Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
- Artikkeli 3/2018
Sofia Björklöf
Meri kuljettaa kieltä – virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Raija Moilanen
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Elina Wihuri
Asutko Räntämäessä tai Halisissa? – Asuinalueiden nimet
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Asutusnimihakemistosta voi hakea tietoa asutusnimien taivutuksesta, kirjoitusasuista ja rinnakkaisnimistä. Kielikellossa 2/2017 kerrottiin kylännimistä, tässä kirjoituksessa keskitytään taajama-asutusalueiden nimiin.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tiina Leemets
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tuuli Rehemaa
Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sirje Mäearu
Viron kielineuvonta auttaa
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Klaus Laalo
Maidot ja piimät sekaisin – suomen ja viron välistä riskisanastoa
Piimä on maitoa ja hallitus hometta: suomen ja viron kielten läheisyys synnyttää joskus hauskojakin väärinkäsityksiä, kun tutulla sanalla onkin toisessa kielessä täysin erilainen merkitys. Kun katsotaan pintaa syvemmälle, nähdään ne syyt ja kehityskulut, jotka ovat johtaneet yhteisen sanaston erilaisiin merkityksiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Minna Haapanen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Aino Piehl
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä Osallistavan viestinnän EU-opas
Sanat voivat pahoittaa mielen ja vahvistaa stereotypioita. Miten viitata esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta? Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen kielenkäyttöön.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Riina Klemettinen
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Tiililä
Virkakielityön periaatteet: työtä kielen parissa ihmisten hyväksi
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on viranomaisten ja julkisten palvelujen kielen eli virkakielen asiantuntemuksen keskus Suomessa. Kotuksen virkakielityö perustuu hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja arvoihin, tutkimukseen ja kokemukseen. Toiminnassa pureudutaan enemmänkin virkakielen ongelmien syihin kuin oireisiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Onkamo
Mitä toimiala tarkoittaa nimissä?
Jos toimiala-sanaa käyttää nimessä yleiskielestä poiketen, nimestä tulee helposti epäselvä. Nimen loppuosana kannattaa käyttää sanaa, joka kuvaa kohdettaan mahdollisimman yksiselitteisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat virasto ja osasto.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Henni Pajunen
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Liisa Nuutinen
Kielen asiantuntija linnunnimien parissa
Millaisiin asioihin suomen kielen asiantuntija kiinnittää huomiota, kun hän saa pyynnön tarkistaa uusia suomenkielisiä linnunnimiä?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Harri Högmander
Papuanpenkoja ja naukukäpinkäinen – maailman linnuille suomenkieliset nimet
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen nimistötyöryhmän ansiosta maailman linnuilla on suomenkieliset nimet.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen
Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija
Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist
Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä
Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Eeva Öörni
Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä
Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun viestinnän äänensävyesimerkeistä. Kyselyssä oli myös...
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Eeva Öörni
Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa
Viime vuosina yrityksen äänensävyn käytön ja suunnittelun merkitys on nostettu esiin viestintä- ja markkinointitoimistojen verkkosivuilla. Millaisin kielellisin keinoin erilaiset sävyt ja vivahteet tekstissä rakennetaan, ja miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi kepeänsävyisiin viesteihin?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Heikki Henttonen
Hiirut, jurumit ja muut nisäkkäät – mitä kuuluu nisäkäsnimistölle?
Suomenkielisten nisäkkäiden nimistöä laatinut ja uudistanut työryhmä julkaisi ehdotuksensa vuonna 2008. Uutta, päivitettyä listaa viimeistellään julkaisukuntoon.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Juhana-herttua ja hänen katunsa
21.11.2018
- Peräkkäiset paikanilmaukset
21.11.2018
- Drone vai drooni?
19.9.2018
- Pisin sana
19.9.2018
- Podcast
19.9.2018