Hyppää sisältöön
×
Tilaa sähköpostiisi ilmoitus uuden Kielikellon ilmestymisestä.
Tilaa ilmoitus
Etusivu

Kielenhuollon tiedotuslehti

Etusivu
  • Etusivu
  • Artikkelit Nykyinen sivu
  • Palstat
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Artikkelit - Kielikello

Kaikki artikkelit

  • Artikkeli 4/2020

    Riina Klemettinen

    Kielentarkistajan lähilukulikinäkö – miten nähdä teksti sanoilta?

    Kielen- tai tekstinhuoltoon, kielentarkistukseen ja editointiinkin kuuluu väistämättä omanlaisensa lukutapa, jossa työstettävää kirjoitusta katsotaan hyvin läheltä. Tällainen lähiluku on vaativa taito ja perustava osa tekstityöläisen ammattiosaamista.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Kalevi Koukkunen

    Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar? Vuonna 1924 järjestetyn sanakilpailun satoa

    Rouva vai neiti? Puhuttelusanan valinta on vaikeaa, jos ei tiedä puhuteltavan siviilisäätyä. Ongelmaa yritettiin ratkaista yli sata vuotta sitten, jolloin herran tilalle ehdotettiin sanaa arvo ja rouvan ja neidin tilalle uudissanaa arvotar. Keskustelu heräsi uudelleen 1920-luvulla, jolloin sopivaa sanaa etsittiin sanakilpailussa.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Riikka Tervonen

    Pitkä korona ja vanha käsi

    Koronakevään ja ‑kesän jälkeen tuli koronasyksy. Korona-arjessa kohdataan uusia ilmiöitä, ja samaan tahtiin syntyy uusia sanoja ja ilmauksia. Koronavuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämistä uudissanoista kerrottiin Kielikellossa 2/2020.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Ella Airaksinen

    Kohti kohteliasta selkokieltä

    Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2020

    Olli Tamminen

    Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit

    Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2020

    Petri Lauerma

    Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset

    Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2020

    Henna Makkonen-Craig

    Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan

    Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2020

    Ulla Onkamo

    Kun terveyskeskuksista tuli uhanalaisia

    Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimien kirjo laajenee ja ymmärrettävyys kärsii.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2020

    Elina Wihuri

    Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä – Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?

    Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2020

    Ulla Tiililä

    Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa

    Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Henna Leskelä

    Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?

    Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Riikka Tervonen

    Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta

    Koronakeväänä 2020 on syntynyt runsaat määrät uudissanoja. Myös jo olemassa olleet sanat ovat saaneet uusia käyttötapoja, ja eräiden erikoisalojen sanat ovat nousseet kaikkien tietoisuuteen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Salli Kankaanpää

    Perumista kerrakseen

    Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Aino Piehl, Ulla Tiililä

    Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa

    Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Tarja Korhonen

    Keuhkot kurkussa

    Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Riitta Suominen

    Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään

    Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2020

    Sari Maamies

    Aktiivilukijoita ja satunnaisia vierailijoita – Kielikellon lukijakyselyn antia

    Kielikellon lukijakysely toteutettiin verkossa maaliskuussa 2020, ja siihen vastasi tuhat lukijaa. Juttujen sisältöön ja laatuun oltiin tyytyväisiä, mutta verkkolehden ulkoasu ja käytettävyys jakoivat mielipiteitä.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2020

    Riina Klemettinen, Anna Ryödi

    Urospottuja ja koiraskukkia

    Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2020

    Mari Siiroinen, Heli Tissari ja Ulla Vanhatalo

    Mennään tunteisiin – ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla

    Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2020

    Elina Heikkilä

    Lemmen varjopuolella – seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä

    Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?

