Kysymys

”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija taigalla vai taigassa?

Vastaus

Molemmat vaihtoehdot – taigalla ja taigassa – ovat tässä tapauksessa mahdollisia. Joskus paikallissijan valinnassa on kyse vain vivahde-erosta.

Taiga on pohjoinen havumetsävyöhyke, jolla usein tarkoitetaan erityisesti Siperian alueen havumetsiä. Siellä olemista, sinne tulemista tai sieltä lähtemistä ilmaistaessa sana taipuu tyypillisesti ulkopaikallissijojen mukaan, mutta ei sisäpaikallissijojen käyttökään tavatonta ole:

Tuhannet muuttolinnut tulevat kesäksi taigalle pesimään.
Mitä kasveja taigalla kasvaa?
Murmanskin alueella on vain vähän pohjoistaigassa tavallisten monilajisten sukujen edustajia.

Etualalla havupuita, taustalla vesistöä ja sen takana kukkuloita.
Taigaa Itä-Venäjällä. Kuva: Dmytro Bartosh. Wikimedia Commons. CC BY 3.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Merkityseroa ei aina ole

Yksi ulkopaikallissijojen perusmerkityksistä on ilmaista jonkin paikan tai tilan lähistöllä tai äärellä olemista (tapasimme koululla). Sisäpaikallissijat taas mahdollistavat tulkinnan siitä, että tarkoite on esimerkiksi rajatun tai reunallisen tilan sisäpuolella (tapasimme koulussa). Tiivistetysti voidaan sanoa, että sisäpaikallissijojen viittauskohde on jollain tapaa rajattu, kun taas ulkopaikallissijoilla se on väljempi.

Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen, sillä sijojen käyttöyhteydet ovat osittain myös päällekkäisiä. Merkityseroa ei läheskään aina ole, tai se on niin pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä. Esimerkiksi sanojen ranta ja pannu yhteydessä merkityserojen erittely on melko hankalaa eikä välttämättä tarpeellistakaan: kalastaa rannalla ~ rannassa; paistaa kaloja pannulla ~ pannussa. Sanassa tunturi paikallissijojen luomat merkityserot ovat paremmin havaittavissa, joskin silti vähäiset: vaeltaa tunturilla ~ tunturissa.

Myös taiga taipuu tosiaan sekä ulko- että sisäpaikallissijoissa. Havumetsävyöhyke on alueena laaja ja vaikeasti hahmotettava, joten ulkopaikallissijojen käyttö voi tuntua semanttisesti perustellulta ja luontevaltakin. Sisäpaikallissijat taas voisivat implikoida viittausta johonkin tiettyyn tai tarkemmin rajattuun taigan osa-alueeseen – tai sitten eivät.

Lakeuksilla ja siimeksessä

Jotkin paikkaa tai tilaa ilmaisevat sanat kuitenkin valikoivat taivutuspäätteensä hyvin huolellisesti. Esimerkiksi sanojen aro ja aavikko yhteydessä käytetään tyypillisesti pelkkiä ulkopaikallissijoja, sana tropiikki sen sijaan taipuu sisäpaikallissijoissa.

Nimensä mukaisesti arohaukat elävät arolla.
Aavikolta löytyi avaruusromua.
​​​​​​​Tropiikissa ukkoset voivat olla todella voimakkaita.

Jossain määrin paikallissijan valintaan vaikuttanevat alueiden fyysiset olomuodot. Arot ja aavikot ovat lakeita laajoja alueita, joiden ”sisään” on vaikea ajatella menevänsä. Tropiikkiin taas liittyy muun muassa mielikuva sademetsistä, joiden sisällä voi oleilla.

Muunkinlaisia tapauksia on. Suo-sana taipuu sekä ulko- että sisäpaikallissijoissa, ja sijamuoto vaikuttaa merkitykseen. Voi painua suolle mutta upota suohon sekä kulkea suolla ja suossa. Suolta voi myös poistua ja suosta nousta.