Hyppää sisältöön
×
Tilaa sähköpostiisi ilmoitus uuden Kielikellon ilmestymisestä.
Tilaa ilmoitus
Etusivu

Kielenhuollon tiedotuslehti

Etusivu
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Palstat - Kielikello

Artikkelit palstoittain

Näytä lisää kirjoituksia Alkuperä Alkusanat Artikkeli Havaintoja Jokisen eväät Keskustelua Kielen juhlaa 75 vuotta Kieli kartalla Kieli käytössä Kieli työssä Kielivoimistelua Kysyttyä Lukijoilta Nimistö Perusasiaa Sananen Sanojen matkassa Suomen kielen lautakunta Talkoohavaintoja Teksti ja sen tulkinta Uudissana Virkakieli
  • Aikamatka kieleen
  • Anglismeja
  • Julkaisuja
  • Kielenhuollon historiaa
  • Kielen merkeissä
  • Kieli ja tietotekniikka
  • Kieli käytössä
  • Kielipolitiikkaa
  • Kielitoimisto 70-vuotias
  • Lääketieteen sanastolautakunnan suosituksia
  • Muistamme
  • Norminpurkua
  • Näkökulma
  • Opetus
  • Puheenvuoro
  • Sanakysymyksiä
  • Suomi 100
  • Uutisia
  • Vuosien varrelta
  • Vähemmistökielet
  • Kysyttyä 2/2022

    Elina Heikkilä

    Piiparista pillipiipariin

    Tehdessäni sukututkimusta olen törmännyt sanaan pillipiipari 1700-lukua koskevassa aineistossa. Onko sanaa silloin käytetty yleisesti ilman, että on väheksytty puhallinsoittajaa, esimerkiksi Ruotsin armeijan...

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Thomas Rosén

    Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä

    Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

    Lue lisää

  • Sananen 2/2022

    Henna Makkonen-Craig

    Riemuylioppilaita ja riemujuhlia

    Yhä useampi suomalainen on riemuylioppilas, ‑maisteri tai ‑tohtori. Lisäksi meillä kaikilla on mahdollisuus viettää riemujuhlaa.

    Lue lisää

  • Kysyttyä 2/2022

    Kirsti Aapala

    Voihan juupeli!

    Millainen alkuperä on voimasanalla juupeli? Onko sillä tekemistä ruotsin jubelin kanssa (jubelfest ’riemujuhla’)?

    Lue lisää

  • Kysyttyä 2/2022

    Henna Makkonen-Craig

    Outoakin oudompi astroturffaus

    Mitä tarkoittaa sanakummajainen astroturffaus? Mikä olisi kuvaavampi ilmaus suomeksi?

    Lue lisää

  • Kysyttyä 2/2022

    Henna Makkonen-Craig

    FFP2-tason suojain

    Mitä tarkoittaa ”äf-äf-pee-kakkonen”? Mikä on tällaisen varusteen virallinen nimitys?

    Lue lisää

  • 2/2022

    Murresanakirjoja päivitetty

    Suomen murteiden sanakirjaa on täydennetty aakkosvälillä modelli–mähistyä. Verkkosanakirja ulottuu nyt siis a-kirjaimesta mähistyä-verbiin. Uusin päivitys sisältää muun muassa murre-sanan. Uuden jakson julkaisun myötä...

    Lue lisää

  • Alkusanat 2/2022

    Sari Maamies

    Nimiä keskiajalta nykypäivään

    Mediassa on tapana julkaista uutisia vuoden aikana suosituimmista lapsille annetuista nimistä. Vuonna 2021 suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Lilja ja Eevi sekä Leo, Eino ja Oliver. Suomessa tällaisia...

    Lue lisää

  • Talkoohavaintoja 2/2022

    Riitta Korhonen

    ”Asia on eri” – yleiskielitalkoiden satoa

    Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis taivu, ja se esiintyy vain toisen sanan määritteenä. – Kuitenkin sitä näkee asiatekstejä myöten paitsi taivutetussa...

    Lue lisää

  • Kieli kartalla 2/2022

    Kirsti Aapala

    Muistetaan muikkuja

    Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.

    Lue lisää

  • Nimistö 2/2022

    Petra Saarnisto

    Pohjoismaiset henkilönnimikäytännöt – yhtäläisyyksiä ja eroja

    Kaikissa Pohjoismaissa henkilönnimistä säädetään laissa. Näissä laeissa on paljon yhteistä, mutta selviä erojakin on.

