Tuhansien tulkkien työmaa
Kieli työssä 3/2009

Aino Piehl

Tuhansien tulkkien työmaa

EU-yhteyksissä kaikkien jäsenmaiden edustajilla on oikeus käyttää omaa kieltään. Ilman tulkkausta tämä ei olisi mahdollista.

Veijo Kruth on ammattislangilla ilmaistuna ”suomen kopin” päällikkö Euroopan komission tulkkauksen pääosastossa. Se tarkoittaa, että hän johtaa komission suomalaisten tulkkien yksikköä, jossa on virkoja kaikkiaan 20. Tavallisesti kokouksissa tulkataan aina tulkin omaan äidinkieleen päin, ja niinpä muiden kielten yksiköissä on tulkkeja, jotka tulkkaavat suomesta omaan kieleensä. Suomentaitoisia on kuitenkin vähän, joten suomen yksikönkin tulkeista puolet tulkkaa paitsi muista kielistä suomeen, myös suomesta joihinkin muihin kieliin päin  Komission 516 tulkkia hoitavat myös eräiden muiden toimielinten, varsinkin ministerineuvoston, tulkkipalveluja.

Euroopan parlamentilla ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on omat virkatulkit, kertoo Veijo Kruth.  Kaikkiaan EU-yhteyksissä suomen kielen kanssa askaroi noin 70 vakinaista tulkkia. Apuun tarvitaan säännöllisesti vielä tulkkeja toimielinten ulkopuoleltakin, ja toimielimillä onkin yhteinen ”freelancerpankki”. Tähän joukkoon kuuluu peräti 4 000 tulkkia, joista 77 tulkkaa suomen kieleen päin.

Miten tulkiksi?

Tulkiksi voi tulla, jos on suorittanut korkeakoulututkinnon ja hankkinut sopivan työkokemuksen. Käytännössä sopivaa kokemusta ei ole helppo saada, ja useimmat hankkivat pätevyyden Turun yliopiston yhdeksän kuukauden kurssilla, joka kuuluu European Masters of Conference Interpretation ‑ohjelmaan. Sinne voi pyrkiä korkeakoulututkinnon suoritettuaan. Tulkin virkaan EU:hun taas pyritään virkakilpailun ja freelancer-listalle toimielinten yhteisen kokeen kautta. Työ kiinnostaa monia, mutta vaatimukset ovat kovat eikä kilpailua ole helppo läpäistä.

Kiinnostavaa ja keskittymiskykyä vaativaa

Tulkit tulkkaavat kokouksissa yleensä neljänä päivänä viikossa; viides päivä käytetään hallintoasioiden hoitoon tai varallaoloon sekä kielikoulutukseen. EU:ssa kannustetaan tulkkeja ja kääntäjiä opettelemaan uusia kieliä, ja tähän voidaan käyttää työaikaa. Uusien jäsenmaiden liittyminen lisää tarvetta hallita aina lisää kieliä. EU:n jäsenmaiden edustajat voivat kokouksissa puhua EU:n virallisia kieliä, joten enimmillään tarvitaan tulkkausta 23 kielestä samaan määrään kieliä. Käytännössä näin ei yleensä tapahdu, sillä harvassa kokoussalissa on koko joukolle riittävä määrä tulkkikoppeja. Silloinkin, kun kokouskieliä on vähemmän, tarvitaan kuitenkin useaa tulkkia, jotta saataisiin varmistetuksi tulkkaus kaikista käytetyistä kielistä. Kun kokouksessa esimerkiksi on käytössä yli kuusi kieltä, on paikalla kolme suomalaista tulkkia.

Kokouksissa käytetään simultaanitulkkausta, eli tulkki alkaa tulkata puhetta samanaikaisesti, kun puhuja puhuu. Yksi tulkki voi tulkata puolen tunnin ajan, jos hän hallitsee sinä aikana puhuvien osanottajien käyttämän kielen. Jos kieli vaihtuu, voi tulkkikin vaihtua. Siksi on tärkeää, että puhuja huomauttaa, jos hän aikoo puheessaan siteerata tekstiä jollain muulla kielellä kuin mitä muuten käyttää. Näin oikea tulkki osaa olla valmiina tehtävään. Joskus osanottajat lukevat puheenvuoronsa suoraan paperista pikavauhtia, mikä on tulkeille raskasta, ja silloin he vaihtavat vuoroa nopeammin. Käytäntö joustaa aina tilanteen tarpeiden mukaan. Tavanomainen päivä kestää kymmenestä puoli seitsemään, mutta jos kokous venyy, päättyy kuitenkin tulkkien päivä, ja tarvitaan uusi tulkkijoukko jatkamaan työtä, sillä työn vaatimaa intensiivistä keskittymistä ei voi pitää yllä loputtomiin.

Tulkin työ on Veijo Kruthin mielestä mukavaa vaihtelevuutensa vuoksi. Tulkki joutuu käsittelemään monenlaisia aiheita ja näkemään monenlaisia tilanteita. Työ on myös vaativaa, mutta juuri siksi siinä säilyy jännitys: kun asiat jatkuvasti vaihtuvat, ei ehdi leipääntyä. Toisaalta tämä saattaa tuntua rasittavalta, mutta hyvä puoli on se, että asioihin ei voi palata eikä työ tule kotiin. Tulkki, jos kuka, tietää, että sanottu sana on tosiaan kuin ammuttu nuoli: sitä ei saa takaisin eikä sen perään hyödytä haikailla.

