Artikkelit - Kielikello
Kaikki artikkelit
-
Artikkeli 2/2022
Thomas Rosén
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2022
Jaakko Raunamaa
Iha, Lempi ja Ihalempi ‒ esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet
Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2022
Lauri Hauru
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa? Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2022
Petri Lauerma
Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä
Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2022
Minna Intke-Hernandez
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2022
Henri Satokangas
Kuinka termejä esitellään lukijalle yleistajuisissa tietokirjoissa?
Kun jonkin tutkimusalan aiheista kerrotaan suurelle yleisölle suunnatun kirjan kansien välissä, alan termejä täytyy avata lukijalle tavalla tai toisella.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2022
Leena Nissilä
Suomen kielivaranto muutoksessa
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2022
Lari Kotilainen, Salla Kurhila, Inkeri Lehtimaja
Monikielinen työpaikka – tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla?
Monikielisten työpaikkojen yhteiseksi kieleksi tarjotaan usein englantia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että englantikaan ei välttämättä riitä yhteisen kommunikaation tarpeisiin. Kaikille työpaikoille ja kaikkiin tilanteisiin ei ole vain yhtä toimivaa ratkaisua: joskus yhteiseksi kieleksi sopii englanti, joskus suomi, joskus voidaan käyttää eri kieliä rinnan. Tärkeää on työyhteisön kielitietoisuus ja joustavuus kielikysymysten ratkaisuissa.
Lue lisää
-
Artikkeli 1/2022
Matti Räsänen
Suomen kieli kansalliskielistrategiassa
Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen uusi kansalliskielistrategia. Strategian uudistaminen on sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan. On entistä selvempää, että myös valtiovalta haluaa turvata suomen kielen aseman ja estää sen käyttöalan kaventumisen. Tämän ja monen muun strategiassa mainitun päämäärän saavuttamiseksi on hahmoteltu suuri joukko toimenpiteitä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2021
Krista Huupponen
Miehen ja miehen pieni ero
Millainen on Kielitoimiston sanakirjan mies sana-artikkeleiden esimerkeissä?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2021
Susanna Muukkonen
Menikö perille? – Monitulkintainen ironia
Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2021
Leena Joki, Riina Klemettinen
Kielitoimiston sanakirjan esimerkilliset esimerkit
Sanakirjojen esimerkit eivät ole hatusta vedettyjä tai tuulesta temmattuja, vaan niiden työstäminen on yksi tärkeä vaihe sanakirjatyössä. Tässä kirjoituksessa esitellään Kielitoimiston sanakirjan esimerkkien käsittelyssä noudatettavia periaatteita sekä käyttäjäpalautteen ansiosta esiin nousseita kysymyksiä.
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2021
Anna Sundqvist
Murteet suomalaisessa Youtubessa
Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Lue lisää
-
Artikkeli 4/2021
Petri Lauerma
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2021
Helmi Kilpeläinen
Löytymisen merkityksiä
Ohje ”Vain jokin, joka on ollut hukassa, voi löytyä” lienee monelle tuttu jo kouluajoilta. Ohjeen mukaan ilmauksia kuten ”Puhelimesta löytyy hyvä kamera” olisi siis vältettävä. Mutta pidetäänkö tästä enää nykyisin kiinni, ja mitä kaikkea löytyä oikeastaan tarkoittaa?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2021
Frida Ahonen
Ääniviestiä aloittamassa – tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?
Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2021
Kirsti Aapala
Palsameista anopinkieliin – huonekasvien nimien kertomaa
Monien huonekasvien nimet ovat lainatavaraa, ja nimeämisperiaatteena on käytetty niin paikannimiä, historiallisia henkilöitä kuin vaikkapa kasvin ulkonäköä tai kasvutapaakin. Kasvien suomenkielinen nimistö vakiintui 1900-luvun mittaan.
Lue lisää
-
Artikkeli 3/2021
Katri Priiki
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla? – Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2021
Henna Leskelä
Yleiskieli, puhekieli, murre – Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Lue lisää
-
Artikkeli 2/2021
Kalevi Koukkunen
Vitsi, vitsi, puujalkavitsi!
Kirjoittaja arvelee, että suomen kielen etymologinen tutkimus harppaa aimo askeleen, kun hän paljastaa käsityksensä puujalkavitsi-sanan alkuperästä. Hän on myös selvittänyt sanan esiintymistä kaksikielisissä sanakirjoissa, joten artikkeli on samalla kunnianosoitus uuraille leksikografeille.
Lue lisää
Kaikki lehdet
Kielikellon lehdet
Tilaa Kielikello!
Saat halutessasi tiedon uuden lehden ja uuden aineiston ilmestymisestä sähköpostiisi.