Viinit ja iso alkukirjain
Keskustelua 4/2003

Jukka Mannerkorpi

Viinit ja iso alkukirjain

Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien nimistä. Useiden viini- ja ruokakirjojen suomentajana ja alan pakinoitsijana olen aina sadatellut ohjeiden epäjohdonmukaisuutta. Jos kerran saan juoda bordeaux’ta tai chablis’ta pienellä alkukirjaimella, en ymmärrä miksi minun pitää litkiä Chardonnayta isolla. Miksi iso alkukirjain istuu tiukemmin lajikkeiden kuin alueen tai paikan nimessä?

Ison alkukirjaimen käyttöä rypälelajikkeiden nimissä perustellaan ensiksikin siten, että viljeltyjen kasvilajikkeiden harkitusti annetut erisnimet kirjoitetaan isolla. Muutamia amerikkalaisia lajikkeita lukuun ottamatta kaikki rypälelajikkeet polveutuvat Vitis viniferan alalajista sylvestris, ja ne ovat syntyneet vuosituhansien kuluessa mutaatioiden ja luonnollisten risteytymien eivätkä tietoisen jalostuksen tuloksena. Nimiä niille on annettu sattumanvaraisesti kasvupaikan (chardonnay), lintujen (merlot < merle, rastas) tai vaikka ruumiinosan (cabernet < caput, pää) mukaan. Monien nimien etymologia on hämärän peitossa, ja samoista lajikkeista on esiintynyt ja esiintyy lukemattomia rinnakkaisnimiä. Uusia nimiä ei synny eikä anneta.

Toisen perustelun mukaan lajikenimet ovat sitaattilainoja, jotka siis kirjoitetaan täysin alkukielen mukaisina. Jos tämä on syy, avautuu todellinen Pandoran lipas. Rypälelajikkeista käytetään useimmiten ranskankielistä muotoa. Se kirjoitetaan ranskan oikeinkirjoitussääntöjen mukaan pienellä, ja Alsacessa viljellään rieslingiä. Saksaksi kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla, ja Reinin itäpuolella kasvaa Rieslingiä. Ranskalaisten syrah puolestaan on englanninkielisissä viinimaissa Shiraz. Pitäisikö lajikkeen alkukirjaimen kokoa suomeksi vaihdella kasvupaikan mukaan?

Ranskassa alan sanaston oikeinkirjoitus on johdonmukaista. Kun kysymys on paikasta, käytetään isoa alkukirjainta. Viiniä viljellään Bordeaux’n alueella, Chablis’ssa ja Château d’Yquemin tilalla. Sen sijaan ranskalaiset juovat chablis’ta, côtes-du-rhônea, châteauneuf-du-papea ja château d’yquemiä. Lajikenimet kirjoitetaan aina pienellä. Vain kauppanimet, esimerkiksi Mouton Cadet, kirjoitetaan isolla kuten suomeksikin.

Jukka Mannerkorpi