Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
- Kysyttyä 2/2018
Ulla Onkamo
Mikä on kampus?
Mitä lainasana kampus tarkoittaa?
Lue lisää
- Kielivoimistelua 2/2018
Riitta Eronen
Suunnikas vai solu?
Tiedätkö seuraavien Näkövammaisalan sanastoon kuuluvien sanojen merkityksen? 1) abakus 2) braillekirjoitus 3) haptinen 4) koskettelukirja 5) kuvailutulkki 6) opastutka 7) pistesolu ja pistesuunnikas 8) sanakartta 9)...
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2018
Elina Wihuri
Ansio- ja kunniamerkit
Kirjoitetaanko ansio- ja kunniamerkkien nimitykset isolla vai pienellä alkukirjaimella?
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2018
Sari Vaula
Tilaisuuden isäntä ja emäntä
Mikä voisi olla sukupuolineutraali nimike, joka sopisi ilmausten (tilaisuuden) isäntä ja emäntä sijasta? Tässä ei tarkoiteta juontotehtävää vaan kyseessä on vieraanvaraisuuden osoittaminen.
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Pöytäkirjanote vai ote pöytäkirjasta?
Onko "ote pöytäkirjasta" yleiskieltä? Pitäisikö käyttää ainoastaan ilmausta "pöytäkirjanote"?
Lue lisää
- Suomen kielen lautakunta 2/2018
Jaakko Leino, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan toimikausi 2015–2018
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuun 2018 lopussa, ja kesäkuun alusta alkoi uuden lautakunnan kausi. Toimikausien vaihteessa on hyvä tarkastella, mitä lautakunta ehti kolmen vuoden aikana tehdä. Lautakunta kokoontuu yleensä noin kolme kertaa vuodessa.
Lue lisää
- 2/2018
Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiota päivitetty
Kielitoimiston sanakirjan tuorein päivitys sisältää mm. yli 600 uutta hakusanaa. Uutinen: Kielitoimiston sanakirjan uusi versio julkaistu Linkki sanakirjaan: Kielitoimiston sanakirja
Lue lisää
- 2/2018
Suomen murteiden sanakirja: verkossa a–lofka
Suomen murteiden sanakirjan ensimmäinen osa (a–elää) on ilmestynyt verkossa. Kaikkiaan sanakirjasta on nyt verkossa aakkosväli a–kurvottaa. Uutinen: Suomen murteiden sanakirjan ensimmäinen osa verkkoon Linkki...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2018
Henna Makkonen-Craig
Äitienpäivä ja isänpäivä
Äitienpäivä lähestyy. Miksi sanotaan monikossa äitienpäivä, mutta isänpäivä onkin yksikkömuodossa?
Lue lisää
- 1/2018
Verkkojulkaisu: Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi
Kotimaisten kielten keskuksen uusi nimijulkaisu Ehdotuksia uusiksi sukunimiksi sisältää noin 5 000 suomenkielistä ja 700 ruotsinkielistä sukunimiehdotusta. Julkaisun esittely Linkki julkaisuun: Ehdotuksia uusiksi nimiksi
Lue lisää
- Virkakieli 2/2018
Henna Makkonen-Craig
Tekstien valta sosiaali- ja hoitotyössä
Kotimaisten kielten keskus järjesti 10.4.2018 Tekstien valta ihmistyössä ‑seminaarin, jonka teemana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tekstityö. Seminaari oli Tekstualisoituva julkishallinto ‑hankkeen päätös, ja suurin osa esiintyjistä oli Elämän ja kuoleman tekstit ‑kirjan kirjoittajia.
Lue lisää
- Perusasiaa 2/2018
Sari Maamies
Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat parikonjunktiot ovat sekä–että ja joko–tai....
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Minna Haapanen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Lue lisää
- Kielen merkeissä 2/2018
Riitta Eronen
Braille ja pisteet
Näkövammaisten käyttämä pistekirjoitus eli braillekirjoitus on tullut suurellekin yleisölle tutummaksi, kun pistemerkintöjä on alettu käyttää mm. lääkepakkauksissa ja opasteissa.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Aino Piehl
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä Osallistavan viestinnän EU-opas
Sanat voivat pahoittaa mielen ja vahvistaa stereotypioita. Miten viitata esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta? Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen kielenkäyttöön.
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 2/2018
Riitta Korhonen
Kiellon kiperyys: kieltosanan liika- ja vajaakäyttöä
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty monia kieltosanaa koskevia havaintoja: joko sitä on käytetty liikaa tai liian vähän.
Lue lisää
- Kieli työssä 2/2018
Merja Ponkala, Anna-Maria Weckström
Kynä käy ja sello soi – kirjoittamisen merkitys muusikon työssä
Sibelius-Akatemiassa suunniteltiin työelämäkirjoittamisen kurssia syksyllä 2016. Sitä varten haastateltiin jo valmistuneita muusikoita. Millainen merkitys teksteillä ja kirjoittamisella on muusikoille, ja millaisia viestintätaitoja olisi työelämää varten hyvä opettaa?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Riina Klemettinen
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Lue lisää
- Jokisen eväät 2/2018
Ilona Paajanen
Napsahtavat nakit
Nakkien voi kuulla viuhuvan yhä tiuhemmin. Enää nakeilla ei napata ainoastaan hiiriä, vaan myös pahaa-aavistamattomia työntekijöitä.
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2018
Elina Wihuri
Saksanlahti
Mikä on suomenkielinen nimi Pohjanmeren merialueelle, joka on ruotsiksi Tyska bukten? Eräällä suomenkielisellä verkkosivustolla alueesta käytetään sen ruotsinkielistä nimeä.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Mikä on kampus?
12.6.2018
- Ansio- ja kunniamerkit
12.6.2018
- Tilaisuuden isäntä ja emäntä
12.6.2018
- Pöytäkirjanote vai ote pöytäkirjasta?
12.6.2018
- Äitienpäivä ja isänpäivä
11.5.2018