Urbaani sanakirja verkosta kansien väliin
Julkaisuja 4/2010

Riitta Eronen

Urbaani sanakirja verkosta kansien väliin

Kieleen tulee jatkuvasti uusia ilmaisuja, ja vanhatkin saavat uusia merkityksiä, niin että sanakirjat ovat aina askeleen jäljessä ajastaan. Hauska ja sanastontutkimustakin hyödyttänyt apuneuvo tähän pulaan on verkossa jo vuonna 2007 perustettu  Urbaani sanakirja. Siihen ovat käyttäjät  koonneet varsinkin nuorten kielen uusia ilmauksia, niiden täydennyksiä ja tarkennuksia. Jälki on rosoista, ja tiedon tulkinta vaatii lukijalta kriittisyyttä, mutta ensiapua ja helmiäkin Urbaanista sanakirjasta on löytynyt. Nyt sisältöön voivat tutustua muutkin kuin internetin käyttäjät, sillä sanakokoelman aineksista on koostettu painettu sanakirja.  

Tammen julkaiseman Urbaanin sanakirjan esipuheessa tekijät Mats Söderlund ja Niklas Wahrman toteavat, että teoksen päätarkoitus on viihdyttää. Tämä näkyy myös hakusanojen selitteistä, jotka ovat usein lakonisen vitsikkäitä eivätkä aina ihan ”poliittisesti korrekteja”. Kun lähtökohta on tämä, on tuskin tarpeellista kiinnittää kohtuuttomasti huomiota sanakirjan puutteisiin. Silti esimerkiksi hakusanojen ja niiden selitteiden paikoin välillä täysin epäsystemaattinen esitystapa harmittaa. Erityisesti erilaisten verbirakenteiden esittämisessä on horjuntaa:

paraisille, mennä radion tai TV:n kanavia selatessa kieli vaihtuu odottamatta suomesta ruotsiksi
Nyt meni kyllä paraisille.

käpälämäki
poistua paikalta, yleensä aika rivakkaan tahtiin
Nyt ois korkea aika lähteä käpälämäkeen.

Eikö kustannustoimittaja olisi voinut ehdottaa yhtenäistämistä, tuskin tekijöiden oma ääni olisi  siitä kärsinyt? Hakusanoista olisi myös voinut jättää pois käpälämäen tapaisia yleiskielisyyksiä. Suuri osa sanoista on nimittäin jo ennestään slangi- ja yleiskielenkin sanakirjoista löytyvää ainesta: abi, hampuusi, porsaanreikä, stoori… Näin siitä huolimatta, että Urbaanin sanakirjan ”idea on kerätä sanoja jotka eivät löydy tavallisista sanakirjoista, sekä tavallisten sanojen epätavallisempia määritelmiä.” – Kiinnostavaa on silti tietää, millaisia sanoja tästä tutusta aineistosta tekijät ovat tulkinneet ”urbaaniksi slangisanastoksi”, ja näin saada selville, mikä kaikki vanha elää nykyisessäkin nuorten kielessä (joka ei kylläkään ole mikään yksi ja yhtenäinen kielimuoto) ja tuntuu käyttäjistään jopa tuoreelta.

Mukana on paljon vanhoja Helsingin eli Stadin slangin niin ruotsalais- kuin venäläisperäisiäkin sanoja darrasta vodaan. Krapulaa tarkoittavan darran selitetään juontuvan ruotsin verbistä darra ’vapista’, mutta vodaa ei mainita venäjästä saaduksi lainaksi, vaan sen kohdalla on huomautus ”engl. water”. Urbaaniin kieleen on lainattu myös murteellisuuksia: Tiäksää?  Kaikki uusi ei ole peräisin englannista: esimerkiksi saksasta on lainattu vahvistussana  ”yyber” ja kirosana huonoa tarkoittava shaiba (< Scheisse). Niitä, enempää kuin esimerkiksi venäjästä napattua datsaakaan, ei ole mukana kymmenen vuoden takaisessa Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjassa, vaikka datša, ’kesämökki’, on esitelty vierasperäisenä sanana  niin Kielitoimiston sanakirjassa kuin sivistyssanakirjoissakin.

Propsit tekijöille

Kiinnostavinta ainesta uudissanojen tutkijalle ja  muillekin lienee se, mitä ei muualta löydy, kuten monet englannista muokatut sanat, esimerkiksi uppia eli updeitata, ’ladata’, (engl. to update) ja propsit , ’kiitokset, hatunnosto, kunnianosoitukset ’(engl. proper respect): Propsit Jussille kun toi pizzat.  Aikamme ilmiöistä kerrotaan myös lukuisilla ns. slangijohdoksilla: silarit (silikonirinnat), terde (terassi), yksäri (yksityisviesti). Kielellä leikittelyä on sanan merkityksen muuttaminen, esimerkiksi lapsille tuttu puuhapussi saattaakin tarkoittaa ’muovikassia, joka sisältää alkoholipitoisia juomia’ ja päikkärit päiväunien lisäksi ’päiväkännejä’.

Monet lyhenteet ovat peräisin englannista, esimerkiksi hc  < engl. hard core, ”tarkoittaa suurta, mahtipontista, ennennäkemätöntä, hurjaa ym. Kunnon hc meininki siel bileissä – –”.  Mutta  lyhenteitä on saatu omistakin aineksista: AKV = aivojenkäyttövapautus, KSP = kivi, sakset, paperi ‑peli, jolla ratkaistaan ongelmia tyyliin Se on kooäspee, kumpi istuu eteen, kumpi taakse. Lyhennesana käty viestittää: ”kämppä tyhjänä, mahdollista esim. pitää bileitä”.

Mats Söderlund, Niklas Wahrman: Urbaani sanakirja. Tammi, Helsinki 2010.
www.urbaanisanakirja.com

Riitta Eronen