Etenkin Suomen rajojen ulkopuolella on ihmetelty, onko yhtiön nimi Nokia jotakin vierasta kieltä, esimerkiksi japania. Kyse on kuitenkin suomalaisesta paikannimestä; Nokia-paikannimiä on Suomessa useitakin.

Kielentutkijat ovat selvittäneet nimen Nokia perusteellisesti. Nimen taustalla on oletettu sana *nois, joka on merkinnyt alkuaan ’näätää’. Esimerkiksi Karjalassa tutumpi on ollut näätä, kun Satakunnassa ja Hämeessä näädästä on käytetty nimitystä *nois.

Näätää ja majavaa yhdistää arvokas turkki. Keskiaikana ja vähän myöhemminkin turkikset, muun muassa näädän- ja majavannahkat, olivat tärkeä veronmaksun väline. Merkityksenmuutos ’näädästä’ ’majavaan’ on tapahtunut niin, että ensin merkitys ’näätä’ kapeni tarkoittamaan vain ’näädän nahkaa, turkista’. Sitten se alkoi merkitä ’arvoturkista’ yleensä. Samaan aikaan Satakunnassa ja Hämeessä majava tuli tärkeäksi turkiseläimeksi ja nimitys *nois siirtyi ensin tarkoittamaan majavannahkaa ja lopulta itse majavaa.

Paikannimi Nokia juontuu siis tästä oletetusta sanasta *nois, joka taipuu nokiin. Nokia- ja Nois-alkuisilla paikannimillä on yhteinen tausta. Nois-alkuiset nimet liittyvät erityisesti veteen. Onkin päätelty, että nokia on alkuaan tarkoittanut veden äärellä asuvan pyyntieläimen ”nokiin” pesimis- ja oleskelupaikkaa. Nykykäsityksen mukaan nimen taustalla oleva pyyntieläin olisi majava, joka on usein rakentanut pesänsä virtojen, koskien ja purojen rannoille.

Nokia-yhtiön juuret ovat entisessä Pohjois-Pirkkalassa Nokianvirran varrella. Fredrik Idestamin perustama puuhiomo muutettiin vuonna 1871 osakeyhtiöksi, ja se sai nimen Nokia Aktiebolag alueen paikannimistön mukaan. Nokia on vanha kylännimi, ja kylä taas on saanut nimensä paikallisen kartanon mukaan. Kartanon taas oletetaan saaneen Nokia-nimensä viereisestä vesistönimestä Nokianvirta. Virran varressa on todennäköisesti elänyt majavia, joiden pesimis- ja oleskelupaikkaa nimi Nokia on siis alun perin tarkoittanut.