Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
- Artikkeli 4/2019
Heini Lehtonen
Monikielisyys koulussa – yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Mikko Sandström
Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?
Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Riitta Suominen
Virkakieli koettelee lukijaa
Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Laura Rostén-Jokinen
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa – ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Erja Kyckling
Sotalasten kokemukset kieli-identiteetin ja kielielämäkerran muovaajina
Suomalaisen yhteiskunnan monikielisyydestä puhuttaessa eivät välttämättä ensimmäisenä tule mieleen sotalapset, joilla Suomessa tarkoitetaan suomalaisia, toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin siirrettyjä lapsia. Nyt jo iäkkäiden sotalasten kokemukset suomesta, ruotsista ja muista kielistä ovat kuitenkin ainutlaatuisia Suomen sosiaalihistoriassa, ja siksi ne ovat tutkimisen arvoisia.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Laura Ukskoski
Muistonimien suunnittelu 2000-luvulla
Mathilda Wreden kuja, Tom of Finlandin aukio ja Essonpuisto ovat kaikki 2000-luvun Suomessa suunniteltuja kaavanimiä. Niiden ensisijaisena tehtävänä on yksilöidä tarkoitteensa ja helpottaa paikkojen löytämistä, mutta sen lisäksi nämä nimet toimivat muistomerkkeinä ja yhteiskunnallisina kannanottoina.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Eero Voutilainen
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Riina Klemettinen
Voiko lääkettä aloittaa? – Lääketieteen kielen substantiivijohdosten semantiikkaa
Lääketieteellisten tekstien perussanastoa ovat lääkitykset, kokeet, tutkimukset ja niitä varten tarvittavat näytteet. Millaisista merkityspiirteistä tällaiset sanat koostuvat ja miten se vaikuttaa niiden käyttöön lauseessa?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Lauri Saarela
Lääketieteen termitulva ei lopu
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin piiriin kuuluva lääketieteen sanastolautakunta on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Lautakunnan tavoitteena on lääketieteen suomenkielisen sanaston kehittäminen, ja sen tärkeimpänä työnä on pidetty Lääketieteen termit ‑sanakirjan toimittamista. Osa lautakunnan suosittamista termeistä siirtyy myös yleiskieleen.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Kaisa Karppinen
Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa?
Terveysvaivoista kärsivää ja niiden vuoksi terveydenhuollon palveluja käyttävää on tavattu kutsua potilaaksi. Yhä useammin puhutaan kuitenkin myös terveydenhuollon asiakkaista. Mistä tässä on kysymys?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Pirkko Nuolijärvi
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Elina Heikkilä
Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan
Jo Ruotsin vallan aikana julkaistiin suomeksi yleistajuisia neuvoja terveyden ylläpitämiseen, lääkkeiden käyttöön ja valmistukseen sekä tartuntatautien hoitoon ja torjumiseen. Mitä kautta tieto tuolloin kulki, ja millaisella otteella lukijoita opastettiin?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Vilma Vartiainen
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Heidi Vepsäläinen
Miksi haastateltava sanoo no?
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Petri Lauerma
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Matti Räsänen
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Taarna Valtonen
Monikielinen Inari
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kalle Järvelä
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kirsti Aapala
Ruusu ei ole aina ruusu
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Riitta Korhonen
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.