Koronapandemiasta viestiminen on asettanut suuria vaatimuksia viranomaisille – myös julkishallinnossa työskenteleville kääntäjille. Korona-aikana on tullut ilmi, kuinka tärkeää on käyttää oikeita ja yhdenmukaisia termejä sekä viestiä muutenkin selkeästi ja ymmärrettävästi, koska tiedon pitää tavoittaa kaikki. Tämän ovat huomanneet myös Niina Elomaa ja Henna Eronen, jotka ovat työstäneet yhdessä valtioneuvoston kanslian koronasanastoa.
– Kun on tarpeen tavoittaa koko yhteiskunta, täytyy viestinnän olla selkeää ja sanaston kaikille yhteistä, jotta viesti menee perille. Tämä kävi selvästi ilmi työssämme koronasanaston parissa, toteaa valtioneuvoston kanslian terminologi Niina Elomaa.
Suuritöinen projekti
Niina Elomaa laatii työkseen sanastoja valtioneuvoston kansliassa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa työryhmien kokoaminen ja termivastineiden käännösten koordinoiminen. Koronasanasto on ollut yksi hänen vaativimmista sanastoprojekteistaan.
– Kääntäjillä oli todella kova kiire, ja meidän täytyi nopeasti löytää heidän käyttöönsä sopivia termejä. Viranomaisviestintää varten tarvittiin yhdenmukaista ja virheetöntä sanastoa, ja koko kansan tuli ymmärtää, mitä on meneillään. Samalla ei kuitenkaan ollut oikein selvyyttä edes siitä, mikä koronavirus on, kertoo Elomaa.
Kieliteknologi ja englannin kielen kääntäjä Henna Eronen on työstänyt koronasanastoa yhdessä Elomaan kanssa. Hän piti projektin yhtenä haasteena sitä, että sanasto koskee niin monta eri hallinnonalaa.
– Emme ole aiemmin tehneet näin kattavaa sanastoa. Pandemian alussa kielenkäyttö ja sanasto hakivat jatkuvasti muotoaan ja muuttuivat, eikä meillä ollut kokonaiskuvaa tilanteesta. Sen vuoksi kaikki termit eivät olleet loppuun asti harkittuja, vaan saatoimme vain seurata tilannetta ja yrittää nopeasti keksiä vastineita ilmauksille, Eronen sanoo.
Suomea, ruotsia, englantia ja venäjää
Sanastossa suomenkielisille termeille esitetään ruotsin- ja englanninkieliset käännösvastineet. Mukana on myös jonkin verran venäjänkielisiä vastineita. Monet ilmaukset ovat lähtöisin suoraan valtioneuvoston kansliassa käännetyistä viranomaisteksteistä sekä esimerkiksi mediateksteistä. Kussakin sanaston tietueessa on linkki lähteisiin, jotta käyttäjä voi itse arvioida termin luotettavuuden ja sopivuuden. Sanastossa esitetyt termit ja fraasit eivät ole ainoita mahdollisia, mutta kiireessä työtä tekevä voi löytää sen avulla tekstiinsä sopivia käännösvaihtoehtoja.
– Joistakin termeistä olemme pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kotimaisten kielten keskuksen ja muita asiantuntijatahojen mielipidettä, mutta usein on ollut niin kiire, ettei keskustelulle ole ollut aikaa. Siksi kannattaa käyttää omaa harkintaa, kun hyödyntää koronasanastoamme. Jos jokin ilmaus toimii mediatekstissä, se ei välttämättä sovi viranomaistiedotteeseen tai toisinpäin, muistuttavat Elomaa ja Eronen.
Sanoja eri aloilta
Valtioneuvoston kanslian koronasanaston erityispiirre on, että se sisältää sanoja monilta eri aloilta. Termit ja fraasit koskevat muun muassa taudin leviämistä, koronatestausta ja tartunnanjäljitystä, matkustusrajoituksia ja matkustamiseen tarvittavia todistuksia, joukkoliikennettä, koulujen etäopetusta, yritysten taloudellista tukemista sekä ravintoloiden rajoituksia.
– Monenlaisesta piti osata muodostaa käsitys. Tärkeitä lähteitä työssämme olivat esimerkiksi Euroopan unionin ja Maailman terveysjärjestön verkkosivustot sekä Ruotsin Kansanterveysvirasto ja vastaavat viranomaiset englanninkielisissä maissa, Elomaa kertoo.
– Etenkin alussa suomeksi oli lukuisia tapoja puhua yhdestä ja samasta asiasta. Eri puolilta maailmaa tulleet uudet ilmaukset eivät heti vakiintuneet suomen kieleen, ja toimivien vastineiden löytäminen vaati aikaa, valaisee Eronen.
Tällainen tilanne on haastava kääntäjille. He saattoivat tarvita työssään jotakin ruotsin- tai englanninkielistä termiä, vaikkei suomessa ollut sille vielä vakiintunutta ilmausta. Erityisen tärkeää on käyttää selkeitä ilmauksia englanninkielisissä käännöksissä, sillä monilla niitä tarvitsevilla on jokin muu äidinkieli, kun taas ruotsinkielisiä tekstejä lukevat lähinnä ruotsia äidinkielenään puhuvat.
Valtioneuvoston kansliasta EU:n termipankkiin
Vuoden 2020 kevään ja kesän mittaan sanasto kasvoi nopeasti, ja Niina Elomaa ja Henna Eronen seurasivat jokaista uutislähetystä ja tiedotustilaisuutta etsien uusia termejä. Sittemmin vauhti on hidastunut – osin siksi, ettei uutta tietoa enää tule yhtä paljon, osin siksi, etteivät sanaston tekijät enää jaksa elää koronakuplassa. Lisäksi on tietysti muitakin työtehtäviä hoidettavana.
– Emme enää voi pysytellä kärryillä kaikesta uudesta, mutta jos vastaan tulee jokin uusi termi tai ilmaus, otamme sen mukaan valtioneuvoston sisäiseen sanastoon. Lisäksi tarvittaessa korjaamme termejä ja käännösvastineita myös julkiseen versioon, Elomaa selventää.
Elomaa ja Eronen ovat saaneet paljon positiivista palautetta koronasanastosta niin Suomesta kuin muualtakin Euroopan unionista. Käyttäjät ovat kehuneet sanaston kokoa (1 200 suomenkielistä termiä ja ilmausta) sekä sitä, että sanasto kattaa useita eri hallinnonaloja. Muutamia sanaston termejä on otettu mukaan jopa EU:n termitietokanta IATEen.
Käännös: Henna Leskelä. Ruotsinkielinen haastattelu julkaistiin Språkbruk-lehdessä 10.12.2021: Termarbete i en global kris(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)