Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
-
Artikkeli 1/2023
Henna Makkonen-Craig
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?
Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Ulla Onkamo
Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamatta
Julkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?
Lue lisää
-
1/2023
Kotus uudistaa verkkopalveluitaan
Kotimaisten kielten keskuksessa on meneillään verkkopalveluiden parantamiseen tähtäävä hanke. Hankkeessa uudistetaan Kotuksen suomen- ja ruotsinkieliset verkkosivustot (kotus.fi ja sprakinstitutet.fi), Kielitoimiston...
Lue lisää
-
1/2023
Kielipoliittista ohjelmaa edistetään Kotuksessa
Kesällä 2022 julkaistu valtioneuvoston Kielipoliittinen ohjelma tähtää Suomessa käytettävien kotoperäisten vähemmistökielten suojaamiseen ja niiden aseman vahvistamiseen. Ohjelma koskee etenkin karjalan kieltä,...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2023
Ulla Onkamo
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
Hyvinvointialueilla on syntynyt keskustelua siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia toimipisteitä on paras nimetä. Onko sote-keskus toimiva nimitys, vai onko parempi käyttää auki kirjoitettua ilmausta...
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2023
Elina Wihuri
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
Mitä tarkoitetaan pohjalaismaakunnilla, ja voiko nimityksen kirjoittaa isolla alkukirjaimella?
Lue lisää
-
Kysyttyä 1/2023
Henna Makkonen-Craig
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa?
Lue lisää
-
Alkusanat 1/2023
Sari Maamies
Kielen asema puntarissa
Keskustelu suomen kielen asemasta on käynyt vilkkaana. Muun muassa kielentutkijat ovat jo pitkään varoitelleet siitä, että suomen kielen käyttöala on kaventumassa eikä mahdollisuus käyttää omaa kieltä kaikilla...
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Henni Pajunen
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Lue lisää
-
Kieli työssä 1/2023
Anni Moilanen ja Henna Leskelä
”Äänikirjat ovat osa kirjallisuuden jatkumoa” – kustantamo luottaa tulevaan
Äänikirjat ovat viime vuosina mullistaneet kirja-alaa. Audiomuodon suosio muuttaa kustantamojen toimintatapoja ja vaikuttaa siihen, mitä on otettava huomioon kirjaa toimitettaessa. Kosmoksen kustannuspäällikkö Anni Moilanen vastasi Kielikellon kysymyksiin.
Lue lisää
-
Kieli kartalla 1/2023
Heikki Hurtta
Nettain kaulassa
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Lue lisää
-
Talkoohavaintoja 1/2023
Riitta Korhonen
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä – yleiskielitalkoiden satoa
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2023
Elina Heikkilä
Näkökulmia kielten välisiin suhteisiin Turun historiassa
Monitieteinen teos kartoittaa kielten ja kielenkäyttäjien vuosisataista rinnakkaiseloa Turussa – ja vähän yhteentörmäyksiäkin.
Lue lisää
-
Julkaisuja 1/2023
Petri Lauerma
Sanakirjamiehen vastaisku Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta
Kalevi Koukkusen uusi sanakirja Peltoveturi ja notkistelija on valtava opus täynnä sanoja, jotka ovat joko kadonneet käytöstä tai joita ei ole koskaan edes juuri käytetty.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Eeva Öörni
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Petra Saarnisto
Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta
Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Aurora Salmi
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia? Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Lue lisää
-
Vähemmistökielet 1/2023
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Lue lisää
-
1/2023
Vuoden 2022 sanapoiminnot julki
Kotimaisten kielten keskuksen uudissanatietokantaan lisättiin vuonna 2022 eri lähteistä runsaat neljätuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Sanapoimintolistalle on valittu näistä sanoista noin 70. Uudissanat...
Lue lisää
-
Kysyttyä 4/2022
Kirsti Aapala
Vainon lähtökohta
Kuluneen vuoden aikana on kieltä taitamatonkin ollut erottavinaan television sotauutisissa ukrainalaisten ja venäläisten puheesta tutulta kuulostavan sanan ”vaino”. Onko kyseessä tosiaan sama sana kuin suomen vaino ?
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
-
Infrastruktuuri-sanalle vastineita?
16.3.2023
-
Pohjalaismaakunnat – iso vai pieni alkukirjain?
16.3.2023
-
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
16.3.2023
-
Alennuksen merkitseminen
14.12.2022
-
Nuin se menee!
14.12.2022