Hyppää sisältöön
×
Tilaa sähköpostiisi ilmoitus uuden Kielikellon ilmestymisestä.
Tilaa ilmoitus
Etusivu

Kielenhuollon tiedotuslehti

Etusivu
  • Etusivu
  • Artikkelit Nykyinen sivu
  • Palstat
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Artikkelit - Kielikello

Kaikki artikkelit

  • Artikkeli 4/2022

    Inkaliisa Vihonen

    Monikielisyydessä kiinni – eurosuomen taival Euroopan unionissa

    Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2022

    Eeva Attila

    Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?

    Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut. ​​​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2022

    Erkka Vuorinen, Kaija Rinta

    Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa

    Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja ‑tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2022

    Elina Heikkilä

    Rengin pitää karkaamahan – nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

    Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

    Lue lisää

  • Artikkeli 4/2022

    Leena Joki

    Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä

    Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.​​​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Leena Nissilä, Pia Lumme

    Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle

    Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.​​​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Petri Lauerma

    Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni – varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

    Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Olli Tamminen

    ”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti” – katsaus emojien merkityksiin

    Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta

    Saisinko puhua suomea?

    Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa ‑hankkeessa.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Tanja Toropainen

    Tuttuus kalenterin lukijan apuna – suomalaiset almanakat 1700-luvulla

    Almanakka on tuhti tietopaketti, jota suomalaiset ovat lukeneet yli 300 vuoden ajan. Se sisältää runsaan määrän tietoa, joka on saatu mahdutettua pieneen tilaan käyttämällä kirjoitetun kielen ohella visuaalisia elementtejä ja sommittelemalla sisältö huolellisesti. Onko näin ollut aina? Millainen näkymä lukijalle avautui kalenterin sivuilta 1700-luvulla?

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Heidi Niva

    Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään ‑futuurilla ilmaistaan?

    Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

    Lue lisää

  • Artikkeli 3/2022

    Mari Siiroinen

    Tulla tekemään ‑futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa

    Moni välttelee tulla tekemään ‑rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Thomas Rosén

    Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä

    Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Jaakko Raunamaa

    Iha, Lempi ja Ihalempi ‒ esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet

    Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Lauri Hauru

    Tarkastellessa vai tarkasteltaessa? Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa

    Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?

    Lue lisää

  • Artikkeli 2/2022

    Petri Lauerma

    Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

    Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2022

    Minna Intke-Hernandez

    Mikä on riittävän hyvää suomea?

    Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.​​​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2022

    Henri Satokangas

    Kuinka termejä esitellään lukijalle yleistajuisissa tietokirjoissa?

    Kun jonkin tutkimusalan aiheista kerrotaan suurelle yleisölle suunnatun kirjan kansien välissä, alan termejä täytyy avata lukijalle tavalla tai toisella. ​​​​​

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2022

    Leena Nissilä

    Suomen kielivaranto muutoksessa

    Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.

    Lue lisää

  • Artikkeli 1/2022

    Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja

    Monikielinen työpaikka – tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?

    Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.

    Lue lisää

Sivu 1 / 68
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
— 20 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 20 / 1 345
  • ← Ensimmäinen
  • Edellinen
  • Seuraava
  • Viimeinen →

