Hyppää sisältöön
×
Tilaa sähköpostiisi ilmoitus uuden Kielikellon ilmestymisestä.
Tilaa ilmoitus
Etusivu

Kielenhuollon tiedotuslehti

Etusivu
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Palstat - Kielikello

Artikkelit palstoittain

Näytä kaikki Alkuperä Alkusanat Artikkeli Havaintoja Jokisen eväät Keskustelua Kielen juhlaa 75 vuotta Kieli kartalla Kieli käytössä Kieli työssä Kielivoimistelua Kysyttyä Nimistö Perusasiaa Sanoista tekstiksi Sanojen matkassa Suomen kielen lautakunta Talkoohavaintoja Teksti ja sen tulkinta Uudissana Virkakieli
  • Aikamatka kieleen
  • Anglismeja
  • Julkaisuja
  • Kielen merkeissä
  • Kielenhuollon historiaa
  • Kieli ja tietotekniikka
  • Kieli käytössä
  • Kielipolitiikkaa
  • Kielitoimisto 70-vuotias
  • Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
  • Muistamme
  • Norminpurkua
  • Näkökulma
  • Opetus
  • Puheenvuoro
  • Sanakysymyksiä
  • Sananen
  • Suomi 100
  • Uutisia
  • Vuosien varrelta
  • Vähemmistökielet
  • Kysyttyä 4/2020

    Henna Makkonen-Craig

    Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?

    Miten vieraskielisten nimien lyhenteet tulisi lausua suomenkielisissä yhteyksissä? Äännetäänkö nämä kirjainlyhenteet suomalaisittain vai alkukielen mukaisesti?

    Lue lisää

  • 4/2020

    Vuoden 2020 sanapoiminnot julki

    Boomer, pörriäisteko, ryvästymä. Tässä muutama esimerkki noin 80 sanan listasta, jonka Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat kokosivat tämän vuoden uusista tai muuten ajankohtaisista sanoista. Kuten arvata...

    Lue lisää

  • Sananen 4/2020

    Henna Makkonen-Craig

    Mitä ”drive-in” ja ”walk-in” oikeastaan tarkoittavat?

    Covid-19- eli koronatestauspisteitä on perustettu nopeaan tahtiin. Suomenkielisissä yhteyksissä on käytetty ilmauksia ”drive-in” ja ”walk-in”. Mitä nämä englannin sanat oikeastaan tarkoittavat? Mitkä olisivat sopivia suomenkielisiä ilmauksia?

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Riina Klemettinen

    Kielentarkistajan lähilukulikinäkö – miten nähdä teksti sanoilta?

    Kielen- tai tekstinhuoltoon, kielentarkistukseen ja editointiinkin kuuluu väistämättä omanlaisensa lukutapa, jossa työstettävää kirjoitusta katsotaan hyvin läheltä. Tällainen lähiluku on vaativa taito ja perustava osa tekstityöläisen ammattiosaamista.

    Lue lisää

  • Kysyttyä 4/2020

    Henna Makkonen-Craig

    Kuka on akateeminen, entä akateemikko?

    Miten sana akateeminen määritellään? Onko esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö akateeminen ja hänen tutkintonsa akateeminen loppututkinto? Entä mitä akateemikko tarkoittaa suomen kielessä?

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Kalevi Koukkunen

    Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar? Vuonna 1924 järjestetyn sanakilpailun satoa

    Rouva vai neiti? Puhuttelusanan valinta on vaikeaa, jos ei tiedä puhuteltavan siviilisäätyä. Ongelmaa yritettiin ratkaista yli sata vuotta sitten, jolloin herran tilalle ehdotettiin sanaa arvo ja rouvan ja neidin tilalle uudissanaa arvotar. Keskustelu heräsi uudelleen 1920-luvulla, jolloin sopivaa sanaa etsittiin sanakilpailussa.

    Lue lisää

  • Kielen juhlaa 75 vuotta 4/2020

    Sari Maamies

    Numeron lyhenne ja elämän merkitys – kielineuvontaa kolmella vuosikymmenellä

    Vuonna 2020 on vietetty virallisen kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1945 perustettiin Kielitoimisto-niminen yksikkö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alaisuuteen, ja tuolloin aloitettu työ jatkuu edelleen Kotimaisten kielten keskuksessa. Alusta alkaen olennainen osa kielenhuollon toimintaa on ollut kielenkäyttäjiä palveleva neuvonta. Kielineuvoja näkee työssään ihmisten arjen ja juhlan, tekniikan kehityksen ja maailmanpolitiikan käänteet, mutta jotkin kysymykset pysyvät samoina vuodesta toiseen.

    Lue lisää

  • Alkusanat 4/2020

    Sari Maamies

    Kielenhuollon juhla syntyy arjesta

    Poikkeuksellisena vuonna 2020 on koronapandemiasta huolimatta vietetty hyvässä hengessä Suomen virallisen kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuotta tunnuksella Kielen juhlaa 75 vuotta. Vuoden aikana kielenhuollon historiaa...

