Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
-
Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan
Suomen murteiden sanakirjaan on lisätty uusia hakusanoja aakkosvälille loha–lysmä. Lisäyksen jälkeen sanakirja kattaa aakkosvälin a–lysmä. Hakusanoja on yhteensä yli 170 000. Lue uutinen Kotimaisten kielten keskuksen...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2019
Elina Wihuri
Maakunnat ja niiden asukkaat
Mitkä ovat nykyiset maakunnat? Millaisin nimityksin niiden asukkaita kutsutaan?
Lue lisää
- 1/2019
Vuoden 2018 kielipoliittinen katsaus julkaistu
Kielipolitiikan vuosi 2018 ‑julkaisussa käsitellään viime vuoden kielipoliittisia tapahtumia Suomessa ja vähän muuallakin. Tarkasteltavana ovat kielten yhteiskunnallinen asema ja käyttöala sekä kielten keskinäiset...
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2019
Henna Makkonen-Craig
Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
Mitä sana veljespuolue tarkoittaa, ja onko sitä sopivaa käyttää nykyään?
Lue lisää
- 1/2019
Suomen kieli muuttuvassa Suomessa – keskustelua kielipolitiikasta
Oikeusministeriö järjesti 21.3.2019 seminaarin ”Suomen kieli muuttuvassa Suomessa”. Tilaisuudessa puhuttiin paljon kansalliskieltemme suomen ja ruotsin sekä englannin suhteesta mm. koulutuksessa, tieteessä ja...
Lue lisää
- 1/2019
Uusi blogi: Nimien viemää
Kotimaisten kielen keskus on perustanut Nimien viemää ‑blogin. Palstalle kirjoittavat nimistönhuoltajat sekä keskuksen muut erisnimistä kiinnostuneet asiantuntijat. Blogin aiheet kattavat koko nimistön kirjon. Aiheena...
Lue lisää
- Alkusanat 1/2019
Sari Maamies
Sisua ja tasa-arvoa
Maaliskuun 19. päivänä liputetaan Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlaa. Minna Canth oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naiskirjailija, mutta hänen...
Lue lisää
- Julkaisuja 1/2019
Elina Heikkilä
Artikkelikokoelma luovasta tietokirjoittamisesta
Myös tietokirjan kirjoittaja voi hyödyntää luovan kirjoittamisen menetelmiä. Luova tietokirja risteyttää piirteitä perinteisestä asiatyylisestä tietokirjasta ja kaunokirjallisesta tarinankerronnasta.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Sirkka Paikkala
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2019
Riitta Hyvärinen
Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
Voiko perhe olla suomalais-irakilainen tai Suomen irakilainen – ja mitä näillä tarkoitetaan?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Ulla Onkamo
Millaisia ovat asialliset, selkeät ja ymmärrettävät nimet?
Virastojen sekä julkishallinnon palveluiden ja hankkeiden nimiä koskevat samat hyvän kielenkäytön vaatimukset kuin muutakin viranomaisten käyttämää kieltä. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä nimi on lopulta kaikkien etu.
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 1/2019
Riitta Korhonen
Pystyy vastata, joutuu antaa, voi juoksee – verbimuodot muutoksessa
Rakenteen ”en pysty vastaamaan” sijasta näkee ja kuulee yhä useammin sellaisia ilmauksia kuin ”en pysty vastata” tai ”en pysty vastaa”. Mistä ilmiössä on kyse?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Tanja Helminen
Suomalaisen sisun jäljillä
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2019
Ulla Onkamo
Gulfin alue viittaa Persianlahden arabimaihin
Mihin alueeseen viittaa englanninkielinen nimi The Gulf? Nimeä Gulf näkee käytettävän suomenkielisissäkin teksteissä. Onko se myös suositeltavaa?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Minna Maijala
”Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania' eivät minulle enää eksisteeraa” – kaksikielinen Minna Canth
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Lue lisää
- Jokisen eväät 1/2019
Riina Klemettinen
Mäkimiehen mietelauseet
Matti Nykänen muistetaan paitsi olympiavoittajana ja julkisuuden henkilönä myös omintakeisten aforismien keksijänä.
Lue lisää
- Kysyttyä 1/2019
Elina Wihuri
Virrat-nimen taivutus
Miten taivutetaan Virrat-nimisen kaupungin nimeä?
Lue lisää
- Julkaisuja 1/2019
Petri Lauerma
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Lue lisää
- Kieli kartalla 1/2019
Riikka Tervonen
Lähärettihin kihiloolle
Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Maisteri Simo Frangén
Suomen kielen ylin taso: palindromi
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Maakunnat ja niiden asukkaat
15.5.2019
- Veljespuolue, sisarpuolue, serkuspuolue
15.4.2019
- Suomalais-irakilainen, Suomen irakilainen ja suomenirakilainen
11.3.2019
- Gulfin alue viittaa Persianlahden arabimaihin
6.3.2019
- Virrat-nimen taivutus
6.3.2019