    Lue lisää

Sivu 1 / 66
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
— Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 20 / 1 304
  • ← Ensimmäinen
  • Edellinen
  • Seuraava
  • Viimeinen →

Kaikki lehdet

Kielikellon lehdet

  • Uusimmat
    • 4/2020
    • 3/2020
    • 2/2020
    • 1/2020
    • 4/2019
    • 3/2019
    • 2/2019
    • 1/2019
    • 4/2018
    • 3/2018
  • 2010-luku
    • 2/2018
    • 1/2018
    • 4/2017
    • 3/2017
    • 2/2017
    • 1/2017
    • 4/2016
    • 3/2016
    • 2/2016
    • 1/2016
    • 4/2015
    • 3/2015
    • 2/2015
    • 1/2015
    • 4/2014
    • 3/2014
    • 2/2014
    • 1/2014
    • 4/2013
    • 3/2013
    • 2/2013
    • 1/2013
    • 4/2012
    • 3/2012
    • 2/2012
    • 1/2012
    • 4/2011
    • 3/2011
    • 2/2011
    • 1/2011
    • 4/2010
    • 3/2010
    • 2/2010
    • 1/2010
  • 2000-luku
    • 1/2009
    • 2/2009
    • 3/2009
    • 4/2009
    • 1/2008
    • 2/2008
    • 3/2008
    • 4/2008
    • 1/2007
    • 2/2007
    • 3/2007
    • 4/2007
    • 1/2006
    • 2/2006
    • 3/2006
    • 4/2006
    • 1/2005
    • 2/2005
    • 3/2005
    • 4/2005
    • 1/2004
    • 2/2004
    • 3/2004
    • 4/2004
    • 1/2003
    • 2/2003
    • 3/2003
    • 4/2003
    • 1/2002
    • 2/2002
    • 3/2002
    • 4/2002
    • 1/2001
    • 2/2001
    • 3/2001
    • 4/2001
    • 1/2000
    • 2/2000
    • 3/2000
    • 4/2000
  • 1990-luku
    • 1/1999
    • 2/1999
    • 3/1999
    • 4/1999
    • 1/1998
    • 2/1998
    • 3/1998
    • 4/1998
    • 1/1997
    • 2/1997
    • 3/1997
    • 4/1997
    • 1/1996
    • 2/1996
    • 3/1996
    • 4/1996
    • 1/1995
    • 2/1995
    • 3/1995
    • 4/1995
    • 1/1994
    • 2/1994
    • 3/1994
    • 4/1994
    • 1/1993
    • 2/1993
    • 3/1993
    • 4/1993
    • 1/1992
    • 2/1992
    • 3/1992
    • 4/1992
    • 1/1991
    • 2/1991
    • 3/1991
    • 4/1991
    • 1/1990
    • 2/1990
    • 3/1990
    • 4/1990
  • 1980-luku
    • 1/1989
    • 2/1989
    • 3/1989
    • 4/1989
    • 1/1988
    • 2/1988
    • 3/1988
    • 4/1988
    • 1/1987
    • 2/1987
    • 3/1987
    • 4/1987
    • 1/1986
    • 2/1986
    • 3/1986
    • 4/1986
    • 1/1985
    • 2/1985
    • 3/1985
    • 4/1985
    • 1/1984
    • 2/1984
    • 3/1984
    • 4/1984
    • 1/1983
    • 2/1983
    • 1/1982
    • 2/1982
    • 1/1981
    • 2/1981
    • 2/1980
  • 1970-luku
    • 1/1979
    • 2/1979
    • 2/1978
    • 10/1977
    • 9/1977
    • 8/1976
    • 7/1974
    • 6/1973
    • 5/1972
    • 4/1971
    • 3/1970
  • 1960-luku
    • 2/1969
    • 1/1968

Tilaa Kielikello!

Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.

Tilaa muistutukset
  • Etusivu
  • Artikkelit Nykyinen sivu
  • Palstat
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Kielikellon logo

Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

ISSN 2489-7698

 

Tietoa evästeistä

Tietosuojaselosteet

Käyttöehdot

Ohjeita keskusteluun

 

 

Vastaava toimittaja

Sari Maamies
sari.maamies(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 255

Toimitussihteeri

Henna Leskelä
henna.leskela(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 266

Toimittaja

Henna Makkonen-Craig
henna.makkonen-craig(ät)kotus.fi

Julkaisija

Kotimaisten kielten keskus
www.kotus.fi

Toimitus

Hakaniemenranta 6
00530 Helsinki
kielikello(ät)kotus.fi

 

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2021.

 

Kirjoittajan apuvälineitä

www.kielitoimistonohjepankki.fi

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielineuvonta

Kielineuvonnan yhteystiedot (linkki): Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonta

(ei kielikysymyksiä Kielikellon kautta)

 

Tilaa ilmoitus

Anna palautetta

Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus