Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun
Artikkeli 3/2018

Tuuli Rehemaa

Verkkosanasto ohjaa selkeään ilmaisuun

Myös Virossa kielenhuolto suuntaa paljon voimavaroja virkatekstien parantamiseen. Yksi keino on sähköinen sanasto, joka ohjaa käyttämään selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.

Suositussanasto Ametniku soovitussõnastik on verkkosanasto, joka on julkaistu vuonna 2013 Eesti keele instituutin verkkosivuilla osoitteessa www.eki.ee/dict/ametnik/. Sanasto antaa termisuosituksia ja tarjoaa vaihtoehtoisia ilmauksia. Sen kohderyhmä ovat kaikki virallisluonteisten tekstien kirjoittajat: valtion ja kuntien virkamiehet ja sihteerit, mutta myös lehtien toimittajat, mainostoimittajat ja tuote-esittelijät. (Huom. Sanalla ametnik ei ole suomessa yhtä ainoaa vastinetta. Se voi viitata monenlaisiin virkamiehiin, virkailijoihin ja toimihenkilöihin.)

Ametniku soovitussõnastik tarjoaa kirjoittajalle käytännön apua selkeään ja täsmälliseen ilmaisuun ja esittelee selkeän kielen ilmaisukeinoja. Sanasto on tehty Eesti õigekeelsussõnaraamat ‑teoksen eli ÕS:n lisämateriaaliksi. Selitteiden lisäksi on autenttisia esimerkkilauseita, joille esitetään suositeltavampi muotoilu, suositusten perusteita sekä usein myös linkkejä samaa teemaa käsitteleviin verkkoartikkeleihin.

Sanastossa on lähes 1 500 hakusanaa. Sanan tai ilmauksen esiintyminen Soovitussõnastikussa ei kuitenkaan tarkoita, että sitä olisi kaikissa konteksteissa vältettävä, vaan hakusana on huomautus siitä, kuinka selkeää kieltä tavoittelevissa teksteissä on mahdollista käyttää täsmällisempää ilmausta.

Vastineita lainasanoille

Kapulakieliset virkatekstit ovat tavallisia, ja siksi kielitietoisetkin ihmiset voivat alkaa huomaamattaan uskoa, että jos jotain näkee usein, se on myös oikein. Jotkut käyttävät myös puhuessaan kapulakieltä toivoen, että puhe vaikuttaa siten ”viisaammalta”. Kapulakielinen teksti saattaa kuitenkin herättää vääränlaista huomiota tai jäädä lukijalta ymmärtämättä. Tekstin pitäisi olla kieleltään selkeää ja kaikille yhtä lailla ymmärrettävää.

Sanasto on kielen muuttuvin osa, ja sanojen lainaaminen on kielikontaktien tavallinen seuraus. Ajoittain voi tuntua siltä, että vierasta ainesta tulee kieleen liian paljon; lainaaminen estää kielen omalähtöistä kehitystä ja voi vaikuttaa kielen rakenteeseen.

Englannista sellaisenaan lainattujen ilmausten runsas käyttö vironkielisissä teksteissä on osoitus viron ja englannin kielen kontaktien tiiviydestä. Monet viranomaisetkin käsittelevät työssään englanninkielisiä dokumentteja. Englanninkieliset sanat siirtyvät vähitellen vironkielisiin teksteihin, ja – mikä vielä salakavalampaa –, viron kielen sanat saavat uusia, englannista suoraan omaksuttuja merkityksiä. Ametniku soovitussõnastik sisältää paljon sellaisia sanoja, joista voisi kysyä, ovatko ne lainkaan vironkielisiä, esimerkiksi diskutant, agiilne, enormne ja implitseerima. Vaikka kielenhuolto vastustaa tällaisia sanoja, ovat ne silti levinneet käyttöön.

Ametniku soovitussõnastik suosittaa välttämään mukauttamattomia lainasanoja, varsinkin jos niillä on viron kielessä täsmällisemmät vastineet. Sanasto antaa tällaiselle lainasanalle yleensä useamman vironkielisen vastineen, joista kielenkäyttäjä voi valita sen, joka sopii tekstiyhteyteen parhaiten.

Esimerkki: lainasanalla briifima (’briifata’) on virossa runsaasti merkityksiä, minkä vuoksi tekstiä lukiessa voi olla vaikea ymmärtää, mitä sanalla juuri siinä kontekstissa halutaan sanoa. Täsmällisempää olisi käyttää lainasanan sijasta esimerkiksi ilmauksia kurssi viima, juhendama, ülesannet andma, instrueerima, teavitama, infot andma, informeerima tms.

