Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
-
Selkokielen uusi tarvearvio ja toimenpideohjelma
Selkokeskuksen tuoreen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 650 000–750 000 ihmistä. Lue lisää: https://selkokeskus.fi/selkokieli/tarvearvio/ Selkokielen neuvottelukunta on laatinut toimenpideohjelman vuosiksi...
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2018
Elina Wihuri
Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?
Onko totta, että Helsingissä on ollut aikoinaan Heikinkatu? Oliko kyseinen Heikki joku kuuluisa henkilö?
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2018
Henna Makkonen-Craig
Dumpling vai taikinanyytti?
Voinko käyttää sanaa dumpling suomenkielisessä reseptissä? Miten sana taipuu, eli tarjotaanko aterialla dumplingseja vai dumplingeja?
Lue lisää
- 4/2018
Vanhan kirjasuomen sanakirja ulottuu nyt paistua-verbiin
Vanhan kirjasuomen sanakirja laajentui vuoden 2018 lopulla verkossa. Sanakirja kattaa nyt aakkosvälin a–paistua. Lue lisää Vanhan kirjasuomen sanakirjasta: Vanhan kirjasuomen sanakirja ulottuu nyt paistua-sanaan Miten...
Lue lisää
- 4/2018
Viro–suomi-sanakirja ilmestynyt verkossa
Kotimaisten kielten keskuksen ja Eesti Keele Instituutin yhteistyönä laadittu Viro–suomi-sanakirja on ilmestynyt verkossa osoitteessa http://www.eki.ee/dict/efi/. Sanakirja juhlistaa satavuotiasta itsenäistä Viroa....
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Kirsti Aapala
Meidän lapset ja naapurin kakarat
Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.
Lue lisää
- Virkakieli 4/2018
Henna Makkonen-Craig
Kielenhuoltoa sähköisen asiointipalvelun äärellä
Sähköisen palvelun kielenhuolto on oma lajinsa, jossa yhdistyvät suomen kielen asiantuntijuus, kielenhuolto, valmius tuottaa tekstiä digitaaliseen ympäristöön sekä käytettävyysajattelu. Näin luonnehtivat työnsä vaatimuksia Verohallinnon kielenhuoltajat Hanna Hinttala ja Kristiina Ådahl.
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2018
Tiina Manni-Lindqvist
Kuka oli tapaninpäivän Tapani?
Mistä tapaninpäivä on saanut nimensä? Kuka tämä herra Tapani oli?
Lue lisää
- 4/2018
Vuoden 2018 uudet ja ajankohtaiset sanat
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut vuoden 2018 sanapoiminnot. Tällä kertaa valikoimassa on noin 80 uutta tai muuten ajankohtaista sanaa pandadiplomatiasta pörssilähettilääseen ja aamiaiskaapista dialogiloikkaan....
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2018
Tiina Manni-Lindqvist
Aatamin ja Eevan nimipäivä
Miksi Aatamilla ja Eevalla on yhteinen nimipäivä jouluaattona?
Lue lisää
- Alkusanat 4/2018
Sari Maamies
Kieli elää digimaailmassa
Mitä tarkoittavat sanat ajastaika, muonamies ja porstua? Miten hyvin tunnet suomen kielen vanhan sanaston? Tällaisia testejä tuntuu verkko olevan täynnä. Kun maailma muuttuu, käy väistämättä niin, että osa taakse...
Lue lisää
- Kieli työssä 4/2018
Riitta Eronen ja Sari Maamies
Suomen kielessä kaikki on kiinnostavaa
Riitta Eronen on vuosien saatossa tullut tutuksi Kielikellon lukijoille ja Kielitoimiston neuvonnan asiakkaille. Hän työskenteli Kotimaisten kielten keskuksessa 33 vuoden ajan hyvin monenlaisissa tehtävissä,...
Lue lisää
- Perusasiaa 4/2018
Riitta Korhonen
Tarkempi juttu – vai tarkampi? Vertailun valintoja
Teksteissä törmää joskus sellaisiin vertailumuotoihin kuin ”tarkampi” ja ”matalempi” yleiskielisten muotojen tarkempi ja matalampi sijasta. Tämä murrepohjainen muotovaihtelu näkyy paitsi keskustelupalstoilla myös uutisteksteissä asti – ja saattaa herättää ärtymystäkin.
Lue lisää
- Kysyttyä 4/2018
Leena Joki
Miksi evakuointi eikä evakointi?
Moni puhuu ja kirjoittaakin "evakoinnista". Evakuointi tuntuu hankalalta kolmine peräkkäisine vokaaleineen. Mikseivät sanat "evakointi" ja "evakoida" ole korrektia suomen kieltä?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Leealaura Leskelä
Mittaa selkokielestä
Selkokeskus julkaisi tänä syksynä selkokielen mittarin, jolla voi arvioida tekstien selkokielisyyttä.
Lue lisää
- Kieli kartalla 4/2018
Minna Salonen
Onks kellään Laraa myirä? – myymisen monet muodot
Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös muodot myidä (murteissa esim. myirä) ja myödä (murteissa esim. myörä), jotka taipuvat myidä : myi :...
Lue lisää
- Julkaisuja 4/2018
Sirkka Paikkala
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet verkossa
Syyskuun lopulla avattiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla julkaisu Eksonyymit – Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Julkaisu on tarkoitettu etenkin toimittajille,...
Lue lisää
- Sananen 4/2018
Leena Joki
Tiedostavaa ruokaa ja vastuullista suklaata?
Lyhyys ja ytimekkyys ovat esimerkiksi otsikoissa ja mainosteksteissä usein paikallaan. Toisinaan iskevyyteen tähtäävä tiivistäminen voi synnyttää tahatonta komiikkaa tai muita ei-toivottuja seurauksia. Seuraavissa...
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 4/2018
Riitta Korhonen
Pisteitä ja pilkkuja
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty paitsi sanastoa ja kielioppia koskevia havaintoja myös huomioita oikeinkirjoituksesta, mm. desimaalipisteestä, pisteettömästä päiväyksestä ja pilkun liikakäytöstä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2018
Riitta Hyvärinen
Kielenhuoltaja somen ihmemaassa
Uudet viestintäkanavat ovat aiheuttaneet epätietoisuutta kirjoittajissa. Somen kieli aiheuttaa tuskaa, sillä koulussa tai työelämässä aiemmin opituista tekstilajeista ei aina suoraan ole malliksi. Lisäksi pitäisi osata olla rento ja hauska mutta samalla asiallinen.
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?
29.1.2019
- Dumpling vai taikinanyytti?
29.1.2019
- Kuka oli tapaninpäivän Tapani?
17.12.2018
- Aatamin ja Eevan nimipäivä
17.12.2018
- Miksi evakuointi eikä evakointi?
13.12.2018