    Lue lisää

  • Sanojen matkassa 2/2022

    Tuija Vertainen

    Kurkistus Molièren teatterin kulisseihin

    Näytelmäkirjailija Molièren syntymästä on kulunut 400 vuotta. Molièren näytelmissä esitetään tarkkanäköisiä havaintoja kielestä. Lisäksi monet teatterisanat, kuten kulissi, ovat lähtöisin ranskasta.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Jaakko Raunamaa

    Iha, Lempi ja Ihalempi ‒ esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet

    Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.

    Lue lisää

  • Julkaisuja 2/2022

    Henna Kara

    Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä

    Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version. Selkokielen mittari 2.0 on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaavatko teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esitteiden, oppaiden ja viranomaisten verkkotekstien, tarkasteluun. ​​​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Lauri Hauru

    Tarkastellessa vai tarkasteltaessa? Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa

    Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?

    Lue lisää

  • Nimistö 2/2022

    Ulla Onkamo

    Hyvä viranomaisen verkkotunnus yhdistyy selvästi viranomaisen nimeen

    Toimivat verkkosivut ovat sähköisen viestinnän kulmakivi. Niitä varten viranomainen tarvitsee verkkotunnuksen tai ‑tunnuksia. Lainsäädäntö ei aseta verkkotunnuksille erityisiä vaatimuksia, mutta hyvin suunniteltu tunnuskokonaisuus voi lisätä luottamusta organisaatioon ja edistää palvelujen löytymistä.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Petri Lauerma

    Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

    Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

    Lue lisää

  • 2/2022

    Tieteen termipankille palkinto

    Eri tieteenalojen termistöä kokoava Tieteen termipankki on saanut Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö ‑palkinnon. Palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa, ja sen myöntää Tieteellisten seurain...

    Lue lisää

  • Kielivoimistelua 1/2022

    Riina Klemettinen

    Viirukissa ja tulikoira – sanoja vanhasta talosta

    Vanha on nyt arvossaan. Kirpputorit ja vanhantavaranliikkeet kuhisevat asiakkaita, ja tv:stä voi seurata erilaisia tuunaus- ja korjausohjelmia. Myös kiinnostus vanhojen talojen kunnostamiseen ja uusien rakentamiseen...

    Lue lisää

  • Kysyttyä 1/2022

    Henna Makkonen-Craig

    Minglailua, tutustumista ja rentoa yhdessäoloa

    Mikä olisi hyvä suomenkielinen vastine ruotsin ja englannin sanoille mingel ja mingle? Voisiko suomeksi puhua ”mingelistä”? Ilmaus cocktailtilaisuus ei sovi tarkoitukseen.

    Lue lisää

Sivu 1 / 154
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
— 20 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 20 / 3 068
  • ← Ensimmäinen
  • Edellinen
  • Seuraava
  • Viimeinen →

Muuta ajankohtaista

Ajassa

Murresanakirjoja päivitetty

14.6.2022
Lisää juttuja

Kysymyksiä kielestä

  • Piiparista pillipiipariin

    15.6.2022

  • Voihan juupeli!

    15.6.2022

  • FFP2-tason suojain

    15.6.2022

  • Outoakin oudompi astroturffaus

    15.6.2022

  • Elämää taigalla – vai taigassa?

    14.3.2022

Lisää juttuja
  • Etusivu
  • Artikkelit
  • Palstat Nykyinen sivu
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Kielikellon logo

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema lehti, jossa kirjoitetaan yleistajuisesti kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille. Kielikello ilmestyi painettuna vuosina 1968–2017. Vuodesta 2018 alkaen se on ilmestynyt vain verkossa, jossa se on maksutta kaikkien luettavissa.

ISSN 2489-7698

 

Tietoa evästeistä

Tietosuojaselosteet

Saavutettavuus

Käyttöehdot

Ohjeita keskusteluun

 

 

Vastaava toimittaja

Sari Maamies
sari.maamies(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 255

Toimitussihteeri

Henna Leskelä
henna.leskela(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 266

Toimittaja

Henna Makkonen-Craig
henna.makkonen-craig(ät)kotus.fi

Julkaisija

Kotimaisten kielten keskus
www.kotus.fi

Toimitus

Hakaniemenranta 6
00530 Helsinki
kielikello(ät)kotus.fi

 

Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2022.

 

Kirjoittajan apuvälineitä

www.kielitoimistonohjepankki.fi

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielineuvonta

Kielineuvonnan yhteystiedot (linkki): Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonta

(ei kielikysymyksiä Kielikellon kautta)

 

Tilaa ilmoitus

Osoitteenmuutos

Anna palautetta

Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus