Taivutusmuotoja ikkunassa
Artikkeli 1/1997

Riitta Eronen

Taivutusmuotoja ikkunassa

Perinteisissä sanakirjoissa suomen sanojen taivutus osoitetaan taivutustyyppitaulukoiden ja niiden mallisanojen avulla. Koska suomen kielen taivutus on perin monimuotoista eikä yhtä yksinkertaista tapaa sen kuvaamiseen ole, on eri kirjoissa päädytty hiukan erilaisiin ratkaisuihin (ks. esim. Suomen kielen perussanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan sekä Göran Karlssonin Ison suomalais-ruotsalaisen sanakirjan taivutustyyppitaulukoita). Kirjan käyttäjän kykyyn tuottaa mallin mukaan taivutus sanasta kuin sanasta on pitänyt luottaa, koska sivumäärältään rajallisessa kirjassa on mahdotonta osoittaa jokaisen sanan taivutusta erikseen. Tätä ongelmaa ei ole enää CD-Perussanakirjassa: sen taivutusohjelma on saatu taivuttamaan kaikkia hakusanoina olevia sanoja (paitsi tietysti taipumattomia). Koska suomen sanojen taivutusta hankaloittavat mm. vokaalisointu sekä astevaihtelu ja muuntyyppiset sananvartalon vaihtelut, on tästä sanakirjan ominaisuudesta varmasti iloa käyttäjille.

Teemamuodot

Kun CD-Perussanakirjan käyttäjä kirjoittaa Haku-ikkunaan sanan perusmuodon ja pyytää ohjelmaa taivuttamaan sanaa, ilmestyy Näkymä-ikkunaan kyseisen sanan teemamuotojen sarja, siis ne muodot, joiden avulla kaikki muut sijamuodot voidaan muodostaa. Käyttäjä voi saada taivutuksen näkyviin aina myös suoraan siitä sanasta, jota koskeva artikkeli on nähtävänä ruudulla. Tämä tapahtuu Näkymä-ikkunan Taivuta-painiketta painamalla. Teemamuodot ovat samat kuin painetussakin Perussanakirjassa: nomineista yksikön nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja illatiivi sekä monikon genetiivi, partitiivi ja illatiivi (siis esimerkiksi ale : alen : alea : aleen : alejen : aleja : aleihin) ja verbeistä ensimmäinen infinitiivi, aktiivin indikatiivin preesensin yksikön ensimmäinen ja imperfektin yksikön kolmas persoona, konditionaalin ja imperatiivin yksikön kolmas persoona sekä aktiivin toinen partisiippi ja passiivin imperfekti (siis esimerkiksi myydä : myyn : myi : myisi : myyköön : myynyt : myytiin).

Vastaus moneen ongelmaan

CD-Perussanakirjan avulla löytyy vastaus moneen hankalaan taivutuskysymykseen, vaikkapa i- ja e-vartaloisten substantiivien monikon partitiiviin (siili: siilin : siilejä mutta tiili : tiilen : tiiliä), monikon genetiivin vaihteluun (palvelujen ~ palveluitten ~ palveluiden) tai niin sanottujen ti ~ si ‑verbien suhteisiin (vetää : veti, rientää : riensi, mutta kiitää : kiisi ~ kiiti).

Myös eri tavoin poikkeuksellisten sanojen ja sanaryhmien taivutus saadaan kerralla näkyviin. Tällainenhan on esimerkiksi askel ~ askele ‑tyyppi, jossa käytetään sekaisin sekä l- että e-loppuisesta perusmuodosta saatavia taivutusmuotoja.

