Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
- Artikkeli 1/2019
Sirkka Paikkala
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Ulla Onkamo
Millaisia ovat asialliset, selkeät ja ymmärrettävät nimet?
Virastojen sekä julkishallinnon palveluiden ja hankkeiden nimiä koskevat samat hyvän kielenkäytön vaatimukset kuin muutakin viranomaisten käyttämää kieltä. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä nimi on lopulta kaikkien etu.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Tanja Helminen
Suomalaisen sisun jäljillä
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Minna Maijala
”Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania' eivät minulle enää eksisteeraa” – kaksikielinen Minna Canth
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Maisteri Simo Frangén
Suomen kielen ylin taso: palindromi
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila
Naisista on moneksi – kaunokirjallisuuden naisten etunimiä
Kun kirjailija valitsee luomalleen hahmolle nimen, hän rakentaa samalla henkilökuvaa. Kirjailijalle nimi ei ole enne vaan monesti hyvinkin tarkkaan harkittu osa teoksen maailmaa. Klassikkokirjallisuus on täynnä toistuvia nimiä, ja osa niistä kantaa niin vahvoja merkityksiä, että ne yltävät nykypäivään asti. Hyviä esimerkkejä ovat Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannon nimivalinnat.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Tiina Manni-Lindqvist
Kissankulmat ja Ruikonperät todellisuudessa – kyläkuntien nimet Suomessa
Asukkaat hahmottavat kotikulmiaan usein hienovireisesti. Virallisten eli maarekisteriin merkittyjen kylien lisäksi nimiä on annettu myös muulle asutukselle. Astrid Lindgrenin luomalla Kissankulmalla ja Jaakko Tepon laulujen Ruikonperällä on vastineita todellisuudessa. Millaisia ne ovat? Miten epävirallisia kyliä, taloryhmiä ja kulmakuntia on nimetty eri puolilla Suomea?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Kirsti Aapala
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Leealaura Leskelä
Mittaa selkokielestä
Selkokeskus julkaisi tänä syksynä selkokielen mittarin, jolla voi arvioida tekstien selkokielisyyttä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Riitta Hyvärinen
Kielenhuoltaja somen ihmemaassa
Uudet viestintäkanavat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kirjoittajissa. Somen kieli aiheuttaa tuskaa, sillä koulussa tai työelämässä aiemmin opituista tekstilajeista ei aina suoraan ole malliksi. Lisäksi pitäisi osata olla rento ja hauska mutta samalla asiallinen.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Virpi Jylhä
Saavutettavuusmyllerrystä
Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Jutta Rosenberg
Kun risuaidasta tuli hashtag
Olennainen osa monien sosiaalisten medioiden päivityksiä ovat hashtagit, suomeksi aihetunnisteet. Hashtagit ovat osa monien jokapäiväistä kielenkäyttöä, ja niitä käytetään jopa puheessa, mutta mitä me oikeastaan viestitämme hashtageilla?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Salla Fagerström
Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset
Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Eeva Öörni
Löydettävyyden lähteillä: kuinka kirjoittaa Googlelle suomeksi?
Suomalaiset pitävät hakukoneita yksinkertaisempina kuin ne ovatkaan, sanoo hakukoneasiantuntija Arttu Raittila. Mitä tiedonhakijan kannattaa Googlen kielitajusta tietää? Entä verkkokirjoittajan?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sofia Björklöf
Meri kuljettaa kieltä – virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Raija Moilanen
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Elina Wihuri
Asutko Räntämäessä tai Halisissa? – Asuinalueiden nimet
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Asutusnimihakemistosta voi hakea tietoa asutusnimien taivutuksesta, kirjoitusasuista ja rinnakkaisnimistä. Kielikellossa 2/2017 kerrottiin kylännimistä, tässä kirjoituksessa keskitytään taajama-asutusalueiden nimiin.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tiina Leemets
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tuuli Rehemaa
Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sirje Mäearu
Viron kielineuvonta auttaa
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
15.4.2019
- Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
11.3.2019
- Gulfin alue viittaa Persianlahden arabimaihin
6.3.2019
- Virrat-nimen taivutus
6.3.2019
- Kauramaito ja kaurajuoma
22.2.2019