Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
- Artikkeli 4/2018
Kirsti Aapala
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Leealaura Leskelä
Mittaa selkokielestä
Selkokeskus julkaisi tänä syksynä selkokielen mittarin, jolla voi arvioida tekstien selkokielisyyttä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Riitta Hyvärinen
Kielenhuoltaja somen ihmemaassa
Uudet viestintäkanavat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kirjoittajissa. Somen kieli aiheuttaa tuskaa, sillä koulussa tai työelämässä aiemmin opituista tekstilajeista ei aina suoraan ole malliksi. Lisäksi pitäisi osata olla rento ja hauska mutta samalla asiallinen.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Virpi Jylhä
Saavutettavuusmyllerrystä
Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Jutta Rosenberg
Kun risuaidasta tuli hashtag
Olennainen osa monien sosiaalisten medioiden päivityksiä ovat hashtagit, suomeksi aihetunnisteet. Hashtagit ovat osa monien jokapäiväistä kielenkäyttöä, ja niitä käytetään jopa puheessa, mutta mitä me oikeastaan viestitämme hashtageilla?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Salla Fagerström
Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset
Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Eeva Öörni
Löydettävyyden lähteillä: kuinka kirjoittaa Googlelle suomeksi?
Suomalaiset pitävät hakukoneita yksinkertaisempina kuin ne ovatkaan, sanoo hakukoneasiantuntija Arttu Raittila. Mitä tiedonhakijan kannattaa Googlen kielitajusta tietää? Entä verkkokirjoittajan?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sofia Björklöf
Meri kuljettaa kieltä – virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Raija Moilanen
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Elina Wihuri
Asutko Räntämäessä tai Halisissa? – Asuinalueiden nimet
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Asutusnimihakemistosta voi hakea tietoa asutusnimien taivutuksesta, kirjoitusasuista ja rinnakkaisnimistä. Kielikellossa 2/2017 kerrottiin kylännimistä, tässä kirjoituksessa keskitytään taajama-asutusalueiden nimiin.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tiina Leemets
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tuuli Rehemaa
Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sirje Mäearu
Viron kielineuvonta auttaa
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Klaus Laalo
Maidot ja piimät sekaisin – suomen ja viron välistä riskisanastoa
Piimä on maitoa ja hallitus hometta: suomen ja viron kielten läheisyys synnyttää joskus hauskojakin väärinkäsityksiä, kun tutulla sanalla onkin toisessa kielessä täysin erilainen merkitys. Kun katsotaan pintaa syvemmälle, nähdään ne syyt ja kehityskulut, jotka ovat johtaneet yhteisen sanaston erilaisiin merkityksiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Minna Haapanen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Aino Piehl
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä Osallistavan viestinnän EU-opas
Sanat voivat pahoittaa mielen ja vahvistaa stereotypioita. Miten viitata esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta? Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen kielenkäyttöön.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Riina Klemettinen
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Tiililä
Virkakielityön periaatteet: työtä kielen parissa ihmisten hyväksi
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on viranomaisten ja julkisten palvelujen kielen eli virkakielen asiantuntemuksen keskus Suomessa. Kotuksen virkakielityö perustuu hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja arvoihin, tutkimukseen ja kokemukseen. Toiminnassa pureudutaan enemmänkin virkakielen ongelmien syihin kuin oireisiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Onkamo
Mitä toimiala tarkoittaa nimissä?
Jos toimiala-sanaa käyttää nimessä yleiskielestä poiketen, nimestä tulee helposti epäselvä. Nimen loppuosana kannattaa käyttää sanaa, joka kuvaa kohdettaan mahdollisimman yksiselitteisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat virasto ja osasto.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Henni Pajunen
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?
29.1.2019
- Dumpling vai taikinanyytti?
29.1.2019
- Kuka oli tapaninpäivän Tapani?
17.12.2018
- Aatamin ja Eevan nimipäivä
17.12.2018
- Miksi evakuointi eikä evakointi?
13.12.2018