäkiä on suuria ja pieniä, jyrkkiä ja loivia. Murteissa mäki voi olla tasamaallakin.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2018
Anna Ryödi
Lafka, mesta ja narikka – slangista tutut lainasanat murteissa
Lafka, mesta ja narikka ovat venäläislainoja, joiden tiedetään kuuluneen Helsingin slangiin jo 1900-luvun alussa. Yhtä laajasti ei ehkä tiedetä, että samat sanat ovat lainautuneet venäjästä myös suomen murteisiin.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2017
Anna Ryödi
Hyvää häppää!
Murteen- ja slanginpuhujilla on muutakin yhteistä kuin ylpeys omasta puhekielestä, nimittäin muutama yhteinen sana.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2017
Riikka Tervonen
Pari vahvaa koprajasta
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella ‑jas, ‑jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2017
Kirsti Aapala
Hatut, lakit ja hattulakit
Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2017
Heikki Hurtta
Tavallinen kekkeruusi
Tampereen seudun hämäläismurteissa ja eräissä niiden lähimurteissa käytetään sanaa kekkeruusi, joka tarkoittaa ’hienostelijaa, tyhjäntoimittajaa, saamatonta’. Tyrväässä on sanottu Siinä on kaks samanlaista...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2016
Riikka Tervonen
Vauva katselee kännyjään
Känny merkitsee lasten- ja hoivakielessä kättä. Muita murremuotoja ovat kännä, kännö ja känni.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2016
Heikki Hurtta
Tuuli se taivutti koivun larvan: "latva" suomen murteissa
Koivussa on latva, mutta murteissa sillä voi lisäksi olla mm. lalva, larva tai ladva. Murreasujen vaihtelulla on kiintoisa yhteys muunkinlaiseen sanaston äännevaihteluun.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Pitska ja pitsku
15.6.2021
-
Koronaviruksen muunnosten nimitykset
15.6.2021
-
Fyysinen, sähköinen ja digitaalinen
15.6.2021
-
Miksi Heikkisessä on ‑nen ja Mattilassa ‑la?
15.6.2021
-
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
26.5.2021