Samaan aikaan kun tämä lehti saapuu lukijalle, kauan tekeillä ollut ja odotettu Tekstiilisanaluettelo ilmestyy kirjapainosta. Sanaluettelon on toimittanut Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto, ja työhön on osallistunut useita työryhmiä, jotka edustavat tekstiilitekniikan eri alueiden asiantuntemusta. Työ on tehty talkootyönä, ja se on kestänyt useita vuosia.

Tekstiilisanaluettelo on tarkoitettu kaikille niille, jotka harrastavat tekstiilejä ja tekstiilitekniikkaa tai työskentelevät niiden parissa. Sanaluettelo on erinomainen opetus-, käännös- ja kirjoitustyön apu.

Tekstiilisanaluettelo on laadittu korvaamaan osaltaan vuonna 1959 ilmestynyttä nelikielistä Tekstiilisanastoa, joka on jo kauan sitten myyty loppuun. Samalla se on jatkoa vuonna 1985 Tekniikan Sanastokeskuksen sarjassa ilmestyneelle Vaatetussanaluettelolle (TSK 8).

Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto toivoo tekstiilisanaluettelon ohjaavan alan termistön käyttöä karsimalla tehdaskohtaisia slanginimityksiä ja suosittamalla parempia vaihtoehtoja niiden sijaan. Tässä kielenhuoltotyössä liitto on ollut yhteydessä sekä Tekniikan Sanastokeskukseen että kielitoimistoon, joiden suosituksia se on ottanut huomioon.

Tekstiilisanaluettelon esipuheessa kerrotaan, että luettelon laatimisessa ei ole pyritty johdonmukaiseen ja täydelliseen sanastolliseen kokonaisuuteen, vaan on tyydytty luettelemaan tärkeimmät alan termit ja niiden vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Kysymyksessä on siis sanaluettelo eikä systemaattisesti laadittu sanasto.

Sisällys

Sanaluettelossa on 1 095 suomenkielistä termiä ja niiden ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet. Luettelo on helppolukuinen, sillä termit vastineineen on ladottu selkeiksi kokonaisuuksiksi.

Tekstiilisanaluettelossa sanat on ryhmitelty kuuteen aihealueeseen, jotka on otsikoitu seuraavasti: 1. Kehruu, 2. Lankatyypit, 3. Kutominen, 4. Trikoo, 5. Virheet ja 6. Kankaiden nimityksiä. Aihealueiden sisällä termit on aakkostettu suomenkielisen nimen mukaan. Lisäksi ne on numeroitu juoksevalla numerolla.

Julkaisussa on myös kunkin kielen mukainen hakemisto. Lisäksi käyttäjää varten on laadittu ohje, jossa selvitetään tietuemuoto ja käytetyt merkinnät.

Koska tekstiilisanaluettelolla pyritään ohjaamaan käyttäjää suositettavan termin käyttöön, luettelossa on myös ohjeita ja suosituksia termien käytöstä. Nämä esitetään seuraavanlaisessa muodossa:

syöstävä; ei: sukkula

ja

kudottavuus; mieluummin kuin: kutomiskelpoisuus.

Sanojen syöstävä ja sukkula käytöllä on vanhastaan alueellinen jakauma: syöstävä on länsimurteinen, sukkula itämurteinen. Ammattikielen termiksi on valittu syöstävä; valintaa on tehty myös esimerkiksi verbien kutoa, neuloa ja ommella välillä, kun niiden työnjako on vakiinnutettu ammattialalla (ks. Kielikello 2/1981 s. 10). Suosituksia olisi saanut olla huomattavasti enemmän. Siksi luettelo vaikuttaa vielä keskeneräiseltä. Tämän myöntävät myös luettelon laatijat, kuten esipuheestakin ilmenee: ”Sanaluettelon laatijat ovat tietoisia luettelon puutteista ja se julkaistaan lähinnä koekäyttöön ja lausuntojen saamista varten.” Toivottavasti Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto saa runsaasti lisäyksiä ja korjauksia, joiden pohjalta on hyvä aloittaa jopa systemaattisen sanaston laatiminen.

Kehruu

Kehruuta käsittelevä sanaluettelon ensimmäinen osa on laajin: siinä on 444 termiä, mikä on lähes puolet koko luettelosta. Tässä osassa on esitetty kehruumenetelmät ja muita kehruuseen liittyviä töitä. Esimerkkinä mainittakoon pellavan loukutus ja villan pesu. Useimmat termit ovat koneiden ja laitteiden nimiä kuten arinarauta, esikäämikone, hahtuvanohjain, kehruupuola eli kooppi, käämikone, lumpunrepimiskone ja värttinä. Tästä osasta löytyy myös noukka, ruotsiksi ringlöpare, englanniksi traveller ja saksaksi Läufer. Noukka on sanan nokka murremuoto; nimitys perustuu luultavasti lankaa poimivan ja sitä ohjaavan laitteen muotoon.

Varsinaisia tekstiileihin liittyviä nimityksiä ovat esimerkiksi aivina, kerä, pasma ja vyyhti sekä sykkyrä. Lankojen numerointiin liittyvät nimet ovat kohdassa lankanumero, jonka alakohtina luetellaan denier, maallikolle vieraat nimitykset englantilainen puuvillalankanumero, englantilainen villalankanumero ja metrinen numero sekä tex. Näistä denier, josta käytetään lyhennettä den, ja tex ovat tuttuja muun muassa sukkahousupakkauksien merkinnöistä.

