Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Kieli kartalla 2/2023
Riikka Tervonen
Navakka vene tuulessa
Tutulla sääadjektiivilla navakka on murteissa lukuisia merkityksiä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2023
Heikki Hurtta
Nettain kaulassa
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2022
Anna Ryödi
Päivä meni virkaillessa
Yleiskielestä tuttua virka-sanaa käytetään murteissa tehtävän ja toimen mutta myös ajanvietteen merkityksessä – välillä jopa lorvimiseen tai viivyttelyyn asti.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2022
Hanna Liimatainen
”Eikähän se Matti aevan kampela ollu” – kampela murteissa
Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2022
Kirsti Aapala
Muistetaan muikkuja
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2022
Nina Kamppi
Ruoto emättimessä – sanojen ja merkitysten taivalta
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2021
Heikki Hurtta
Älä noin hassumaisia puhu!
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2021
Nina Kamppi
”Talo on hirsistä näyttää tehty” – murteiden erikoisia verbirakenteita
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2021
Minna Salonen
Poimimisesta päästäiseen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2021
Riikka Tervonen
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2020
Kirsti Aapala
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2020
Minna Salonen
Kaikenlaista nostamista
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2020
Anna Ryödi
Lentsu ja muut läänintaudit
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2020
Heikki Hurtta
Heti lemmessä
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2019
Kirsti Aapala
Katoavatko konttorit?
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2019
Minna Salonen
Naruista asiaa
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Lue lisää
-
Kieli kartalla 2/2019
Nina Kamppi
Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2019
Riikka Tervonen
Lähärettihin kihiloolle
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 4/2018
Minna Salonen
Onks kellään Laraa myirä? – myymisen monet muodot
Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös muodot myidä (murteissa esim. myirä) ja myödä (murteissa esim. myörä), jotka taipuvat myidä : myi :...
Lue lisää
-
Kieli kartalla 3/2018
Roni Hermo
Leikitäänkö hippaa, littaa vai nattia?
Lapsuuden leikeistä moni muistaa erilaiset kiinniottoleikit. Yleiskielessä nimitys on hippa, mutta eri puolilla Suomea tällä perinteisellä leikillä on lukuisia eri nimityksiä.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Alentuva vai alentava käytös tai kohtelu?
13.6.2023
-
Professori tutkijaryhmineen
13.6.2023
-
Viidakkoöljyllä hyttysiä vastaan
13.6.2023
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023