Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
- Artikkeli 2/2018
Minna Haapanen
Uuden sanan pitkä matka Kielitoimiston sanakirjaan
Minkälainen on sanan matka sanakirjaan, eli mitä kaikkea uudesta hakusanasta kirjoitetulle sana-artikkelille tapahtuu, ennen kuin se on valmis julkaistavaksi?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Aino Piehl
Kohti syrjimätöntä kielenkäyttöä Osallistavan viestinnän EU-opas
Sanat voivat pahoittaa mielen ja vahvistaa stereotypioita. Miten viitata esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen ketään loukkaamatta? Euroopan unionin neuvostossa laadittu opas antaa kielikohtaisia suosituksia asialliseen kielenkäyttöön.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Riina Klemettinen
Kuka lohduttaisi Jonnea?
Kielitoimiston sanakirjan tuoreeseen päivitettyyn versioon on lisätty satojen uusien hakusanojen joukossa myös sana jonne. Moni ihmetteli, miksi tällainen sana on lisätty sanakirjaan. Sanakirjan toimittaja vastaa.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Tiililä
Virkakielityön periaatteet: työtä kielen parissa ihmisten hyväksi
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on viranomaisten ja julkisten palvelujen kielen eli virkakielen asiantuntemuksen keskus Suomessa. Kotuksen virkakielityö perustuu hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja arvoihin, tutkimukseen ja kokemukseen. Toiminnassa pureudutaan enemmänkin virkakielen ongelmien syihin kuin oireisiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2018
Ulla Onkamo
Mitä toimiala tarkoittaa nimissä?
Jos toimiala-sanaa käyttää nimessä yleiskielestä poiketen, nimestä tulee helposti epäselvä. Nimen loppuosana kannattaa käyttää sanaa, joka kuvaa kohdettaan mahdollisimman yksiselitteisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sanat virasto ja osasto.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Henni Pajunen
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Hajottaa- ja kehottaa-tyyppisten verbien eli ns. otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitussäännöt ovat aiheuttaneet ongelmia kohta vuosisadan ajan.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Liisa Nuutinen
Kielen asiantuntija linnunnimien parissa
Millaisiin asioihin suomen kielen asiantuntija kiinnittää huomiota, kun hän saa pyynnön tarkistaa uusia suomenkielisiä linnunnimiä?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Harri Högmander
Papuanpenkoja ja naukukäpinkäinen – maailman linnuille suomenkieliset nimet
Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja BirdLife Suomen nimistötyöryhmän ansiosta maailman linnuilla on suomenkieliset nimet.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Riina Kosunen, Mari Suhonen, Sirpa Suhonen
Sanastokeskus TSK – termien ja käsiteanalyysin asiantuntija
Terminologista sanastotyötä tarvitaan erikoisalojen viestinnän selkeyttämiseksi tai monikielisen viestinnän tueksi. Yhdessä sovittuja termejä ja määritelmiä tarvitaan yhä useammin myös sähköisen tiedonhallinnan tukemiseen. Paras lopputulos saavutetaan, kun sanastoa kehittävät yhdessä terminologit ja kohdealan asiantuntijat.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Tiina Onikki-Rantajääskö, Johanna Enqvist
Tieteen termipankki kehittää suomen kielen käyttöä tieteen kielenä
Tieteen termipankki tuo tieteen sanaston parissa tehtävän termityön digiaikaan ja kaikkien ulottuville. Termitietokannasta näkyy, miten digimaailmassa ollaan jatkuvassa rakentamisen ja muutoksen tilassa.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Eeva Öörni
Yrityksiltä ja organisaatioilta toivotaan aitoa, asiallista ja inhimillistä sävyä
Kirjoittaessani artikkelia ”Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa” (Kielikello 1/2018) kysyin netinkäyttäjiltä mielipiteitä muutamista kirjoitetun viestinnän äänensävyesimerkeistä. Kyselyssä oli myös...
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Eeva Öörni
Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa
Viime vuosina yrityksen äänensävyn käytön ja suunnittelun merkitys on nostettu esiin viestintä- ja markkinointitoimistojen verkkosivuilla. Millaisin kielellisin keinoin erilaiset sävyt ja vivahteet tekstissä rakennetaan, ja miten suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi kepeänsävyisiin viesteihin?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2018
Heikki Henttonen
Hiirut, jurumit ja muut nisäkkäät – mitä kuuluu nisäkäsnimistölle?
Suomenkielisten nisäkkäiden nimistöä laatinut ja uudistanut työryhmä julkaisi ehdotuksensa vuonna 2008. Uutta, päivitettyä listaa viimeistellään julkaisukuntoon.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2017
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Suomen lakikielen velvoittavuus – erään kyselytutkimuksen satoa
Selvitin vuosina 2015 ja 2016 kahden kyselytutkimuksen avulla, miten suomen kielen puhujat selittävät velvoittavia, sallivia ja kieltäviä ilmauksia suomen lakikielessä. Kyselyjen avulla hain vastauksia siihen, miten...
Lue lisää
- Artikkeli 4/2017
Elina Wihuri
Petäjäinen ja Kajhället – saarten osoitenimien suunnittelu
Myös saaret tarvitsevat osoitteen, jotta asukasta tai mökkiläistä etsivät löytävät perille. Millaisia periaatteita osoitenimien suunnittelussa olisi hyvä noudattaa? Tämä kirjoitus on jatkoa Kielikellossa 2/2011 julkaistuun kirjoitukseen ”Sama nimi kahdessa paikassa – ongelmia osoitteessa”.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2017
Minna Saarelma-Paukkala
Martti ja moni muu etunimi
Reformaation eli uskonpuhdistuksen vaikutus näkyy kulttuurissamme, myös nykyisessä etunimistössämme. Sitä hallitsevat omakieliset nimet sekä kristillisperäisten nimien suomalaiset nimiasut.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2017
Matti Räsänen
Satavuotiaan Suomen kielet
Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2017
Auroora Vihervalli
Pidemmittä puheitta – abessiivi
”Takitta”, ”surutta” ja ”poikkeuksetta” ovat abessiivimuotoja. Vaikka abessiivi kuuluu sijamuodoista vähiten käytettyihin, sillä on omat tarpeelliset ja tyypilliset käyttöyhteytensä.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2017
Tarja Ahopelto, Hanna Hovila, Kaarina Murtola, Tuija Tolonen-Kytölä
Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia
Korkeakouluopiskelijoiden on tärkeää perehtyä oman alansa tutkimuksiin ja alan asiantuntijoiden teksteihin. Heidän tulee myös harjaantua kirjoittamaan tekstiä, joka pohjautuu näihin asiantuntijateksteihin. Sähköisten lähteiden luotettavuudesta ei kuitenkaan ole aina helppo varmistua.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2017
Esa Laihanen
Vuorovaikutus ja puhuttelu kieltävissä rekrytointivastauksissa
Miten vastata työnhakukirjeeseen kohteliaasti, kannustavasti ja myönteisesti, kun vastauksen sisältö on hakijan kannalta kielteinen?
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.