Vierassanojenkin taivutus esitetään kädestä pitäen: käyttäjän ei tarvitse tuskailla, miten ihmeessä show voi taipua samoin kuin parfait (niillä on sama taivutustyyppinumero), CD-Perussanakirja kun osaa valita myös sanan ääntämyksen mukaisen taivutusvokaalin, siis myös oikeat yksikön illatiivimuodot show’hun ja parfait’hen. Koska vierassanat ovat vieraita, on tietenkin tapauksia, joissa ääntämisen ja kirjoittamisen yhteensovittaminen tuottaa väkinäisen näköisiä muotoja. Vokaalin valinta on hankalaa esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa ääntö- ja kirjoitusasu tuntuvat vaativan eri vokaalia: tällöin sanakirja yleensä antaa molemmat vaihtoehdot (ladya ~ ladyä). Taivutusvokaalin valinta silloin, kun vierassanassa on sekä etu- että takavokaaleja, saattaa riippua mm. siitä, onko sana alun perin yhdyssana. Itsenäinen sana geeni taipuu ä:llisenä, mutta monissa vierassanoissa ‑geeni onkin johdinainesta (eikä siis viittaa perintötekijöihin), joten sanan alkuosa ratkaisee vokaalin: niinpä esimerkiksi sana allergeeni taipuu allergeenia. CD-Perussanakirjan taivutusohjelma on laadittu siten, että se osaa antaa sana sanalta oikeat muodot.

Ohjelma taivuttaa myös yhdyssanat ja tunnistaa homonyymit

Painetun Perussanakirjan yhdyssanoihin ei yleensä ole merkitty taivutustietoja, vaan ne pitää etsiä sanan perusosan kohdalta. CD-Perussanakirja sen sijaan taivuttaa myös kaikki taipuvat yhdyssanat. Hyödyllinen on varmaan esimerkiksi lukusanojen taivutusmalli — onhan suomalaisenkin joskus vaikea tuottaa esimerkiksi järjestysluvun muotoa kahdennensadannen (ei siis ”kahdennennensadannennen”).

CD-Perussanakirjan taivutusohjelma tunnistaa myös homonyymit, perusmuodoltaan samannäköiset sanat, jotka useinkin saattavat taipua eri tavoin. Näin selviää esimerkiksi, että sanassa veto ei ole astevaihtelua silloin, kun on kyse lainasanasta, ’veto-oikeudesta’ (veto : veton), vaikka suomen vetää-verbistä johdetussa sanassa astevaihtelu onkin (veto : vedon).

Lisätietoa sana-artikkelissa

CD-Perussanakirja tuottaa siis automaattisesti teemamuodot halutusta sanasta. Tällöin se näyttää joskus myös sellaisia teoreettisia muotoja, joita käytännössä ei juuri esiinny, mikä voi hämmentää tarkkaavaista ohjelman käyttäjää. Tällaisten muotojen karsiminen ei tätä taivutusohjelmaa muokattaessa ollut vielä mahdollista.

CD-Perussanakirja saattaa myös ilmoittaa, että etsittävä sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Silloin on syytä ottaa esiin itse sana-artikkeli (”koko teksti”). Sen alussa – ihan niin kuin painetussakin kirjassa – on nimittäin monenlaista lisätietoa sanan taivutuksesta. Esimerkiksi sanan paljo kohdalla kerrotaan, että monikkomuodot ovat harvinaisia; sanan kultanen kohdalla huomautetaan, että käytössä on vain muoto kultaseni, ja niin edelleen.

Jos taivutusmuodoissa on jotain kysymyksiä herättävää, kannattaa muutenkin aina kurkistaa myös sana-artikkelin puolelle. Muun muassa eräistä pronomineista ei pelkkä taivutusmuotosarja anna samaa informaatiota kuin sana-artikkelin alussa oleva huomautus; esimerkiksi pronominin kuka kohdalla kerrotaan, että muut muodot kuin yksikön ja tavallisesti monikon nominatiivi korvataan ken-pronominin vastaavilla muodoilla. Itse sana-artikkelista näkee myös (aivan samoin kuin painetussa kirjassa) hakusanan oikeasta yläkulmasta koodin, jonka avulla voi suunnistaa taivutuksesta annettuihin lisätietoihin. Kohdasta ”Ohjeet” löytyy nimittäin kuvaus painetun kirjan taivutusluokituksesta; siellä on koko taivutustyyyppitaulukko, johon edellä mainitut koodit viittaavat. Taulukon yhteydessä annetaan vielä lisätietoja taivutuksesta. Esimerkiksi vaillinaisesti taipuvien verbityyppien 77 (mallisana kumajaa) ja 78 (kaikaa) kohdalla on huomautus: ”vain joitakin kolmannen persoonan muotoja”. Ohjeista löytyy myös astevaihtelutaulukko, josta yhdellä silmäyksellä näkee suomen kielen eri astevaihtelutyypit.

Riitta Eronen