Ametniku soovitussõnastik myös täsmentää vironkielisten vierassanojen merkityksiä. Monilla vierassanoilla on virossa vanha merkitys, jonka rinnalle on nyttemmin ilmestynyt uusi, vierasperäinen merkitys. Jotkin niistä voivat herättää hilpeyttä, kuten ilmauksessa rektori dekoreerimine ametirahaga (’rehtorin ”koristeleminen” käädyillä’): dekoreerima-verbillä on virossa vain merkitykset ’kaunistaa, koristaa, somistaa’, mutta sillä ei ole englannin decorate-verbin merkitystä ’saada kunniamerkki’.

Toisinaan lainasanan merkitys jää hämäräksi, esimerkiksi kun väitetään, että uuden automallin ilmastointilaite on ”intuitiivisempi” – intuitiivsem – kuin aiempi: englannissa sanalla intuitive on myös merkitys ’vaistonvarainen’, virossa tätä merkitystä ei ole.

Soovitussõnastik muistuttaa myös olemassa olevista sanoista. Esimerkki: Kun innovaatioiden tutkimus (viroksi innovaatika) tuli muotiin, ”löydettiin” viron kieleen myös sana innovaator ja unohdettiin, että kielessä on ennestään sanat leiutaja ja novaator eikä uudelle, samamerkityksiselle sanalle ole tarvetta.

Tuttu esitystapa ja ulkoasu

Teoksen ulkoasua suunnitellessamme mietimme, millaisiin verkkosanastoihin käyttäjät ovat jo tottuneet. Ametniku soovitussõnastik ‑sanaston käyttäjä löytääkin siitä ÕS:ta tutut punaisen ja vihreän värin. ÕS:n mallin mukaan kirjoitetaan esimerkkilauseessa punaisella sanat tai ilmaukset, joiden käytöstä annetaan ohje; korjattu lause kirjoitetaan vihreällä. Myös suositusten järjestys on sama kuin ÕS:ssa: hylättävä lause on ensin ja nuolen jälkeen tulevat suositukset.

Kuten kielineuvontatyö on osoittanut, ihmisiä kiinnostavat suositusten ja sääntöjen taustat. Siksi kunkin suosituksen yhteydessä kerrotaan perusteet, joiden vuoksi kielenhuoltajat pitävät jotakin sanaa parempana, kehottavat välttämään jotain käyttötapaa, suosittavat toisenlaista rektiota tms. Jos perustelussa esiintyy kieleen liittyvä termi, esimerkiksi kantseliit (’kapulakieli’), võõrsõnalembus (’vierassanarakkaus’) tm., on se alleviivattu katkoviivoin. Kun hiiren osoittimen vie alleviivatun sanan päälle, aukeaa lyhyt selitys.

Yksi verkkosanaston hyvistä puolista on joustavuus. Ametniku soovitussõnastik ‑sanaston tekijät pystyvät seuraamaan, millaisia sanoja on etsitty ja löydetty, ja tämän pohjalta he voivat täydentää ja parantaa sanastoa jatkuvasti. Sanasto ilmestyi vuonna 2013, ja esimerkiksi vuonna 2017 siihen lisättiin 10 uutta hakusanaa, niiden joukossa suomesta sellaisenaan lainattu lähes.

Ametniku soovitussõnastik pyrkii auttamaan tekstintekijää tarkastelemaan omia tekstejään kriittisin silmin sekä muotoilemaan sanottavansa selkeästi ja ymmärrettävästi, minkä pitäisikin olla virkatekstejä kirjoitettaessa päällimmäisenä tavoitteena.


Tekstin esimerkkisanat:

briifima: www.eki.ee/dict/ametnik/index.cgi?Q=briifima&F=M&C06=et

dekoreerima: www.eki.ee/dict/ametnik/index.cgi?Q=dekoreerima&F=M&C06=et

innovaator: www.eki.ee/dict/ametnik/index.cgi?Q=innovaator&F=M&C06=et

lähes: www.eki.ee/dict/ametnik/index.cgi?Q=l%C3%A4hes&F=M&COK06=et

Muut linkit:

Ametniku soovitussõnastik: www.eki.ee/dict/ametnik/

Eesti õigekeelsussõnaraamat: www.eki.ee/dict/qs/

Suomennos Sari Maamies

Tuuli Rehemaa
Kirjoittaja on Ametniku soovitussõnastik -sanaston toimittaja. Hän työskentelee Eesti keele instituutissa.
Takaisin ylös