Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä tilasta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi verbit kuolla, syntyä, nukahtaa, pyörtyä ja sammua. Näiden verbien nut-, lut-tunnuksista partisiippia (esim. kuollut, syntynyt) ei voi komparoida: ihminen ei esimerkiksi voi olla kuolleempi, nukahtaneempi tai pyörtyneempi kuin joku toinen. Samalla tavoin näiden verbien määritteenä eivät ole mahdollisia sellaiset määrän adverbit kuin paljon tai vähän (esim. ”Hän nukahti paljon”; ”Kynttilä sammui vähän”).

Tilastoista kerrottaessa on alkanut yleistyä ilmaustyyppi, jossa kuolla– ja syntyä-verbeihin liitetään määrää ilmaisevia sanoja:

Talvikautena ylipäätään sairastetaan ja kuollaan enemmän.

Moni on siinä uskossa, että syöpäänhän sitä kuollaan. Kyllä se on niin, että sepelvaltimotautiin kuollaan enemmän, tiesi Kettunen.

Erityisen ongelmallista Kiuruveden kannalta on se, että sekä muuttoluvut että syntyneiden ja kuolleiden suhde ovat Kiuruvedellä negatiiviset: kunnassa kuollaan enemmän kuin synnytään ja sieltä muutetaan enemmän kuin sinne asetutaan.

Näissä tapauksissa verbit ovat passiivimuodossa ja kuolemista ja syntymistä käsitellään kollektiivisena tilastollisena ilmiönä, jonka yleisyyttä kommentoidaan. Ilmeisesti tällaisista passiivilauseista ”enemmän kuoleminen” on siirtynyt myös aktiivimuotoisen verbin sisältäviin lauseisiin. Varsinkin näissä merkitys tuntuu onnahtavan:

Loppuviikosta Brysselissä julkaistusta katsauksesta käy ilmi, että vaikka suomalaiset eivät ole Euroopan eniten juova kansa, he kuolevat alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin enemmän kuin muut eurooppalaiset.

Syöpärekisterien ansiosta tiedämme, että rintasyöpä on yleistynyt yhtä paljon seulontoihin osallistuneiden kuin poisjääneiden keskuudessa, mutta mammografiaseulontoihin osallistuneet kuolevat vähemmän rintasyöpään.

Tällaisissa tapauksissa aktiivimuotoinen predikaattiverbi tuo lauseeseen merkityksen jokaisesta yksittäisestä toimijasta, ikään kuin jokainen puheena olevaan ryhmään kuuluva kuolisi enemmän tai vähemmän kuin muut. Harhaanjohtava merkitys voidaan välttää muuttamalla lauserakennetta esimerkiksi seuraavasti:

Loppuviikosta Brysselissä julkaistusta katsauksesta käy ilmi, että vaikka suomalaiset eivät ole Euroopan eniten juova kansa, heitä kuolee alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin yleisemmin kuin muualla Euroopassa.

Syöpärekisterien ansiosta tiedämme, että rintasyöpä on yleistynyt yhtä paljon seulontoihin osallistuneiden kuin poisjääneiden keskuudessa, mutta mammografiaseulontoihin osallistuneista harvemmat kuolevat rintasyöpään.

Passiivilauseissakin ”kuollaan enemmän” -tyyppiset ilmaukset voitaisiin korvata käyttämällä substantiiveja: kuolleisuus tai syntyvyys on yleisempää tai vähäisempää, jolloin vältytään oudoilta tulkinnoilta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.