Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
- Artikkeli 3/2020
Petri Lauerma
Uudissanasto 80 ja sanojen jakauman muutokset
Nykysuomen sanakirjan täydentäjäksi julkaistiin vuonna 1979 Uudissanasto 80. Minkälainen kuva 1960- ja 70-lukujen sanastosta piirtyy, kun sitä vertaa Martti Rapolan keräämään 1800-luvun sana-aineistoon?
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Henna Makkonen-Craig
Rankin kisa ikinä, harvinaisin ilmiö koskaan
Tarkastelemani ilmaustyyppi ”paras ~ rankin ~ harvinaisin X ikinä” esiintyy usein nettitekstien otsikoissa. Sitä käytetään kuvattaessa inhimillistä, usein henkilökohtaista kokemusta. Ilmaustyyppiä motivoi ajallemme tyypillinen tarve esittää kärjistyksiä. Lisäksi se kielii englannin kielen vaikutuksesta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Onkamo
Kun terveyskeskuksista tuli uhanalaisia
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimien kirjo laajenee ja ymmärrettävyys kärsii.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Elina Wihuri
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä – Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Lue lisää
- Artikkeli 3/2020
Ulla Tiililä
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Henna Leskelä
Mitä sosiaalisen median aihetunnisteet kertovat keväästä 2020?
Somekanavissa käytettävät aihetunnisteet tarjoavat monipuolisen näkökulman koronavirustilanteeseen ja sen muuttumiseen. Miltä #koronakevät näytti somessa?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riikka Tervonen
Koronasuosta parvekevappuun – uudissanoja kahden metrin yhteiskunnasta
Koronakeväänä 2020 on syntynyt runsaat määrät uudissanoja. Myös jo olemassa olleet sanat ovat saaneet uusia käyttötapoja, ja eräiden erikoisalojen sanat ovat nousseet kaikkien tietoisuuteen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Salli Kankaanpää
Perumista kerrakseen
Autolla peruutetaan mutta miten ilmaistaan, jos jo sovittua tilaisuutta ei voidakaan järjestää: se peruutetaan vai perutaan? Millaisia merkityksiä näillä verbeillä ja niistä muodostetuilla johdoksilla on?
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Aino Piehl, Ulla Tiililä
Viestintä on tärkeä osa kriisinhallintaa
Tavallisissa oloissa asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä viestintä säästää aikaa ja rahaa. On silti myös tilanteita, joissa hyvä viestintä on elintärkeää. Kriisioloissa viestinnän onnistuminen voi vaikuttaa jopa koko väestön selviytymiseen.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Tarja Korhonen
Keuhkot kurkussa
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Riitta Suominen
Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään
Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.
Lue lisää
- Artikkeli 2/2020
Sari Maamies
Aktiivilukijoita ja satunnaisia vierailijoita – Kielikellon lukijakyselyn antia
Kielikellon lukijakysely toteutettiin verkossa maaliskuussa 2020, ja siihen vastasi tuhat lukijaa. Juttujen sisältöön ja laatuun oltiin tyytyväisiä, mutta verkkolehden ulkoasu ja käytettävyys jakoivat mielipiteitä.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Riina Klemettinen, Anna Ryödi
Urospottuja ja koiraskukkia
Uros ja koiras kuuluvat kumpikin arkiseen perussanastoon niin murteissa kuin nykyisessä yleiskielessäkin, eikä niiden käyttely tavallisesti tuota suurta päänvaivaa – ainakaan ennen kuin alkaa pohtia sanaparin työnjakoa.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Mari Siiroinen, Heli Tissari ja Ulla Vanhatalo
Mennään tunteisiin – ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Elina Heikkilä
Lemmen varjopuolella – seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Leena Joki
Eihän kahta rakastella sovi
Erotiikka, eroottinen rakkaus ja seksi keräävät puoleensa niin suoria kuin kierteleviäkin ilmauksia. Tällaiset tunnekylläiset ilmaukset ovat erityisen herkkiä merkitysten muutoksille. Muutosten kulkua voi seurata eri aikoina toimitetuista sanakirjoista.
Lue lisää
- Artikkeli 1/2020
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa – korpusonomastinen kurkistus
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Heini Lehtonen
Monikielisyys koulussa – yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Mikko Sandström
Tasapainoilua nimistönsuunnittelussa: myyviä mielikuvia vai ajattomia periaatteita?
Nimistönsuunnittelijan työhön vaikuttavat niin kunnan viranomaiset ja päättäjät kuin asukkaatkin. Huomioon on otettava myös suunniteltava alue. Nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita ei aina voida tai haluta noudattaa.
Lue lisää
- Artikkeli 4/2019
Riitta Suominen
Virkakieli koettelee lukijaa
Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.