Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
- Suomen kielen lautakunta
Suomen kielen lautakunnan kannanotto: Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman
Suomen kielen lautakunta kiinnittää kannanotossaan huomiota Suomen kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
Lue lisää
-
Selkeän kielen päivää juhlistetaan torstaina 11. lokakuuta
Tilaisuuden ohjelmaa voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Tallenteen voi katsoa verkossa myös jälkikäteen.
Lue lisää
-
Ulkomaiden paikannimien luettelo Eksonyymit julkaistu verkossa
Eksonyymit-julkaisussa on yli 2 000 ulkomaisten paikkojen suomenkielistä nimeä. Se on päivitetty ja täydennetty versio kirjasta Pariisista Papukaijannokkaan. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden...
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2018
Henna Makkonen-Craig
Sekasyöjä vai kaikkiruokainen?
Onko "sekasyöjä" yleiskieltä? Eikö oikea ilmaus ole "kaikkiruokainen"?
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2018
Riitta Eronen
Podcast
Nykyään saa tietokoneelleen monenlaisia ohjelmia podcasteina. Mitä sana tarkoittaa, ja onko sille suomalaista vastinetta?
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2018
Vilma Vartiainen
Pisin sana
Mikä on suomen kielen pisin sana?
Lue lisää
- Kysyttyä 3/2018
Jemina Tukiainen
Drone vai drooni?
Käytetäänkö kuljettajattomasta pienlentolaitteesta (engl. drone) suomeksi nimeä drone vai drooni?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sofia Björklöf
Meri kuljettaa kieltä – virolaisia lainasanoja suomen murteissa
Viron murteisiin ja puhekieleen on lainautunut ja yleiskieleen on tietoisesti lainattu paljon sanastoa suomesta. Onko suomessa kuitenkaan virosta lainattuja sanoja?
Lue lisää
- Alkusanat 3/2018
Sari Maamies
Samanlaista ja erilaista
Matka Helsingistä Tallinnaan taittuu nopeasti. Virossa moni asia tuntuu olevan samoin kuin kotona, tuttua tai tutun oloista. Toisaalta kuitenkin maisemat, kaupungit, rakennukset ja viimeistään museot kertovat...
Lue lisää
- Perusasiaa 3/2018
Riitta Korhonen
Passiivin tekijää jäljittämässä: pihalla haukutaan, hapot hajotetaan
Suomen kielen passiiviksi kutsuttu verbimuoto tarjoaa keinon jättää lauseessa tekijä tai kokija täsmentämättä. Silti taustalle oletetaan joku ihminen tai ihmisryhmä – ellei tekstiyhteys vihjaa jotain muuta. Joskus passiivilause voi olla tekijän mainitsematta jättämisen takia myös hämmentävän monitulkintainen.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Raija Moilanen
Kielitoimisto neuvonut jo yli 70 vuotta
Suomen kieltä koskevaa neuvontaa on annettu vuodesta 1945 alkaen, jolloin Kielitoimisto perustettiin. Aluksi tarjottiin neuvoja puhelimitse ja jopa henkilökohtaisesti toimistossa. Millaista neuvontaa Kielitoimistosta saa nyt?
Lue lisää
- Norminpurkua 3/2018
Riitta Korhonen
Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta
Oletko joskus miettinyt jonkin yleiskieltä koskevan suosituksen taustaa: esimerkiksi mistä se tulee tai miksi sellainen on esitetty?
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 3/2018
Jemina Tukiainen
Sokea valekielipoliisi myhäilee
Yleiskielen seurantatalkoot ovat kirvoittaneet kielihavaintojen lisäksi myös kommentteja Kielitoimistolle.
Lue lisää
- Havaintoja 3/2018
Erkki Lyytikäinen
Vaihda kohteliaisuuteen!
Suomen kielen kohteliaisuuden ilmaisumuodot lisääntyvät kovaa vauhtia. Perässä pysyminen ei ole helppoa. Radiotoimittaja oli kutsunut ohjelmaansa kaksi asiantuntijaa. Toimittaja toivotti vieraansa tervetulleiksi,...
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Elina Wihuri
Asutko Räntämäessä tai Halisissa? – Asuinalueiden nimet
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Asutusnimihakemistosta voi hakea tietoa asutusnimien taivutuksesta, kirjoitusasuista ja rinnakkaisnimistä. Kielikellossa 2/2017 kerrottiin kylännimistä, tässä kirjoituksessa keskitytään taajama-asutusalueiden nimiin.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tiina Leemets
Vieraat sanat mukautuvat viroon – smuuti ja fail
Lainasanat on usein tarpeen mukauttaa omaan kieleen, ellei sanalle löydy omakielistä vastinetta. Virossa on vanha perinne pyrkiä mukauttamaan vieraat sanat oman kielen ääntöasun mukaisiksi: englannin file, smoothie ja lobby ovat viroksi fail, smuuti ja lobi.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Tuuli Rehemaa
Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Sirje Mäearu
Viron kielineuvonta auttaa
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Lue lisää
- Kieli kartalla 3/2018
Roni Hermo
Leikitäänkö hippaa, littaa vai nattia?
Lapsuuden leikeistä moni muistaa erilaiset kiinniottoleikit. Yleiskielessä nimitys on hippa, mutta eri puolilla Suomea tällä perinteisellä leikillä on lukuisia eri nimityksiä.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2018
Klaus Laalo
Maidot ja piimät sekaisin – suomen ja viron välistä riskisanastoa
Piimä on maitoa ja hallitus hometta: suomen ja viron kielten läheisyys synnyttää joskus hauskojakin väärinkäsityksiä, kun tutulla sanalla onkin toisessa kielessä täysin erilainen merkitys. Kun katsotaan pintaa syvemmälle, nähdään ne syyt ja kehityskulut, jotka ovat johtaneet yhteisen sanaston erilaisiin merkityksiin.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Drone vai drooni?
19.9.2018
- Pisin sana
19.9.2018
- Podcast
19.9.2018
- Sekasyöjä vai kaikkiruokainen?
19.9.2018
- Unikoulusta tutkijakouluun
16.8.2018