Palstat - Kielikello
Artikkelit palstoittain
-
Nostoja Kielitoimiston ohjepankista: ruuhka-Suomesta Järvi-Suomeen
Kesällä matkustellaan eri paikkoihin. Paikannimien taivutus tai oikeinkirjoitus voi synnyttää joskus epävarmuutta: yhteen vai erilleen, iso vai pieni alkukirjain, ulko- vai sisäpaikallissija? – Muistatko esimerkiksi...
Lue lisää
-
Suomalainen paikannimikirja verkossa
Mistä tulevat sellaiset nimet kuin Enontekiö, Hattelmala ja Veteli? Vastaus ei ole kaukana, sillä paikannimien suurteos, Suomalainen paikannimikirja, on nyt julkaistu sähköisessä muodossa ja on saatavilla maksutta...
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2019
Henna Makkonen-Craig
Mikä ihmeen kevätjuhlaliike?
Mitä tarkoittaa sana kevätjuhlaliike? Sitä käytetään paljon netissä, ja jopa media käyttää sitä jutuissaan.
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2019
Henna Makkonen-Craig
Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia?
Lue lisää
- Alkusanat 2/2019
Sari Maamies
Kansainvälisyyttä
Kun Googleen kirjoittaa hakusanan ”kansainvälisyys”, saa alle sekunnissa yli puoli miljoonaa osumaa. Hakutuloksia selatessa huomio kiinnittyy siihen, että suuri osa niistä näyttää johtavan eri oppilaitosten sivuille....
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2019
Henna Leskelä
Poika nimeltä Päivi
Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? Myös ensin mainittua eli omistusliitteetöntä muotoa käytetään paljon, ja silmä on tottunut siihen, mutta eihän silti...
Lue lisää
- Perusasiaa 2/2019
Sari Maamies
Someaktivisti ja tasavallan presidentti – Tittelit ja niiden taivuttaminen
Kun erisnimeä taivutetaan lauserakenteen vaatimalla tavalla, nimen seurana esiintyvät tittelit eli nimikemääritteet – sellaiset kuin kasvatustieteen maisteri, pianisti ja tullikoira – joko taipuvat tai jäävät taipumatta. Milloin titteli taipuu erisnimen mukana, entä milloin se jää perusmuotoon?
Lue lisää
- Kieli työssä 2/2019
Sampsa Peltonen
Kielitaito monipuolistaa ajattelua
Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää mm. arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?
Lue lisää
- Julkaisuja 2/2019
Liisa Raevaara
Selkokieltä kaikille
Selkeä, ymmärrettävä ja erilaiset vastaanottajat huomioiva kieli ei synny itsestään. Selkokielen edistämiseen ja kielen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan tietoa, harjoittelua ja yhteistyötä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Matti Räsänen
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Taarna Valtonen
Monikielinen Inari
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kalle Järvelä
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kirsti Aapala
Ruusu ei ole aina ruusu
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Riitta Korhonen
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lue lisää
- Kieli kartalla 2/2019
Nina Kamppi
Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Elina Heikkilä
Sehän on venäjää!
Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Leena Joki
Kotimainen kielemme karjala
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Lue lisää
- Kysyttyä 2/2019
Elina Heikkilä
Mitä maha tekee, kun se ropottaa?
Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi antiikin Rooman kahdesta yhteiskuntaluokasta, nousivat vuonna 493 eaa. kapinaan hallitsevia...
Lue lisää
- Talkoohavaintoja 2/2019
Anna-Rosa Polso
Ollaan huolissaan koska brexit – kiinnostavia kielenpiirteitä yleiskielen seurantatalkoissa
Kieltä analysoidaan tarkasti ja tunteella. Tämä käy ilmi Kotimaisten kielten keskuksen yleiskielen seurantatalkoisiin lähetetyistä kommenteista. Millaiset kielenpiirteet ovat kirvoittaneet eniten kommentteja ja millaista tunnepitoista suhtautumista kommentteihin liittyy?
Lue lisää
- 2/2019
Uusia artikkeleita Suomen murteiden sanakirjaan
Suomen murteiden sanakirjaan on lisätty uusia hakusanoja aakkosvälille loha–lysmä. Lisäyksen jälkeen sanakirja kattaa aakkosvälin a–lysmä. Hakusanoja on yhteensä yli 170 000. Lue uutinen Kotimaisten kielten keskuksen...
Lue lisää
Muuta ajankohtaista
Kysymyksiä kielestä
- Mikä ihmeen kevätjuhlaliike?
11.6.2019
- Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa
10.6.2019
- Poika nimeltä Päivi
7.6.2019
- Mitä maha tekee, kun se ropottaa?
24.5.2019
- Maakunnat ja niiden asukkaat
15.5.2019