Työryhmä valmistelee Kelan nimistöä
Virkakieli 3/2015

Kaino Laaksonen

Työryhmä valmistelee Kelan nimistöä

Virkakielikampanja koskee myös virastojen ja kuntien nimistöä. Organisaatiomuutoksissa syntyy uusia toimiyksiköiden nimiä ja toimihenkilöiden tehtävänimikkeitä.

Nimistöasiat jäävät organisaatiouudistuksissa monesti taka-alalle – tai ainakin viime tippaan. Tällöin suunnittelun aikaiset ns. työnimet muuttuvat helposti pysyviksi nimiksi. Lisäksi suunnittelu tehdään usein pelkästään suomen kielellä, vaikka kielilainkin mukaan organisaatio olisi kaksikielinen. Tällöin ei tulla miettineeksi, miten suomenkielinen nimistö on käännettävissä ruotsiksi. Tunnettua on, että mekaaninen kääntäminen ei useinkaan tuota luontevaa nimimuotoa.

Hallintolain hyvän kielen vaatimukset – asiallisuus, selkeys, ymmärrettävyys – koskevat myös nimistöä. Viestinnän, kielenhuollon ja kielenkääntäjien asiantuntijoita on harvoin mukana organisaatiomuutosten suunnitteluvaiheessa. Käytännössä he kuitenkin testaavat ensimmäisinä uusia nimiä. Jos he havaitsevat niissä ongelmia, nimien muuttaminen siinä vaiheessa voi olla hallinnollisesti hankalaa.

Kelaan nimistötyöryhmä

Kelassa valmistellaan parhaillaan koko organisaatiota koskevaa muutosta. Toiminnan on määrä siirtyä uuteen organisaatiorakenteeseen vuoden 2016 alusta alkaen.

Tässä yhteydessä Kelaan perustettiin pääjohtajan päätöksellä nimistötyöryhmä toukokuussa 2015. Ryhmää vetää johtaja Mikael Forss, ja jäseninä ovat viestintäpäällikkö, ylikielenkääntäjä, johtava julkaisutoimittaja ja vastaava kielenhuoltaja. Ryhmään tuli mukaan myös vakuutuspiirin johtaja, joka edustaa Kelan kenttäorganisaatiota. Tällä kokoonpanolla ryhmäläisistä kolmen äidinkieli on suomi ja kolmen ruotsi.

Kelan uuden organisaation yksiköiden nimet muodostetaan suomeksi ja ruotsiksi samaan aikaan. Näin voimme tarvittaessa muokata suunniteltua suomenkielistäkin nimeä, jotta saisimme luontevat nimimuodot molemmilla kielillä.

Uudistusta valmistelleet projektiryhmät ovat tehneet toimintojensa nimiehdotukset, joita nimistötyöryhmä on arvioinut ja kommentoinut. Lähtökohtana on, että nimen tulee kuvata kohteensa toimintaa, jolloin se on helppo omaksua ja muistaa. Lisäksi pyrimme ytimekkäisiin nimiin, ettei olisi tarvetta ottaa käyttöön lyhenteitä. Asiakaspalvelu on Kelan ydintoimintoja, joten nimien tulisi hahmottua myös asiakkaille.

Nimistötyöryhmä antaa myös ohjeita nimien kirjoitusasusta ja taivutusmuodoista sekä käytöstä eri yhteyksissä. Esimerkiksi organisaatiokaaviossa uusista tulosyksiköistä käytetään nimiasuja Esikuntapalvelut, Asiakkuuspalvelut, Etuuspalvelut, Kehittämispalvelut, ICT-palvelut ja Yhteiset palvelut. Tekstissä näitä nimiä taivutetaan seuraavasti: Esikuntapalvelujen tulosyksikkö (ei yhdysmerkillisenä ”Esikuntapalvelut-tulosyksikkö”).  Samoin työryhmä antaa ohjeen, että toimihenkilö työskentelee Esikuntapalvelujen tulosyksikössä (ei ”Esikuntapalveluissa”).

Nimeämisperiaatteet koko organisaation tietoon

Kommentoidessaan uuden organisaation nimiehdotuksia nimistötyöryhmä on jo saanut kokemusta siitä, mitä asioita on tärkeä ottaa huomioon uusia nimiä muodostettaessa, olipa kysymys yksiköiden nimistä tai toiminimikkeistä.

Syksyn 2015  kuluessa työryhmä kokoaa Kelan  intranetiin ohjeet siitä, minkä periaatteiden mukaan Kelassa muodostetaan esimerkiksi uusien yksiköiden tai hankkeiden nimiä. Ohjeistukseen ryhmä saa hyvän pohjan virkakielikampanjan esityspaketista ”Hyvä julkinen nimistö”.

Kirjoittaja on Kelan vastaava kielenhuoltaja.

Kaino Laaksonen