Hyppää sisältöön
×
Tilaa sähköpostiisi ilmoitus uuden Kielikellon ilmestymisestä.
Tilaa ilmoitus
Etusivu

Kielenhuollon tiedotuslehti

Etusivu
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Palstat - Kielikello

Artikkelit palstoittain

Näytä lisää kirjoituksia Alkuperä Alkusanat Artikkeli Havaintoja Jokisen eväät Keskustelua Kielen juhlaa 75 vuotta Kieli kartalla Kieli työssä Kielivoimistelua Kysyttyä Nimistö Perusasiaa Sananen Sanojen matkassa Suomen kielen lautakunta Talkoohavaintoja Teksti ja sen tulkinta Uudissana Virkakieli
  • Aikamatka kieleen
  • Anglismeja
  • Julkaisuja
  • Kielenhuollon historiaa
  • Kielen merkeissä
  • Kieli ja tietotekniikka
  • Kielipolitiikkaa
  • Kielitoimisto 70-vuotias
  • Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
  • Muistamme
  • Norminpurkua
  • Näkökulma
  • Opetus
  • Puheenvuoro
  • Sanakysymyksiä
  • Suomi 100
  • Uutisia
  • Vuosien varrelta
  • Vähemmistökielet
  • 7.6.2023

    Suomen murteiden sanakirjassa jo yli 200 000 hakusanaa

    Verkossa julkaistava Suomen murteiden sanakirja on täydentynyt aakkosvälillä mähistä–nihteä. Sanakirja sisältää nyt kokonaisuudessaan aakkosvälin a–nihteä, ja siinä on jo yli 200 000 hakusanaa. Kotimaisten kielten...

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Henna Makkonen-Craig

    Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?

    Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Ulla Onkamo

    Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamatta

    Julkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?

    Lue lisää

  • 1/2023

    Kotus uudistaa verkkopalveluitaan

    Kotimaisten kielten keskuksessa on meneillään verkkopalveluiden parantamiseen tähtäävä hanke. Hankkeessa uudistetaan Kotuksen suomen- ja ruotsinkieliset verkkosivustot (kotus.fi ja sprakinstitutet.fi), Kielitoimiston...

    Lue lisää

  • 1/2023

    Kielipoliittista ohjelmaa edistetään Kotuksessa

    Kesällä 2022 julkaistu valtioneuvoston Kielipoliittinen ohjelma tähtää Suomessa käytettävien kotoperäisten vähemmistökielten suojaamiseen ja niiden aseman vahvistamiseen. Ohjelma koskee etenkin karjalan kieltä,...

    Lue lisää

  • Kysyttyä 1/2023

    Ulla Onkamo

    Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet

    Hyvinvointialueilla on syntynyt keskustelua siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia toimipisteitä on paras nimetä. Onko sote-keskus toimiva nimitys, vai onko parempi käyttää auki kirjoitettua ilmausta...

    Lue lisää

  • Kysyttyä 1/2023

    Elina Wihuri

    Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?

    Mitä tarkoitetaan pohjalaismaakunnilla, ja voiko nimityksen kirjoittaa isolla alkukirjaimella?

    Lue lisää

  • Kysyttyä 1/2023

    Henna Makkonen-Craig

    Infrastruktuuri-sanalle vastineita?

    Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa?

    Lue lisää

  • Alkusanat 1/2023

    Sari Maamies

    Kielen asema puntarissa

    Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, että suomen kielen käyttöala on kaventumassa eikä mahdollisuus käyttää omaa kieltä kaikilla...

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Henni Pajunen

    Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

    Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

    Lue lisää

  • Kieli työssä 1/2023

    Anni Moilanen ja Henna Leskelä

    ”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa” – kustantamo luottaa tulevaan

    Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.

    Lue lisää

  • Kieli kartalla 1/2023

    Heikki Hurtta

    Nettain kaulassa

    Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?​​​​​​​

    Lue lisää

  • Talkoohavaintoja 1/2023

    Riitta Korhonen

    Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä – yleiskielitalkoiden satoa

    Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?

    Lue lisää

  • Julkaisuja 1/2023

    Elina Heikkilä

    Näkökulmia kielten välisiin suhteisiin Turun historiassa

    Monitieteinen teos kartoittaa kielten ja kielenkäyttäjien vuosisataista rinnakkaiseloa Turussa – ja vähän yhteentörmäyksiäkin.

    Lue lisää

  • Julkaisuja 1/2023

    Petri Lauerma

    Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta

    Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Eeva Öörni

    Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?

    Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Petra Saarnisto

    Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta

    Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2023

    Aurora Salmi

    Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia? Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa

    Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.

    Lue lisää

  • Vähemmistökielet 1/2023

    Bianca Ortiz Holmberg

    Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa

    Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.

    Lue lisää

  • 1/2023

    Vuoden 2022 sanapoiminnot julki

    Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan lisättiin vuonna 2022 eri lähteistä runsaat neljätuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Sanapoimintolistalle on valittu näistä sanoista noin 70. Uudissanat...

    Lue lisää

Sivu 1 / 156
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
— 20 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 20 / 3 120
  • ← Ensimmäinen
  • Edellinen
  • Seuraava
  • Viimeinen →

Muuta ajankohtaista

Ajassa

Suomen murteiden sanakirjassa jo yli 200 000 hakusanaa

7.6.2023
Lisää juttuja

Kysymyksiä kielestä

  • Infrastruktuuri-sanalle vastineita?

    16.3.2023

  • Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?

    16.3.2023

  • Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet

    16.3.2023

  • Alennuksen merkitseminen

    14.12.2022

  • Nuin se menee!

    14.12.2022

Lisää juttuja
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Kielikellon logo

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema lehti, jossa kirjoitetaan yleistajuisesti kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille. Kielikello ilmestyi painettuna vuosina 1968–2017. Vuodesta 2018 alkaen se on ilmestynyt vain verkossa, jossa se on maksutta kaikkien luettavissa.

ISSN 2489-7698

 

Tietoa evästeistä

Tietosuojaselosteet

Saavutettavuus

Käyttöehdot

Ohjeita keskusteluun

 

 

Vastaava toimittaja

Sari Maamies
sari.maamies(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 255

Toimitussihteeri

Henna Leskelä
henna.leskela(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 266

Toimittaja

Henna Makkonen-Craig
henna.makkonen-craig(ät)kotus.fi

Julkaisija

Kotimaisten kielten keskus
www.kotus.fi

Toimitus

Hakaniemenranta 6
00530 Helsinki
kielikello(ät)kotus.fi

 

Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2023.

 

Kirjoittajan apuvälineitä

www.kielitoimistonohjepankki.fi

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielineuvonta

Kielineuvonnan yhteystiedot (linkki): Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonta

(ei kielikysymyksiä Kielikellon kautta)

 

Tilaa ilmoitus

Osoitteenmuutos

Anna palautetta

Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus