Uutisaiheena kieli
Alkusanat 1/2014

Riitta Eronen

Uutisaiheena kieli

Milloin viimeksi kieliasiat ovat ylittäneet uutiskynnyksen yhtä tiuhaan kuin alkuvuonna 2014? Näin kävi, kun opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä työryhmä tammikuun lopussa luovutti opetusministerille Hyvän virkakielen toimintaohjelman, jonka pontimena oli hallitusohjelmaan kirjattu tavoite viranomaiskielen parantamisesta. Työryhmän sihteerinä toiminut Aino Piehl kertoo tässä lehdessä ohjelmasta ja siihen sisältyvistä käytännön ehdotuksista, jotka koskevat sekä lainsäädäntöä että yksittäisten virastojen toimintatapoja.

Odotettuakin kiihkeämpi keskustelu alkoi, kun suomen kielen lautakunta helmikuussa hyväksyi aiemmin puhekielisenä pidetyn rakenteen alkaa tekemään ennen ainoana oikeana pidetyn alkaa tehdä ‑rakenteen rinnalle. Aiheesta tuntui olevan sanottavaa kaikilla uutistoimittajista sarjakuvapiirtäjiin, verkkokeskustelijoista puhumattakaan. Tämä todistaa, miten tärkeää kieli käyttäjilleen on ja miten paljon siitä välitetään. Kielikello kertoo (s. 4), miksi ohjetta kuitenkin muutettiin, ja myös siitä, mihin normi alkujaan oli perustunut ja miten muotoutunut niin ehdottomaksi.  

Viranomaiskieleen kuuluu uusien nimien luominen ja olemassa olevien asiallinen ja luotettava käyttäminen. Aina ei vain ole selvää, mikä on virallinen, mikä taas epävirallinen nimi. Niiden erottaminen on tarpeen myös vaikkapa historiankirjoituksessa ja sukututkimuksessa. Asiaa valaisevasta Sirkka Paikkalan kirjoituksesta selviää sekin, miksi ja mihin tarkoituksiin tarvitaan virkakielen toimintaohjelmassa esitettyä paikannimilakia.

Nimitietoa tarvitaan myös päivänpolttavien uutistapahtumien vuoksi. On tärkeää, että kielen- ja nimistönhuollolla on antaa ohjeet Ukrainan kriisiä koskevissa uutisissa tarvittaviin nimiin.

Vierasnimiä ja vierassanoja saadaan suomeen eri aloilta, joista kansainvälisimpiä on musiikki. Miten sen piiriin kuuluvat käsitteet ja sanat kotiutetaan suomeen, suomentamalla vai suomeen mukauttamalla? Tätä selvittää Taru Kolehmainen artikkelissaan Apua musiikista kirjoittavalle. Kirjoituksessa etsitään myös vastauksia musiikkityylien luokitteluun: mikä oikeastaan on klassista, mikä kevyttä ja mikä vakavaa?  

Musiikkiaiheesta on kirjoitettu Kielikellossa jo 1980-luvulla. Kiinnostuneet pääsevät nyt helposti lukemaan tuon aikaisemman artikkelin samoin kuin suuren määrän muitakin lehdessä jo vuodesta 1968 alkaen julkaistuja kirjoituksia. Iloisena kieliuutisena nimittäin kerrotaan, että Kielikellon sähköinen arkisto avataan kaikkien luettavaksi Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9. huhtikuuta 2014. 

Riitta Eronen