Lankatyypit

Sanaluettelon toinen osa on nimeltään lankatyypit. Siinä luetellaan aakkosjärjestyksessä lankatyyppejä alkaen chenillelangasta eli hetulalangasta ja päätyen yksinkertaiseen lankaan. Sieltä löytyvät myös kietolanka, nuppulanka, tukilanka ja ydinlanka. Kiinnostavilta tuntuvat kiharrettu lanka, kreppilanka ja teksturoitu lanka. Alan asiantuntijoiden ja hakuteosten avulla selvisi, että maallikolle vierain termi teksturoitu lanka on yläkäsite ja kiharrettu lanka ja kreppilanka kumpikin sen alakäsitteitä. Kiharrettu lanka ja kreppilanka ovat siten myös teksturoituja lankoja. Näiden termien yhteydessä lukija jäi kaipaamaan viittausta termien välille. Mielessä oli systemaattisesti laadittu sanasto, mutta tämähän on sanaluettelo. Siinä ero.

Kutominen

Kolmas osa sisältää noin 250 kutomiseen liittyvää termiä. Tässä osassa luetellaan kankaita ja niiden sidoksia, koneita ja laitteita sekä menetelmiä.

Kankaiden nimityksiä on otettu tähän osaan silloin, kun nimi viittaa sidokseen, esimerkiksi bataviatoimikas, kaksipuolinen kangas, kalanruototoimikas, kennokangas, kuitukangas, nukkakangas, pitsikangas eli pitsi. Myös ominaisuuden ja käyttötarkoituksen mukaan nimettyjä kankaita on tässä osassa, esimerkiksi joustokangas, purjekangas, säkkikangas ja verhoilukangas.

Koneista ja laitteista mainittakoon ilmasuihkukutomakone eli paineilmakutomakone, kaide, kampa, pakkatukki ja vyyhdinpuut. Koska laitteen ja vastaavan työntekijän nimitykset voivat puhekielessä olla samoja, sanaluettelossa ohjataan käyttämään täsmällisempää ilmausta. Laitetta tarkoittavalle termille suositetaan muotoa iskunlaskin (mieluummin kuin iskunlaskija) ja reunanoikaisin (mieluummin kuin reunanoikaisija).

Menetelmiin liittyviä termejä on tässä osassa vain muutamia, esimerkiksi liistata, luoda eli loimata, nypläys ja parsiminen.

Trikoo

Neljännessä osassa on yli 200 nimitystä. Ne tarkoittavat neuloksia ja niiden sidoksia sekä valmistusmenetelmiä ja -laitteita. Neuloksia ja sidoksia kuvaavia nimiä ovat esimerkiksi aaltoneulos, atlassidos, lyhyesti atlas, joustinneulos eli resorineulos sekä loimineulos. Menetelmiä ja laitteita tarkoittavia nimityksiä ovat muun muassa kaventaminen ja leventäminen sekä loimikone, läppäneulan läppä, lyhyemmin läppä ja platina.

Tekstiilisanaluettelon viides ja kuudes osa ovat suppeimmat. Kummassakin on noin 80 termiä ja nimitystä.

Virheet

Viidenteen osaan on koottu tekstiilin valmistusvirheiden nimityksiä. Niitä ovat epätasainen lanka, kudesykkyrä, parsimus, silmukkapako eli pudonnut silmukka sekä nyppyyntyminen (mieluummin kuin pilling). Vaikka tästä osasta löytyy hankautuma, kulumaa on turha etsiä, sillä se ei kuulu valmistusvirheisiin.

Kankaiden nimityksiä

Sanaluettelon viimeinen osa sisältää muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vierasperäisiä nimityksiä, sellaisia kuin batisti, charmeuse, damasti, huckaback, lodenkangas eli loden ja tafti. Kankaiden vierasperäisten nimien kirjoittaminen on aina tuottanut vaikeuksia. Siksi tässä osassa on annettu seuraavanlaisia oikeinkirjoitusohjeita: kambrikki, mieluummin kuin cambric, markisetti, mieluummin kuin marquisette, pumasiini, mieluummin kuin bombasiini ja plyysi, ei plyyshi.

Froteekangasta, harsokangasta ja tikkikangasta ei löydy tästä osasta, sillä ne ovat kutomista käsittelevässä osassa kolme. Tästä osasta löytyy sentään verka, mutta missä on sarka?

Hakemistot

Hakemisto osoittautuu erittäin tarpeelliseksi ainakin silloin, kun etsii esimerkiksi pikeetä. Se on kankaiden nimityksiä käsittelevässä osassa, mutta pikeesidos on osassa kutominen.

Tekstiilisanaluettelo on varmaan hyvä apu alan opettajille ja opiskelijoille sekä teollisuuden ja kaupan piirissä työskenteleville. Se auttaa alasta kirjoittavia vieraskielisten vastineiden etsinnässä ja opastaa heitä käyttämään parempia ilmauksia.

Lukijan toivomus on saada käyttöönsä luotettava sanasto. Onkin toivottavaa, että Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto kääntäisi tämän paljon puhutun taloudellisen taantuman ja hiljaisen kauden hyödykseen kehittämällä termistöään ja aloittaisi sanastojen laatimisen terminologian asiantuntijan opastamana.

Tekstiilisanaluettelo. Textilordlista. Vocabulary of Textiles. Toim. Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto. Helsinki, VAPK. 1991. (TSK 17.)

Toimitus