Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
- Kysyttyä 1/2021
Petra Saarnisto
Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi
Onko olemassa jokin sukupuolineutraali vastine sanalle tyttönimi?
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Elina Wihuri
Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
Traffic Management Finlandista tuli 1.1.2021 Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic (usein lyhemmin Fintraffic). Samalla myös rataliikenne- ja tieliikennekeskukset siirtyivät uuden nimen alle. Kirjoitetaanko näiden...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
COVID-19 vai covid-19?
Uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista käytetään lyhenteitä COVID-19 ja covid-19. Onko näistä jompikumpi suositeltavampi kirjoitustapa suomenkielisissä yhteyksissä?
Lue lisää
- Alkusanat 1/2021
Sari Maamies
Sanakirjan rivien välistä
Suomessa on julkaistu kolme laajaa nyky-yleiskielen sanastoa esittelevää sanakirjaa: Nykysuomen sanakirja (1951–61) ja sen seuraajat Suomen kielen perussanakirja (1990–94, CD-Perussanakirja 1997) ja Kielitoimiston...
Lue lisää
- 1/2021
Suomen kielen lautakunnan suositus puolueiden käyttönimistä
Suomen kielen lautakunta on tehnyt pienen muutoksen puolueiden ns. käyttönimiä koskevaan suositukseensa. Käyttönimet suositellaan kirjoitettavaksi pienellä alkukirjaimella, esim. kokoomus (virallinen nimi Kansallinen...
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Riitta Korhonen
Kielineuvonnan vuosi 2020
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Jarkko Kauppinen
Ymmärsinkö oikein?
Sanakirjassa hakusanaa seuraa usein selite, johon on kiteytetty, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanakirjaselitteet ohjaavat lukijan tulkintaa, ja niiden laatiminen on tarkkaa työtä, jonka periaatteet jäävät lukijalta usein piiloon.
Lue lisää
- Julkaisuja 1/2021
Klaas Ruppel
Antiikin tutkija avaa sanojen historiaa
Helsingin yliopiston dosentti Reijo Pitkäranta on antiikin tutkija ja latinisti sekä ahkera ja kokenut tieteen popularisoija. Hän on työssään pyrkinyt osoittamaan latinan elinvoimaisuuden. Professori Tuomo Pekkasen...
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan kootut selitteet
Sanakirjaselitteet sisältävät tietoa sanojen merkityksestä ja käytöstä tiiviissä muodossa. Sana-artikkelien muotoilua ohjaavat tietyt periaatteet, joita esitellään tässä kirjoituksessa. Tärkeintä työssä on helposti ymmärrettävän tiedon tuottaminen.
Lue lisää
- Lukijoilta 1/2021
Jussi Pahikkala
Kaksinkertaisia kieltoja
Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan lähes kaikkialla Ruotsissa, eikä nykyisellä kapasiteetilla testien...
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Matti Räsänen
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme – näin sanasto syntyi
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 1/2021
Riitta Korhonen
Monikot syövät yksikköä – yleiskielitalkoiden satoa
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.
Lue lisää
- Virkakieli 1/2021
Elisa Kotiniemi
Sanojen merkitys syntyy tekstilajista
Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?
Lue lisää
- Nimistö 1/2021
Elina Wihuri
Jokelankylästä Itikkaperälle – paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä
Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Lue lisää
- Kieli kartalla 1/2021
Riikka Tervonen
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Elina Wihuri
Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja Biontech
Uutisteksteissä on viime aikoina kirjoitettu paljon koronarokotteita kehittävistä lääkeyrityksistä. Näiden yritysten nimien kirjoitusasut mietityttävät. Miten kannattaisi kirjoittaa suomenkielisessä tekstissä...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?
Mikä sana sopisi kuvaamaan uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) mutaatioita, jotka leviävät nyt eri puolilla maailmaa ja joita on tavattu Suomessakin?
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?
Miten vieraskielisten nimien lyhenteet tulisi lausua suomenkielisissä yhteyksissä? Äännetäänkö nämä kirjainlyhenteet suomalaisittain vai alkukielen mukaisesti?
Lue lisää
- 1/2021
Vuoden 2020 sanapoiminnot julki
Boomer, pörriäisteko, ryvästymä. Tässä muutama esimerkki noin 80 sanan listasta, jonka Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat kokosivat tämän vuoden uusista tai muuten ajankohtaisista sanoista. Kuten arvata...
Lue lisää
- Sananen 4/2020
Henna Makkonen-Craig
Mitä ”drive-in” ja ”walk-in” oikeastaan tarkoittavat?
Covid-19- eli koronatestauspisteitä on perustettu nopeaan tahtiin. Suomenkielisissä yhteyksissä on käytetty ilmauksia ”drive-in” ja ”walk-in”. Mitä nämä englannin sanat oikeastaan tarkoittavat? Mitkä olisivat sopivia suomenkielisiä ilmauksia?
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- COVID-19 vai covid-19?
16.3.2021
- Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
16.3.2021
- Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi
16.3.2021
- Lääkeyhtiöt Astra Zeneca ja Biontech
10.2.2021
- Virusmuunnos, muuntovirus vai mutaatio?
8.2.2021