    Lue lisää

  • Kieli työssä 4/2020

    Sonja Tanttari, Taina Taskinen

    Selkeällä kielellä kohti asiakasystävällisempää viestintää

    Aluehallintovirastoissa vietettiin vuonna 2020 selkeän kielen teemavuotta. Mittava työ palkittiin Vuoden selväsanainen ‑kilpailussa.

    Lue lisää

  • Kysyttyä 4/2020

    Ulla Onkamo

    Kansainvälisen avaruusaseman nimi

    Kirjoitetaanko Kansainvälinen avaruusasema isolla vai pienellä alkukirjaimella? Aseman englanninkielinen nimi on International Space Station, josta käytetään myös lyhennettä ISS. Kuuluuko lyhenne suomenkieliseen...

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Riikka Tervonen

    Pitkä korona ja vanha käsi

    Koronakevään ja ‑kesän jälkeen tuli koronasyksy. Korona-arjessa kohdataan uusia ilmiöitä, ja samaan tahtiin syntyy uusia sanoja ja ilmauksia. Koronavuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämistä uudissanoista kerrottiin Kielikellossa 2/2020.

    Lue lisää

  • Nimistö 4/2020

    Tiina Manni-Lindqvist

    Vanhassakylässä vai Vanhakylässä – adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissä

    Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.

    Lue lisää

  • Julkaisuja 4/2020

    Klaus Laalo

    Erityyppisiä väärinkäsityksiä ja niiden taustaa

    Arto Mustajoen tuore teos Väärinymmärryksiä: Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin? on pitkäaikaisen kypsyttelyn tulos. Tämä ilmenee jo lähdeluettelosta, jossa on mukana tekijän omia aiheeseen liittyviä...

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Ella Airaksinen

    Kohti kohteliasta selkokieltä

    Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Olli Tamminen

    Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit

    Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.

    Lue lisää

  • Kieli kartalla 4/2020

    Kirsti Aapala

    Maakuntasateita hyvinvointialueille

    Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?

    Lue lisää

  • Kysyttyä 4/2020

    Henna Makkonen-Craig

    Lean, liinaus ja lean-johtaminen

    Lean-sanan kirjoitusasu askarruttaa. Kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella? Entä tarvitaanko vastaaviin yhdyssanoihin yhdysmerkki? Lean-nimitys viittaa johtamisen filosofiaan, ajattelutapaan,...

    Lue lisää

  • 4/2020

    Kielitoimiston sanakirjaa on taas uudistettu

    Kielitoimiston sanakirjasta on ilmestynyt uusi päivitysversio – jo toinen tänä vuonna. Nyt sanakirjassa on näytön kokoon mukautuvan käyttöliittymän lisäksi monipuoliset hakuominaisuudet. Myös sanakirjan sisältöä on...

    Lue lisää

  • 4/2020

    Vuoden selväsanainen valittu

    Vuoden selväsanainen 2020 ‑palkinnon saivat aluehallintovirastojen selkeän kielen koulutuksen työryhmä ja verkkosivu-uudistuksen työryhmät. Voittajan valitsi eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, ja palkinto...

    Lue lisää

  • Alkusanat 3/2020

    Sari Maamies

    Ihmisistä ja palveluista ymmärrettävästi ja asiallisesti

    Syksyn tullen käynnistyy taas vuoden aktiivisin flunssa- ja influenssakausi, johon tänä vuonna sekoittuu edelleen jatkuva koronaepidemia. On siis suuri todennäköisyys, että varsin monelle tulee tarve käyttää julkisen...

    Lue lisää

Sivu 1 / 148
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
— Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 20 / 2 952
  • ← Ensimmäinen
  • Edellinen
  • Seuraava
  • Viimeinen →

Muuta ajankohtaista

Ajassa

Vuoden 2020 sanapoiminnot julki

21.12.2020
Lisää juttuja

Kysymyksiä kielestä

  • Miten lausutaan CNN, KLM, FBI, KGB ja muut vastaavat?

    20.1.2021

  • Kuka on akateeminen, entä akateemikko?

    4.12.2020

  • Kansainvälisen avaruusaseman nimi

    2.12.2020

  • Lean, liinaus ja lean-johtaminen

    12.11.2020

  • Sovinnon ele vai sovinnonele?

    17.9.2020

Lisää juttuja
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Kielikellon logo

Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

ISSN 2489-7698

 

Tietoa evästeistä

Tietosuojaselosteet

Käyttöehdot

Ohjeita keskusteluun

 

 

Vastaava toimittaja

Sari Maamies
sari.maamies(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 255

Toimitussihteeri

Henna Leskelä
henna.leskela(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 266

Toimittaja

Henna Makkonen-Craig
henna.makkonen-craig(ät)kotus.fi

Julkaisija

Kotimaisten kielten keskus
www.kotus.fi

Toimitus

Hakaniemenranta 6
00530 Helsinki
kielikello(ät)kotus.fi

 

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2021.

 

Kirjoittajan apuvälineitä

www.kielitoimistonohjepankki.fi

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielineuvonta

Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonta

(ei kielikysymyksiä Kielikellon kautta)

 

Tilaa ilmoitus

Anna palautetta

Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus