Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
-
10.6.2021
Maadunnaisesta miurottamiseen – Suomen murteiden sanakirja on täydentynyt verkossa
Suomen murteiden sanakirja on täydentynyt verkossa aakkosvälillä ma–mnää. Sanakirjassa ovat mukana kaikki Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella olevat murteet. Mukana ovat myös Kannaksella ennen sotia puhutut murteet,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
Milloin kunnallisvaalit muuttuivat nimeltään kuntavaaleiksi?
Lue lisää
-
1/2021
Suomen kielen lautakunnan seminaarin tallenne katsottavissa
Suomen kielen lautakunnan seminaari "Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja" järjestettiin 19.5. Seminaarin tallenne on katsottavissa verkossa 6.6. asti. Uutinen ja linkki seminaariin Kotimaisten kielten keskuksen...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Petra Saarnisto
Uusimaalainen vai uusmaalainen?
Aiemmin Uudenmaan maakunnan asukkaista suositettiin käyttämään nimitystä uusmaalainen. Onko suositus muuttunut? Milloin ja miksi näin on tapahtunut?
Lue lisää
-
1/2021
Murteista puhutaan edelleen − Kansanlingvistinen sanakirja jälleen verkossa
Kielikellon numerossa 4/2014 ilmestyi uutisjuttu sähköisestä sanakirjasta Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja (Aila Mielikäinen & Marjatta Palander 2014). Tämän sanakirjan ensimmäisen version oli...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
Rokotus ja rokote
Mitä eroa on sanoilla rokotus ja rokote?
Lue lisää
-
1/2021
Tulossa toukokuussa: seminaari ”Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja”
Suomen kielen lautakunta, Kotimaisten kielten keskus ja Äidinkielen opettajain liitto ry järjestävät kaikille kiinnostuneille avoimen verkkoseminaarin ”Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja” keskiviikkona 19.5. klo...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Petra Saarnisto
Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi
Onko olemassa jokin sukupuolineutraali vastine sanalle tyttönimi?
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Elina Wihuri
Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
Traffic Management Finlandista tuli 1.1.2021 Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic (usein lyhemmin Fintraffic). Samalla myös rataliikenne- ja tieliikennekeskukset siirtyivät uuden nimen alle. Kirjoitetaanko näiden...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2021
Henna Makkonen-Craig
COVID-19 vai covid-19?
Uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista käytetään lyhenteitä COVID-19 ja covid-19. Onko näistä jompikumpi suositeltavampi kirjoitustapa suomenkielisissä yhteyksissä?
Lue lisää
-
Alkusanat 1/2021
Sari Maamies
Sanakirjan rivien välistä
Suomessa on julkaistu kolme laajaa nyky-yleiskielen sanastoa esittelevää sanakirjaa: Nykysuomen sanakirja (1951–61) ja sen seuraajat Suomen kielen perussanakirja (1990–94, CD-Perussanakirja 1997) ja Kielitoimiston...
Lue lisää
-
1/2021
Suomen kielen lautakunnan suositus puolueiden käyttönimistä
Suomen kielen lautakunta on tehnyt pienen muutoksen puolueiden ns. käyttönimiä koskevaan suositukseensa. Käyttönimet suositellaan kirjoitettavaksi pienellä alkukirjaimella, esim. kokoomus (virallinen nimi Kansallinen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2021
Riitta Korhonen
Kielineuvonnan vuosi 2020
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2021
Jarkko Kauppinen
Ymmärsinkö oikein?
Sanakirjassa hakusanaa seuraa usein selite, johon on kiteytetty, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanakirjaselitteet ohjaavat lukijan tulkintaa, ja niiden laatiminen on tarkkaa työtä, jonka periaatteet jäävät lukijalta usein piiloon.
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2021
Klaas Ruppel
Antiikin tutkija avaa sanojen historiaa
Helsingin yliopiston dosentti Reijo Pitkäranta on antiikin tutkija ja latinisti sekä ahkera ja kokenut tieteen popularisoija. Hän on työssään pyrkinyt osoittamaan latinan elinvoimaisuuden. Professori Tuomo Pekkasen...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan kootut selitteet
Sanakirjaselitteet sisältävät tietoa sanojen merkityksestä ja käytöstä tiiviissä muodossa. Sana-artikkelien muotoilua ohjaavat tietyt periaatteet, joita esitellään tässä kirjoituksessa. Tärkeintä työssä on helposti ymmärrettävän tiedon tuottaminen.
Lue lisää
-
Lukijoilta 1/2021
Jussi Pahikkala
Kaksinkertaisia kieltoja
Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan lähes kaikkialla Ruotsissa, eikä nykyisellä kapasiteetilla testien...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2021
Matti Räsänen
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme – näin sanasto syntyi
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Lue lisää
-
Talkoohavaintoja 1/2021
Riitta Korhonen
Monikot syövät yksikköä – yleiskielitalkoiden satoa
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty runsaasti havaintoja ilmauksista, joissa on käytetty monikkomuotoista verbiä odotuksenmukaisen yksikön sijasta: ”kaksi lasta lähtevät”, ”hoitajat ovat rokotettu”. Kiintoisaa ilmiössä on esimerkiksi se, että se leviää kirjallisen mallin kautta eikä ole lähtöisin puhutusta kielestä. Yleensähän vaikutussuunta on päinvastainen: puhekieli ja puhekielisyyksiä sisältävä kirjoittelu heijastaa piirteitään asiateksteihinkin.
Lue lisää
-
Virkakieli 1/2021
Elisa Kotiniemi
Sanojen merkitys syntyy tekstilajista
Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
26.5.2021
-
Uusimaalainen vai uusmaalainen?
21.5.2021
-
Rokotus ja rokote
20.4.2021
-
COVID-19 vai covid-19?
16.3.2021
-
Iso vai pieni alkukirjain rataliikenne- ja tieliikennekeskusten nimissä?
16.3.2021