Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
- Artikkeli 1/2021
Riitta Korhonen
Kielineuvonnan vuosi 2020
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Jarkko Kauppinen
Ymmärsinkö oikein?
Sanakirjassa hakusanaa seuraa usein selite, johon on kiteytetty, mitä sanalla tarkoitetaan. Sanakirjaselitteet ohjaavat lukijan tulkintaa, ja niiden laatiminen on tarkkaa työtä, jonka periaatteet jäävät lukijalta usein piiloon.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan kootut selitteet
Sanakirjaselitteet sisältävät tietoa sanojen merkityksestä ja käytöstä tiiviissä muodossa. Sana-artikkelien muotoilua ohjaavat tietyt periaatteet, joita esitellään tässä kirjoituksessa. Tärkeintä työssä on helposti ymmärrettävän tiedon tuottaminen.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2021
Matti Räsänen
Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme – näin sanasto syntyi
Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tuttuja ilmauksia, mutta mitä ne tarkoittavat hallinnon kielessä? Muun muassa tätä kysymystä tarkasteltiin sanastoprojektissa, jonka työn tuloksena syntynyt sanasto Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla joulukuussa 2020.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Riina Klemettinen
Kielentarkistajan lähilukulikinäkö – miten nähdä teksti sanoilta?
Kielen- tai tekstinhuoltoon, kielentarkistukseen ja editointiinkin kuuluu väistämättä omanlaisensa lukutapa, jossa työstettävää kirjoitusta katsotaan hyvin läheltä. Tällainen lähiluku on vaativa taito ja perustava osa tekstityöläisen ammattiosaamista.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Kalevi Koukkunen
Annuska vai naisi vai sittenkin arvotar? Vuonna 1924 järjestetyn sanakilpailun satoa
Rouva vai neiti? Puhuttelusanan valinta on vaikeaa, jos ei tiedä puhuteltavan siviilisäätyä. Ongelmaa yritettiin ratkaista yli sata vuotta sitten, jolloin herran tilalle ehdotettiin sanaa arvo ja rouvan ja neidin tilalle uudissanaa arvotar. Keskustelu heräsi uudelleen 1920-luvulla, jolloin sopivaa sanaa etsittiin sanakilpailussa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Riikka Tervonen
Pitkä korona ja vanha käsi
Koronakevään ja ‑kesän jälkeen tuli koronasyksy. Korona-arjessa kohdataan uusia ilmiöitä, ja samaan tahtiin syntyy uusia sanoja ja ilmauksia. Koronavuoden ensimmäisen puolikkaan synnyttämistä uudissanoista kerrottiin Kielikellossa 2/2020.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Ella Airaksinen
Kohti kohteliasta selkokieltä
Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?
Lue lisää
- Artikkeli 4/2020
Olli Tamminen
Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit
Emojit herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Turhia kuvia, oleellinen osa kieltä vai jotain ihan muuta? Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus emojien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Petri Lauerma
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Henna Makkonen-Craig
Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan
Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Onkamo
Kun terveyskeskuksista tuli uhanalaisia
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimien kirjo laajenee ja ymmärrettävyys kärsii.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Elina Wihuri
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä – Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Tiililä
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Henna Leskelä
Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riikka Tervonen
Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta
Koronakeväänä 2020 on syntynyt runsaat määrät uudissanoja. Myös jo olemassa olleet sanat ovat saaneet uusia käyttötapoja, ja eräiden erikoisalojen sanat ovat nousseet kaikkien tietoisuuteen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Salli Kankaanpää
Perumista kerrakseen
Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Aino Piehl, Ulla Tiililä
Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa
Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Tarja Korhonen
Keuhkot kurkussa
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riitta Suominen
Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään
Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.