Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
- Artikkeli 3/2019
Riina Klemettinen
Voiko lääkettä aloittaa? – Lääketieteen kielen substantiivijohdosten semantiikkaa
Lääketieteellisten tekstien perussanastoa ovat lääkitykset, kokeet, tutkimukset ja niitä varten tarvittavat näytteet. Millaisista merkityspiirteistä tällaiset sanat koostuvat ja miten se vaikuttaa niiden käyttöön lauseessa?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Lauri Saarela
Lääketieteen termitulva ei lopu
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin piiriin kuuluva lääketieteen sanastolautakunta on toiminut vuodesta 1983 lähtien. Lautakunnan tavoitteena on lääketieteen suomenkielisen sanaston kehittäminen, ja sen tärkeimpänä työnä on pidetty Lääketieteen termit ‑sanakirjan toimittamista. Osa lautakunnan suosittamista termeistä siirtyy myös yleiskieleen.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Kaisa Karppinen
Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa?
Terveysvaivoista kärsivää ja niiden vuoksi terveydenhuollon palveluja käyttävää on tavattu kutsua potilaaksi. Yhä useammin puhutaan kuitenkin myös terveydenhuollon asiakkaista. Mistä tässä on kysymys?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Pirkko Nuolijärvi
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Elina Heikkilä
Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan
Jo Ruotsin vallan aikana julkaistiin suomeksi yleistajuisia neuvoja terveyden ylläpitämiseen, lääkkeiden käyttöön ja valmistukseen sekä tartuntatautien hoitoon ja torjumiseen. Mitä kautta tieto tuolloin kulki, ja millaisella otteella lukijoita opastettiin?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Vilma Vartiainen
Kotikotiin syömään ruokaruokaa
Toistosanoissa – kuten kotikoti – sama sana toistuu kahdesti. Toistosanalla voi korostaa esimerkiksi ilmiön tyypillisyyttä tai voimakkuutta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Heidi Vepsäläinen
Miksi haastateltava sanoo no?
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2019
Petri Lauerma
Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut
Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Matti Räsänen
Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin
Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Taarna Valtonen
Monikielinen Inari
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kalle Järvelä
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Kirsti Aapala
Ruusu ei ole aina ruusu
Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Riitta Korhonen
Steppi nextille levelille – englanti suomessa
Uusien ilmiöiden myötä saadaan kieleen uusia sanoja. Jos uutuudet tulevat muualta, niillä on yleensä valmiina nimi jollain muulla kielellä. Valmis nimilappu onkin helposti otettavissa käyttöön sellaisenaan. Nykyään nimilaput ovat pääosin englanninkielisiä.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Elina Heikkilä
Sehän on venäjää!
Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2019
Leena Joki
Kotimainen kielemme karjala
Karjalan kieli on Suomessa vanha kotoperäinen kieli. Kirjakieltä karjalalle on kehitetty kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä, ja Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan piiriin karjala otettiin vasta vuonna 2009. Jos kielipoliittinen ilmasto olisi ollut viime sotien jälkeen toisenlainen, karjalan kielen asema Suomessa voisi olla nykyistä parempi.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Sirkka Paikkala
Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan
Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Ulla Onkamo
Millaisia ovat asialliset, selkeät ja ymmärrettävät nimet?
Virastojen sekä julkishallinnon palveluiden ja hankkeiden nimiä koskevat samat hyvän kielenkäytön vaatimukset kuin muutakin viranomaisten käyttämää kieltä. Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä nimi on lopulta kaikkien etu.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Tanja Helminen
Suomalaisen sisun jäljillä
Suomalaisessa kirjallisuudessa sisulla on uhmattu ja vastustettu, sinnitelty sitkeästi, tehty työtä, taisteltu ja voitettu. Mutta milloin alettiinkaan kirjoittaa suomalaisesta sisusta?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Minna Maijala
”Käsitykset 'fennomania' ja 'svekomania' eivät minulle enää eksisteeraa” – kaksikielinen Minna Canth
Minna Canth tunnetaan merkittävänä 1800-luvun suomalaisen realismin edustajana, mutta hänen kirjalliseen taipaleeseensa liittyvät läheisesti myös kielikysymykset. Vuosi 2019 on Minna Canthin juhlaa, sillä hänen syntymästään on kulunut 175 vuotta.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2019
Maisteri Simo Frangén
Suomen kielen ylin taso: palindromi
”Saippuakauppias” lienee yleisesti tunnetuimpia suomenkielisiä palindromeja: se on kirjainjono, jonka merkitys on etu- ja takaperin sama. Palindromien laatiminen on vaativaa, mutta suomen kieli tarjoaa rakenteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet pitkiinkin palindromeihin, jopa palindromirunouteen.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.