Kokousten välillä tulkit valmistautuvat huolellisesti työhönsä. He ovat omalla sarallaan suomen kielen etuvartio, joka pitää huolta, että käytössä on laajasti ilmauksia. Joskus ilmauksia joudutaan kehittelemään, ellei esimerkiksi sopivan lyhyitä löydy.

Tavoitteena ymmärrettävyys
Tulkit keskustelevat usein termeistä ja etsivät EU-yhteyksissä syntyvien slangi-ilmausten tilalle  ymmärrettävämpiä sanamuotoja. Esimerkiksi maataloustukeen liittyvät sanat ”koplattu” ja ”dekoplattu” (”koplattu tai dekoplattu tuki”) on mukautettu suoraan englannin sanaparista ”coupled” ja ”decoupled”. Keskusteltuaan vaihtoehdoista ja sanojen eri merkityspiirteitä pohdittuaan tulkit päätyivät ilmauksiin (tuotantoon) sidottu ja (tuotannosta) irrotettu tuki.

Tulkkausrahat matkoihin?

Tulkit eivät olisi pahoillaan, vaikka heidän palveluksiaan pyydettäisiin enemmänkin kuin nyt. Meneillään olevalla Ruotsin puheenjohtajakaudella suomalaiset ovat tilanneet ministerineuvoston kokouksiin tulkkausta vain noin puolet siitä, mihin määrärahat antaisivat mahdollisuuden. Määrärahojen alittamisesta on tullut (mm. suomalaisille) pysyvä tapa sen jälkeen, kun EU laajeni 2004 ja uudet tulkkausjärjestelyt otettiin käyttöön. Silloin määrärahoista yli jääneitä varoja sai ruveta käyttämään esimerkiksi matkakuluihin. Näin suomalaiset myös tekivät.

On selvää, ettei ole helppoa eikä halpaakaan järjestää tulkkausta 23 kielestä samaan määrään kieliä. Korkeimpien poliittisten edustajien, kuten valtionjohtajien ja ministerien sekä parlamenttiedustajien kokouksissa tulkkaus on kyllä joka kerta kaikkien saatavissa, samoin muiden kuin virkamiesten kokouksissa.  Silti monen jäsenmaan virkamiestenkin mielestä on selvää, että he puhuvat omaa kieltään kokouksissa, vaikka suurin osa kyllä osaa useimmin käytettyjä kieliä eli englantia ja ranskaa. Kenties he pitävät kielensä käyttöä symbolisena merkkinä sen asemasta EU:ssa enemmän kuin suomalaiset, jotka puolestaan saattavat suhtautua asiaan pelkkänä järjestelykysymyksenä, ja muutenkin halutaan osoittaa, että tärkeillä työkielillä englannilla ja ranskalla kyllä tullaan toimeen. Jotkut myös ajattelevat, että kun puhuu itse näitä kieliä kokouksessa, voi olla varma siitä, että asiat tulevat sanotuksi juuri niin kuin haluaa.

Kohtauspaikka verkkoon

Tulkkaus kannattaa nähdä yhteispelinä, jossa tulkattavallakin on oma osuutensa hoidettavana, jotta hyvä tulos saadaan aikaan. Veijo Kruthin mukaan suomalaiset virkamiehet ovat esimerkillisiä siinä, että jos he tilaavat tulkkauksen, he myös tekevät yhteistyötä tulkkiensa kanssa. Tulkattava on käsiteltävän asian tuntija, ja hänen on järkevää antaa asiantuntemuksensa tulkkien käyttöön, sillä he puolestaan tuntevat kielen keinot. Jo Suomen jäsenyyden alkuajoista tulkattavia on neuvottu lähettämään tulkeille etukäteen puheenvuoronsa teksti tai runko, oman erikoisalansa termejä tai käyttämänsä havaintomateriaali. Tässä myös Kotus on ollut mukana.

Tulkit haluavat tehdä yhteistyön entistäkin helpommaksi. Syksyn 2009 kuluessa avataan komission sivuille komission suomalaisten tulkkien omat verkkosivut. Veijo Kruth kertoo, että muilla yksiköillä sivuja ei ole, vaan nämä ovat ensimmäiset. Uusien sivujen kautta tekstien lähettäminen ja palautteen antaminen tulkeille sujuvat entistä vaivattomammin. Sivuilta löytyy ohjeita siitä, miten tulkattavana olo käytännössä sujuu, miten hyvä puheenvuoro laaditaan ja miten saadaan yhteys oikeaan henkilöön kussakin tulkkaukseen liittyvässä asiassa. Veijo Kruth toivoo, että sivujen käyttö innostaisi myös käyttämään tulkkausta entistä enemmän ja olemaan oikealla tavalla ylpeitä omaleimaisesta suomen kielestä ja omasta kulttuurista.

 

Kirjoittaja on Kotuksen EU-kielenhuoltaja, joka yhdessä Inkaliisa Vihosen kanssa on kirjoittanut oppaan ”Käännetäänkö tekstisi, tulkataanko puheenvuorosi? Selvää suomea kansainvälisesti” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006).

Kielipoliittisessa toimintaohjelmassa ”Suomen kielen tulevaisuus” (2009) pohditaan myös suomen kielen asema EU:ssa. Ohjelman toimenpidesuosituksissa sanotaan, että tulkkausmäärärahojen käyttö muihin tarkoituksiin kuin tulkkaukseen on estettävä. Toimintaohjelma on luettavissa Kotuksen verkkosivuilla osoitteessa www.kotus.fi.

Aino Piehl