Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
-
Artikkeli 1/2023
Henna Makkonen-Craig
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?
Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Ulla Onkamo
Kansainvälisyyden tavoittelua lainsäädännöstä piittaamatta
Julkishallinnon englanninkieliset nimet saavat kansalaisilta lähes poikkeuksetta pyyhkeitä, mutta silti englantia halutaan käyttää. Millaisia englanninkielisiä nimiä julkishallinnossa on viime vuosina annettu ja miten ne suhteutuvat lainsäädäntöön?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Henni Pajunen
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Eeva Öörni
Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?
Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Petra Saarnisto
Havaintoja uudissukunimien sanastosta ja rakenteesta
Aiempaa useampi haluaa itselleen tai perheelleen sellaisen sukunimen, jota ei ole käytössä kenelläkään muulla. Millaiset sanat ovat yleisimpiä uudissukunimissä? Entä millaisia nimet ovat rakenteeltaan?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2023
Aurora Salmi
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia? Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2022
Inkaliisa Vihonen
Monikielisyydessä kiinni – eurosuomen taival Euroopan unionissa
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2022
Eeva Attila
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2022
Erkka Vuorinen, Kaija Rinta
Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa
Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja ‑tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2022
Elina Heikkilä
Rengin pitää karkaamahan – nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa
Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2022
Leena Joki
Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä
Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Leena Nissilä, Pia Lumme
Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle
Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Petri Lauerma
Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni – varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa
Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Olli Tamminen
”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti” – katsaus emojien merkityksiin
Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta
Saisinko puhua suomea?
Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa ‑hankkeessa.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Tanja Toropainen
Tuttuus kalenterin lukijan apuna – suomalaiset almanakat 1700-luvulla
Almanakka on tuhti tietopaketti, jota suomalaiset ovat lukeneet yli 300 vuoden ajan. Se sisältää runsaan määrän tietoa, joka on saatu mahdutettua pieneen tilaan käyttämällä kirjoitetun kielen ohella visuaalisia elementtejä ja sommittelemalla sisältö huolellisesti. Onko näin ollut aina? Millainen näkymä lukijalle avautui kalenterin sivuilta 1700-luvulla?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Heidi Niva
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään ‑futuurilla ilmaistaan?
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2022
Mari Siiroinen
Tulla tekemään ‑futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
Moni välttelee tulla tekemään ‑rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2022
Thomas Rosén
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2022
Jaakko Raunamaa
Iha, Lempi ja Ihalempi ‒ esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet
Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.