Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
- Artikkeli 2/2020
Henna Leskelä
Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riikka Tervonen
Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta
Koronakeväänä 2020 on syntynyt runsaat määrät uudissanoja. Myös jo olemassa olleet sanat ovat saaneet uusia käyttötapoja, ja eräiden erikoisalojen sanat ovat nousseet kaikkien tietoisuuteen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Salli Kankaanpää
Perumista kerrakseen
Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Aino Piehl, Ulla Tiililä
Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa
Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Tarja Korhonen
Keuhkot kurkussa
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riitta Suominen
Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään
Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Sari Maamies
Aktiivilukijoita ja satunnaisia vierailijoita – Kielikellon lukijakyselyn antia
Kielikellon lukijakysely toteutettiin verkossa maaliskuussa 2020, ja siihen vastasi tuhat lukijaa. Juttujen sisältöön ja laatuun oltiin tyytyväisiä, mutta verkkolehden ulkoasu ja käytettävyys jakoivat mielipiteitä.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Riina Klemettinen, Anna Ryödi
Urospottuja ja koiraskukkia
Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Mari Siiroinen, Heli Tissari ja Ulla Vanhatalo
Mennään tunteisiin – ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Elina Heikkilä
Lemmen varjopuolella – seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Leena Joki
Eihän kahta rakastella sovi
Erotiikka, eroottinen rakkaus ja seksi keräävät puoleensa niin suoria kuin kierteleviäkin ilmauksia. Tällaiset tunnekylläiset ilmaukset ovat erityisen herkkiä merkitysten muutoksille. Muutosten kulkua voi seurata eri aikoina toimitetuista sanakirjoista.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa – korpusonomastinen kurkistus
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Heini Lehtonen
Monikielisyys koulussa – yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Mikko Sandström
Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?
Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Riitta Suominen
Virkakieli koettelee lukijaa
Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Laura Rostén-Jokinen
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa – ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Erja Kyckling
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Laura Ukskoski
Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla
Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Eero Voutilainen
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Riina Klemettinen
Voiko lääkettä aloittaa? – Lääketieteen kielen substantiivijohdosten semantiikkaa
Lääketieteellisten tekstien perussanastoa ovat lääkitykset, kokeet, tutkimukset ja niitä varten tarvittavat näytteet. Millaisista merkityspiirteistä tällaiset sanat koostuvat ja miten se vaikuttaa niiden käyttöön lauseessa?
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Haavoittua ja loukkaantua
5.6.2020
- Vohveli, sämpylä ja hampurilainen – verkkopalveluiden kuvakkeita
4.6.2020
- Elämmekö tyyristä aikaa?
29.5.2020
- Kutsupuhuja, juhlapuhuja, plenaaripuhuja ja plenaristi
27.5.2020
- Mistä karanteeni-sana on tullut?
19.5.2020