Suomen että-sana on sekä kirjoitetussa että puhutussa kielessä tyypillisimmin alistuskonjunktio, joka aloittaa päälauseen jälkeisen sivulauseen. Alisteinen sivulause on silloin oikeastaan hallitsevan eli päälauseen jäsen: subjekti, objekti tai adverbiaali. Esimerkki kustakin: On toivottavaa, että hän tulee (subj.); Tiesin, että hän tulee (obj.); Olen iloinen, että hän tuli (adv.).
Puhekielessä esiintyy hyvin taajaan kuitenkin myös aivan toisenlaista että-sanan käyttöä. Siinä että ei ole normaali alistuskonjunktio vaan pikemmin rinnastuskonjunktio, merkitykseltään lähellä eli-konjunktiota. Se yhdistää kahta samanarvoista lausetta, esimerkiksi:
(1) EU on selkeästi kärsinyt imagotappiota tässä että EU:tahan on arvosteltu kyvyttömäksi ja lampaaksi osittain myöskin – – [haastattelu TV1:n uutisissa 29.7.2014]
Kaavamaisesti esitettynä: I-lause + että + II-lause.
II-lause kuitenkin viittaa jotenkin I-lauseen asiantilaan, pitää ikään kuin oletuksena tätä, joka juuri lausuttuna on tiedossa. I-lause on siis tavallaan II-lauseen ”taustana”, mutta lauseilla ei kuitenkaan ole mitään kieliopillista yhteyttä, esimerkiksi yhteisiä lauseenjäseniä.
Tilanne muistuttaa Kielikellossa 3/2012 esiteltyä topiikki–kommentti-lausetta; tällaisessa on lauseen alussa niin-sanan erottamana topiikki, joka on yleensä riippumaton lauseen kieliopillisesta rakenteesta. Topiikki luo jonkinlaisen taustan tai näyttämön, jonka vallitessa toimii lauseen loppuosa eli kommentti (ks. Kielikello 3/2012: ”Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin”). Niinpä I-lause on verrattavissa ns. topiikki–kommentti-lauseen topiikkiin eli lauseen esikenttään, joka on funktioltaan samantapainen kuin I-lause, mutta finiittiverbitön:
(0) Mikä tahansa uskonto niin näiden uskontojen piiristä löytyy – –.
Seuraavien esimerkkien 2–9 mukaisissa että-erottimen kytkemissä kahden lauseen rakenteissa voitaneen I-lausetta sanoa koko yhdysrakenteen topiikiksi ja II-lausetta sen kommentiksi. Koko rakennetta voisi kutsua topiikki–kommentti-virkkeeksi . Erikoista tässä on siis se, että topiikkinakin on täydellinen lause toisin kuin mainituissa topiikki–kommentti-lauseissa (esimerkki 0), jotka ovat yksinäislauseita.
Topiikki–kommentti-virkkeen molemmat lauseet ovat kuitenkin itsenäisiä ja että on muodollisesti niitä kytkevä rinnastuskonjunktio (ei alistuskonjunktio kuten ”tavallinen” että). Tämmöistä erikoista että-konjunktiota ei yleensä voi korvata esimerkiksi ja-konjunktiolla.
Esimerkkejä topiikki–kommentti-virkkeistä:
(2) Voi sanoa, että suuri yllätys olisi, jos muuttohaukka oikeasti rupeais pesimään näissä pöntöissä, mutta tota kyllähän se vahvistais uhanalaisen muuttohaukan kannan elpymistä Suomessa että siinä mielessä se olis kyllä kannatettavaa[haastattelu TV1:n uutisissa 27.7.2014]
(3) No näin on tilanne ainakin tämän päivän osalta että edelleen sää on suorastaan kuuma – – [Ylen uutiset 7.8.2014]
(4) Toisaalta se vaatii vielä neuvontaa että ei ihmisiä voi jättää yksin geenitietonsa kanssa – – [Yle Radio Suomi: Ajantasa 25.8.2014]
(5) – – kyllä me ollaan literature agentteja ja toiset ovat foreign rights managereja että se on meidän työ tai meidän titteli tässä työssä, koska asiakaskunta on – – [Roman Schatzin Maamme-kirja 13.10.2014]
(6) – – meitä toimittajia ei tietenkään päästetty kokouspaikkana toimivaan Königstedtin kartanoon sisälle että odottelimme siinä aurinkoisella pihalla, kun uusi valtionvarainministeri Antti Rinne tuli kertomaan neuvottelujen tilanteesta [Yle Radio Suomi: Ajantasa 5.8.2014]
(7) Ei ehkä vielä kannata nyt kauheasti miettiä asiaa että odotetaan vähän, odotetaan sitä, että meidän tietämyksemme kasvaa ja – – [Yle Radio Suomi: Ajantasa 25.8.2014]
(8) Kyllähän se semmoinen koreilu on eläinmaailmassa varsin yleistä että koreimmat pärjää ja luonnonvalinta sitten suosii näitä koreilijoita [Luonto-Suomen Ötökkäilta YLE Radio Suomi 23.7.2014]
(9) – – iso riski tietenkin Venäjän propagandan puolelta että se on ihan selvä, että kaikki pienikin positiivinen tai lausahdus, jossa joka voidaan tulkita positiivisesti, niin käytetään hyväksi Venäjän mediassa tällä hetkellä että se on yksi elementti tässä konfliktissa ollut tää informaation tulkkaaminen omalla halutulla tavalla [Ykkösaamu 15.8.2014]
Eräissä esimerkeissä (5–9) näkyy lauseparin toisen tai molempienkin lauseiden paikalla voivan olla myös useampiosainen yhdyslause.
Tavallinen että-konjunktio esiintyy kielteisen sivulauseen alussa usein ”yhdyskieltoverbinä” ettei (myös etten, ettet jne.). On luultavaa, että topiikki–kommentti-virkkeessäkin voi yhdistävän että-sanan varianttina olla ettei, vaikken ole vielä sellaista sattunut panemaan merkille. Lienee mahdollista kuulla seuraavanlaista:
Koko viikon on satanut ettei juurikaan ole aurinko vilkahtanut.
Topiikki–kommentti-virkkeiden että-konjunktion korvaavaksi vaihtoehdoksi sopisi toisiin tapauksiin paremmin niin että (1, 2, 6, 7) ja toisiin sillä (3, 4, 5, 8, 9). Tapaukset näyttäisivät täten jakautuvan kahteen erilliseen (toisensa poissulkevaan) tyyppiin: niiden kommentti voi olla joko kuvaileva tai perusteleva. Kuvailevassa on jonkinlainen implikaatiosuhde I-lause → II-lause. Perustelevassa tapauksessa on suhde päinvastainen.
Tämän kirjoituksen esimerkit 1–9 ovat kaikki radio- ja televisio-ohjelmista, lähinnä keskusteluista ja haastatteluista. Samanlaista kuulee tietysti myös aivan ihmisten jokapäiväisessä puheessa. Topiikki–kommentti-virkkeen II-lauseelle eli kommentille on luonteenomaista, että se tavallansa ilmaisee topiikin eli I-lauseen sisällön toisin tai toiselta kannalta, siis tavallaan valaisten sitä. Ehkä pitäisi puhua valaisevasta että-sanasta.