Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
- Alkusanat 3/2020
Sari Maamies
Ihmisistä ja palveluista ymmärrettävästi ja asiallisesti
Syksyn tullen käynnistyy taas vuoden aktiivisin flunssa- ja influenssakausi, johon tänä vuonna sekoittuu edelleen jatkuva koronaepidemia. On siis suuri todennäköisyys, että varsin monelle tulee tarve käyttää julkisen...
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Petri Lauerma
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2020
Henna Makkonen-Craig
Sovinnon ele vai sovinnonele?
Onko ilmaus "sovinnonele" muuttunut jo yhdyssanaksi kuten esimerkiksi "sovinnonteko". Vai kirjoitetaanko se erikseen, "sovinnon ele"?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Henna Makkonen-Craig
Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan
Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.
Lue lisää
- Näkökulma 3/2020
Riku Hämäläinen
Miten puhua intiaaneista?
Sanan intiaani käyttö on viime vuosina ollut esillä erilaisissa yhteyksissä. Julkinen keskustelu sanan käyttökelpoisuudesta heräsi esimerkiksi syksyllä 2019, kun mediassa uutisoitiin Suomen kansallismuseon Mesa Verde...
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2020
Sari Maamies
Kuittia?
Kun kaupan kassalla ostokset on maksettu, seuraa usein myyjän kysymys: ”Kuittia?” Miten tällainen myyjien vakiofraasi on muotoutunut, ja miksi siinä käytetään lähes aina partitiivimuotoa?
Lue lisää
- Sanojen matkassa 3/2020
Tuija Vertainen
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta
Pessimismi-sanan juuret ovat 1700-luvun Ranskassa ja valistusajan filosofisessa väittelyssä. Osansa sanan synnyssä oli valistusajattelija Voltairen satiirisella teoksella Candide.
Lue lisää
- Julkaisuja 3/2020
Klaus Laalo
Kiinnostava valikoima sananparsia ja sutkauksia
Mikä on sananparsi? Entä sutkaus? Nämä sanat ovat sinänsä tuttuja, mutta Pasi Klemettisen teos Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkauksia ja sananparsia täsmentää lukijan käsitystä kummastakin. Klemettisen...
Lue lisää
- Kielen juhlaa 75 vuotta 3/2020
Petra Saarnisto
Paikannimilausuntoja ja taivutusongelmia – nimistönhuollon historiaa
Nimistönhuolto on erityyppisten nimien käyttöä koskeviin kysymyksiin erikoistunutta kielenhuoltoa. Sekä nimistönhuollolla että Suomessa käytettävien paikannimien keruulla on pitkät perinteet. Kielenhuollon merkkivuonna juhlitaan myös nimistönhuollon pitkäjänteistä työtä.
Lue lisää
- Teksti ja sen tulkinta 3/2020
Erkki Lyytikäinen
Kun grogi oli juotu – kielioppia ryyppylasin äärellä
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama Kohtalokas samba on jo muutaman sukupolven ajan kuulunut suomalaisen iskelmäyleisön suosikkeihin. Malmstén levytti sen vuonna 1950, ja hänen jälkeensä monet muutkin laulajat...
Lue lisää
- Sananen 3/2020
Leena Joki
Hyvät ja huonot arvostelut
Kouluissa käytetyn Wilma-viestintäjärjestelmän on kerrottu saaneen ”huonoja arvosteluja”. Tällä tarkoitetaan, että Wilma on arvostelijoiden mielestä huono, sitä on esimerkiksi vaikea käyttää. Samaan tapaan vaikkapa...
Lue lisää
- Kieli kartalla 3/2020
Minna Salonen
Kaikenlaista nostamista
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Onkamo
Kun terveyskeskuksista tuli uhanalaisia
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimien kirjo laajenee ja ymmärrettävyys kärsii.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Elina Wihuri
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä – Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Tiililä
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2020
Petra Saarnisto
Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet
Miksi itä- ja länsisuomalaiset sukunimet eroavat toisistaan? Länsisuomalaiset nimet ovat yleensä sisällöltään ymmärrettäviä, kuten Nieminen, Salo, Rantala ja Kivimäki. Itäsuomalaiset nimet taas ovat sellaisia kuin...
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 3/2020
Riitta Korhonen
Muumejen saareja Yleiskielitalkoiden satoa
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja sellaisista taivutusmuodoista kuin suurea, uuseja ja muumejen. – Mitä nämä e-muodot oikein ovat?
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2020
Riitta Hyvärinen ja Salli Kankaanpää
Miten viitata varapresidenttiehdokas Harrisin taustaan?
Yhdysvalloissa varapresidenttiehdokas Kamala Harrisin etniseen taustaan viitataan englanniksi sanalla black. Mitä ilmausta hänen taustastaan on suositeltavaa käyttää suomeksi?
Lue lisää
- 3/2020
Kielen juhlaa 75 ‑verkkoseminaari lokakuussa
Kotimaisten kielten keskus järjestää kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi torstaina 1. lokakuuta 2020 klo 12.30–14.45 verkkoseminaarin, jonka tarkoitus on kannustaa kielenhuollon kentän toimijoita ja muita...
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Henna Leskelä
Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Sovinnon ele vai sovinnonele?
17.9.2020
- Kuittia?
17.9.2020
- Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet
15.9.2020
- Miten viitata varapresidenttiehdokas Harrisin taustaan?
9.9.2020
- Haavoittua ja loukkaantua
5.6.2020