Kaikki lehdet

Kielikellon lehdet

  • Uusimmat
    • 4/2022
    • 3/2022
    • 2/2022
    • 1/2022
    • 4/2021
    • 3/2021
    • 2/2021
    • 1/2021
    • 4/2020
    • 3/2020
  • 2020-luku
    • 2/2020
    • 1/2020
  • 2010-luku
    • 4/2019
    • 3/2019
    • 2/2019
    • 1/2019
    • 4/2018
    • 3/2018
    • 2/2018
    • 1/2018
    • 4/2017
    • 3/2017
    • 2/2017
    • 1/2017
    • 4/2016
    • 3/2016
    • 2/2016
    • 1/2016
    • 4/2015
    • 3/2015
    • 2/2015
    • 1/2015
    • 4/2014
    • 3/2014
    • 2/2014
    • 1/2014
    • 4/2013
    • 3/2013
    • 2/2013
    • 1/2013
    • 4/2012
    • 3/2012
    • 2/2012
    • 1/2012
    • 4/2011
    • 3/2011
    • 2/2011
    • 1/2011
    • 4/2010
    • 3/2010
    • 2/2010
    • 1/2010
  • 2000-luku
    • 1/2009
    • 2/2009
    • 3/2009
    • 4/2009
    • 1/2008
    • 2/2008
    • 3/2008
    • 4/2008
    • 1/2007
    • 2/2007
    • 3/2007
    • 4/2007
    • 1/2006
    • 2/2006
    • 3/2006
    • 4/2006
    • 1/2005
    • 2/2005
    • 3/2005
    • 4/2005
    • 1/2004
    • 2/2004
    • 3/2004
    • 4/2004
    • 1/2003
    • 2/2003
    • 3/2003
    • 4/2003
    • 1/2002
    • 2/2002
    • 3/2002
    • 4/2002
    • 1/2001
    • 2/2001
    • 3/2001
    • 4/2001
    • 1/2000
    • 2/2000
    • 3/2000
    • 4/2000
  • 1990-luku
    • 1/1999
    • 2/1999
    • 3/1999
    • 4/1999
    • 1/1998
    • 2/1998
    • 3/1998
    • 4/1998
    • 1/1997
    • 2/1997
    • 3/1997
    • 4/1997
    • 1/1996
    • 2/1996
    • 3/1996
    • 4/1996
    • 1/1995
    • 2/1995
    • 3/1995
    • 4/1995
    • 1/1994
    • 2/1994
    • 3/1994
    • 4/1994
    • 1/1993
    • 2/1993
    • 3/1993
    • 4/1993
    • 1/1992
    • 2/1992
    • 3/1992
    • 4/1992
    • 1/1991
    • 2/1991
    • 3/1991
    • 4/1991
    • 1/1990
    • 2/1990
    • 3/1990
    • 4/1990
  • 1980-luku
    • 1/1989
    • 2/1989
    • 3/1989
    • 4/1989
    • 1/1988
    • 2/1988
    • 3/1988
    • 4/1988
    • 1/1987
    • 2/1987
    • 3/1987
    • 4/1987
    • 1/1986
    • 2/1986
    • 3/1986
    • 4/1986
    • 1/1985
    • 2/1985
    • 3/1985
    • 4/1985
    • 1/1984
    • 2/1984
    • 3/1984
    • 4/1984
    • 1/1983
    • 2/1983
    • 1/1982
    • 2/1982
    • 1/1981
    • 2/1981
    • 2/1980
  • 1970-luku
    • 1/1979
    • 2/1979
    • 2/1978
    • 10/1977
    • 9/1977
    • 8/1976
    • 7/1974
    • 6/1973
    • 5/1972
    • 4/1971
    • 3/1970
  • 1960-luku
    • 2/1969
    • 1/1968

Tilaa Kielikello!

Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.

Tilaa muistutukset
  • Etusivu
  • Artikkelit Nykyinen sivu
  • Palstat
  • Ajankohtaista
  • Haku ja arkisto

Kielikellon logo

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema lehti, jossa kirjoitetaan yleistajuisesti kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille. Kielikello ilmestyi painettuna vuosina 1968–2017. Vuodesta 2018 alkaen se on ilmestynyt vain verkossa, jossa se on maksutta kaikkien luettavissa.

ISSN 2489-7698

 

Tietoa evästeistä

Tietosuojaselosteet

Saavutettavuus

Käyttöehdot

Ohjeita keskusteluun

 

 

Vastaava toimittaja

Sari Maamies
sari.maamies(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 255

Toimitussihteeri

Henna Leskelä
henna.leskela(ät)kotus.fi
puh. 0295 333 266

Toimittaja

Henna Makkonen-Craig
henna.makkonen-craig(ät)kotus.fi

Julkaisija

Kotimaisten kielten keskus
www.kotus.fi

Toimitus

Hakaniemenranta 6
00530 Helsinki
kielikello(ät)kotus.fi

 

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2023.

 

Kirjoittajan apuvälineitä

www.kielitoimistonohjepankki.fi

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielineuvonta

Kielineuvonnan yhteystiedot (linkki): Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonta

(ei kielikysymyksiä Kielikellon kautta)

 

Tilaa ilmoitus

Osoitteenmuutos

Anna palautetta

Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus