Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Perusasiaa 2/2019
Sari Maamies
Someaktivisti ja tasavallan presidentti – Tittelit ja niiden taivuttaminen
Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2019
Elina Wihuri
Jokioislainen vai jokioistelainen? – asukkaiden nimitykset
Kuinka puhutaan henkilöstä, joka asuu Jokioisissa? Onko hän jokioislainen vai jokioistelainen? Entä jos asuu Nakkilassa, Rovaniemellä tai Varkaudessa: onko silloin nakkilalainen vai ”nakkilainen”, rovaniemeläinen vai ”rovanieminen”, varkautelainen vai ”varkauslainen”?
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2018
Riitta Korhonen
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2018
Riitta Korhonen
Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan
Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2018
Sari Maamies
Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat parikonjunktiot ovat sekä–että ja joko–tai....
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2018
Henna Makkonen-Craig
Miten päivämäärä merkitään?
Päivämäärät ovat pieni yksityiskohta, mutta niitä tarvitaan monenlaisissa teksteissä, esimerkiksi kirjeissä, tiedotteissa ja päätöksissä. Viime aikoina Kielitoimiston neuvontapuhelimessa on kyselty, onko päivämäärän merkintätapaa koskeva suositus muuttunut.
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2017
Sari Maamies
Kuka, ken, keitä?
Pronomini kuka taipuu erikoisella tavalla, ja eräät sen käyttöyhteydet herättävät kysymyksiä – varsinkin partitiivi ketä.
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2017
Riitta Korhonen
Tyhjiä välejä ja viivoja yhdyssanoissa
Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan yhdyssanan osat kirjoitetaan niin, että ne yhdessä muodostavat sanakokonaisuuden. Tästä säännöstä sinänsä ei vallinne epäselvyyksiä, vaikka käytännön tekstimaailma kertoo...
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2017
Ulla Onkamo
Nimissä tarvitaan genetiiviä
Paikkojen, rakennusten, tapahtumien ja ohjelmien nimissä tarvitaan usein joko yleissanan tai nimeen sisältyvän toisen erisnimen genetiivimuotoa eli n-loppuista sijamuotoa: Isonjärvensuo (paikka) Itä-Suomen yliopisto...
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2017
Ulla Onkamo
Pari perusasiaa nimien taivuttamisesta
Suomen kielessä erisnimet taipuvat sijamuodoissa kuten yleissanatkin. Niinpä matkustamme Tampereelle, syömme lounasta Mikon kanssa, luemme valtakunnansovittelija Minna Helteen haastattelun ja käymme ostoksilla Isossa...
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2016
Sari Maamies
Ottanette huomioon potentiaalin
Potentiaali on puhujan suhtautumistapaa ilmaiseva verbimuoto, jonka avulla asia esitetään mahdollisena tai todennäköisenä. Se on yleiskielisissä teksteissä suhteellisen harvinainen ja monille jopa melko vieras muoto....
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2016
Karoliina Markula
Olin huolissaan sinusta – vai huolissani?
Yleiskielessä käytetään omistusliitteitä. Ne ovat persoonan osoittavia tunnuksia, joilla viitataan esimerkiksi omistajaan tai tekijään. Automme läpäisi katsastuksen. Uskallatko maistaa leipomaani pullaa?...
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2016
Riitta Korhonen
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko ‑lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?
Lue lisää
-
Perusasiaa 2/2016
Raija Moilanen
Kellonaikojen merkitseminen
Suomenkielisissä teksteissä kellonajan tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä. Tunteihin ei merkitä etunollia, eikä minuutteja merkitä kahdella nollalla paitsi silloin kun halutaan korostaa täsmällistä...
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2015
Sari Maamies
Amerikan-matka ja Nobelin palkinto – yhdysmerkki erisnimen yhteydessä
Yhdysmerkki on tavuviivan mittainen viiva (-). Yhdysmerkkiä pitempi viiva on nimeltään ajatusviiva (–). Sitä käytetään eri tehtäviin kuin yhdysmerkkiä. Yhdysmerkkiä tarvitaan erilaisiin tehtäviin, joista tässä...
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2015
Riitta Hyvärinen
Suoran lainauksen osoittaminen
Kun tekstissä lainataan jonkun muun puhetta tai kirjoitusta sanasta sanaan, lainattu osuus on merkittävä selvästi. Tähän tarkoitukseen käytetään tavallisimmin lainausmerkkejä, jotka suomessa ovat kaarevat ja...
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2014
Riitta Korhonen
Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla
Sellaisia ilmauksia kuin ”rajattu” ja ”määrätty” on joissain yhteyksissä kehotettu välttämään. Mistä on kyse?
Lue lisää
-
Perusasiaa 3/2014
Laura Niemi
Luvut ja tekstin hahmotettavuus
Tekstilaji ja tekstin tehtävä vaikuttavat siihen, onko luvut havainnollisempaa kirjoittaa numeroin vai kirjaimin.
Lue lisää
-
Perusasiaa 1/2014
Elina Heikkilä
Talolla tavataan!
Onko seminaari Säätytalolla vai Säätytalossa? Oletko töissä Maanmittauslaitoksessa vai Maanmittauslaitoksella? Valinta sisä- ja ulkopaikallissijojen välillä on joskus vivahteista kiinni.
Lue lisää
-
Perusasiaa 4/2013
Sari Maamies
Juoksija kiisi voittoon – vai kiitikö hän?
Kiisi vai kiiti, kaasi vai kaatoi, haravoi vai haravoitsi? Eräiden verbien imperfektimuodoissa vaihtelevat eri tavoin s ja t.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022