Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
Sisältö, joissa tagi Palsta.
-
Suomen kielen lautakunta 2/2021
Jaakko Leino
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2018–2021
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2021 lopussa. Kesäkuun alusta vuoroon astui uusi, kokoonpanoltaan uudistunut lautakunta, jonka toimikausi jatkuu vuoteen 2024 asti. Päättynyt kolmivuotiskausi oli lautakunnan julkisen näkyvyyden kannalta poikkeuksellinen.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2021
Suomen kielen lautakunnan kannanotto: Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman
Suomen kielen lautakunta kiinnittää kannanotossaan huomiota Suomen kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2018
Jaakko Leino, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2015–2018
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2018 lopussa, ja kesäkuun alusta alkoi uuden lautakunnan kausi. Toimikausien vaihteessa on hyvä tarkastella, mitä lautakunta ehti kolmen vuoden aikana tehdä. Lautakunta kokoontuu yleensä noin kolme kertaa vuodessa.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2018
Suomen kielen lautakunnan lausunto digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja saavutettavuudesta
Suomen kielen lautakunta on antanut lausunnon lakiesityksestä, joka koskee digitaalisten palvelujen tarjoamista ja muun muassa saavutettavuutta (hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2017
Sari Maamies
Seminaari täynnä kielen iloa
Marraskuun harmaana päivänä oli hyvä hetki pysähtyä miettimään, mikä kaikki kielessä voi tuottaa iloa.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2017
Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen
Suomen kielen lautakunnan kannanotto 4.5.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen (OKM:n julkaisuja 2017:16) äidinkielen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2017
Sari Maamies
Sekä farao että faarao käypiä kirjoitusasuja
Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 27.9.2016 muuttaa sanan farao oikeinkirjoituksesta vuonna 1979 annettua suositusta. Uuden suosituksen mukaan sanan voi kirjoittaa joko farao tai faarao. Suomen kielen...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2017
Aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksen laatu on varmistettava
Suomen kielen lautakunta keskusteli syksyllä 2016 maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisestä ja julkaisi kannanoton tammikuussa 2017.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2016
Sari Maamies
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen?
Suomen kielen lautakunta käsitteli sanan evankelisluterilainen/evankelis-luterilainen oikeinkirjoitusta kokouksessaan 13.5.2016. Lautakunta on vuonna 1986 suosittanut, että sana kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä,...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2014
Sari Maamies
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 31. tammikuuta eräitä taivutus- ja oikeinkirjoituskysymyksiä. Filee ja pyree Ruokasanastoon kuuluvat filee ja pyree ovat peräisin ranskasta, jossa ne kirjoitetaan filet...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2014
Sari Maamies
Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä
Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdä, alkaa mennä rinnalla. Päätös ei ollut...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 4/2013
Sari Maamies
Haltija ja haltia
Suomen kielen lautakunta keskusteli haltija-sanan oikeinkirjoituksesta kokouksessaan 23.10.2013. Haltija-sanalla on kaksi merkitystä, jotka Kielitoimiston sanakirja (2012) esittää seuraavasti: 1. henkilö jonka...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2012
Minna-Riitta Luukka
Suomen kielen lautakunta – kolmen vuoden saldo
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuussa, ja syksyllä toimeen tarttuu uusi lautakunta. On siis aika katsoa taaksepäin ja nostaa esille muutamia vuosien 2009–2012 aikana lautakuntaa keskusteluttaneita teemoja.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2012
Riitta Korhonen
Sitä mukaa kun vai sitä mukaa kuin?
Konjunktion kun ja kuin valinta tuottaa toisinaan päänvaivaa varsinkin sellaisissa sanaliitoissa kuin sitä mukaa kuin (vai kun?), samaan aikaan kun (vai kuin?) ja sikäli kuin (vai kun?). Valtaosin konjunktion valinta...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2012
Riitta Korhonen
Luottavatko he toisiinsa, toinen toiseensa vai toinen tosiinsa?
Kun kyse on kahden tekijän, kokijan tms. vastavuoroisesta suhteesta, näihin osapuoliin viitataan yleisimmin käyttämällä omistusliitteellistä toinen-sanan monikkomuotoa, esimerkiksi he auttoivat toisiaan. Eri...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2012
Sari Maamies
Joku ja jokin
Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Käytännön kielenkäytössä esiintyy kuitenkin paljon vaihtelua. Seuraavassa tarkastellaan tämän vaihtelun rajoja.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 1/2012
Tammisaari vai Raasepori vai Tammisaaren Raasepori?
Suomen kielen lautakunnan kannanotto entisten kunnannimien käyttöön Vuosina 2001–2012 Suomessa on toteutettu 74 kuntaliitosta, joissa itsenäisiä kunnannimiä on kadonnut 126. Lähivuosina kuntaliitoksia on odotettavissa...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 2/2011
Sari Maamies
Puolueiden nimet: iso vai pieni alkukirjain?
Suomen kielen lautakunta käsitteli puolueiden nimien oikeinkirjoitusta keväällä 2011. Pohdittavana oli kysymys, pitäisikö puolueiden käyttönimet, esimerkiksi kokoomus, vihreät, sosiaalidemokraatit, kirjoittaa isolla...
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2010
Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä
Suomen kielen lautakunta lähetti alkukesällä 2010 kirjeen kaikille yliopistopäättäjille. Kirjeellä lautakunta halusi kiinnittää yliopistojen huomiota suomen kielen asemaan kansainvälistyvässä korkeakoululaitoksessa. Seuraava teksti on kirjeen tiivistelmä.
Lue lisää
-
Suomen kielen lautakunta 3/2009
Mervi Murto
Äidinkielen opetus ja kielenhuolto
Äidinkielenopettajat ovat merkittävä kielenhuoltajien ryhmä. Siksi on tärkeää, että heidän tietämyksensä kouluopetuksen todellisuudesta saadaan mukaan myös suomen kielen lautakunnan työhön.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022