Tulevatko olympialaiset sittenkin?
Keskustelua 2/1999

Esko Nieminen

Tulevatko olympialaiset sittenkin?

Ilahduttava ryhdistäytyminen tapahtui maaliskuussa pidetyn KOK:n kokouksen aikana: Yleisradion ja Mainostelevision kielivamma urheilutoimittajien olympia-sanan ääntämisessä parani virheettömäksi ainakin kolmen toimittajan suussa. Ensimmäisen kerran herää toivo, että tämä tiedotusammattilaisten, urheilijoiden ja heidän johtajiensa kauhusana ehditään saamaan kisakuntoon, jos sattuisi käymään niin, että Suomi saisi olympiaisännyyden.

Kouluissa olisi nyt äidinkielenopettajien tartuttava toimeen, jotta varmistettaisiin myös tulevien urheilujohtajien, urheilijoiden ja toimittajien suun taipuminen oikeaan asentoon. Koeaika voisi olla Sydneyn olympialaisiin saakka. Ellei sanassa riehuvaa u- ja pp-tautia voida siihen mennessä pitää niin kattavasti parantuneena, että kirjoitusasu voidaan jättää entiselleen, noudatettakoon Olli Nuutisen kirjassaan ”Hetkisen pituus ja muita kirjoituksia kielestä” suosittelemaa ohjetta: jos oikeinkirjoitus ja ääntämys joutuvat ristiriitaan, oikeinkirjoitusta on muutettava, ei ääntämystä. Uusi sanan asu olisi silloin olumppia.

Miten on äidinkielen opettajat, löytyvätkö lääkkeet vai luovutatteko?

Esko Nieminen
Espoo

 

Toimituksen kommentti:

Suomen kielen lautakunta on käsitellyt sanan olympia ääntämistä viimeksi vuonna 1996, jolloin Atlantan olympialaiset kirvoittivat aiheesta vilkkaan keskustelun. Lautakunta päätyi suosittamaan edelleen sanan vakiintuneen kirjoitusasun säilyttämistä, sillä sitä puoltaa sanan paikannimialkuperä. Myös ääntöasu on suosituksen mukaan edelleen [olympia], mutta mahdollisena pidettiin myös i:llistä asua [olimpia], joka on nykykreikan ääntämyksen mukainen.

Esko Nieminen