Prepositiolla af, van, von, de, de la jne. alkavien nimien oikeinkirjoitus virkkeen alussa näyttää edelleen horjuvan, vaikka suomen kielen käytäntöä on tässä asiassa pyritty vakiinnuttamaan parikymmentä vuotta. Suomen Akatemian kielilautakunnan pöytäkirjassa 8.5.1972 sanotaan: ”– – päätettiin suositella vieraiden aatelis- ym. nimien alussa esiintyvä prepositio de, von, af yms. kirjoitettavaksi virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, kuten menetellään ranskassa ja saksassa. Lyhenne v. (= von) kirjoitetaan kuitenkin aina pienellä alkukirjaimella.”

Horjuntaa aiheuttaa varmaankin se, että ruotsissa tässä asemassa on pieni alkukirjain. Ruotsin kielilautakunnan julkaisemassa, vuonna 1991 ilmestyneessä Svenska skrivregler -oppaassa, jota suomenruotsissakin noudatetaan, annetaan edelleen tämä ohje mutta kehotetaan välttämään virkkeen aloittamista tällaisella nimellä. Toisensuuntaisen sekaannuksen aiheuttaja saattaa olla taas se, että englannissa kaikki etuliitteet, esimerkiksi A’, D’, Mac, Mc, Van, kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.

*

”Aapisen on toimittanut Viron tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva Viivi Luik”, sanottiin radion aamu-uutisissa lokakuun lopulla. Tuntuu vähän oudolta. Onko tässä oikein puhua lukeutumisesta?

Suomen kielen perussanakirjan mukaan lukeutua tarkoittaa ’pitää itseään johonkin kuuluvana’. Uutinen siis sanoo myös, että Viivi Luik katsoo olevansa Viron tunnetuimpia kirjailijoita. Tuskin hän itse niin sanoisi, vaikka olisi aihettakin. Lukeutua kuuluu refleksiiviverbeihin eli itsekohtaisiin teonsanoihin, joilla on yleensä itseen kohdistuvan tai itselle tapahtuvan tekemisen merkitys, esimerkiksi pukeutua, sanoutua (irti), jakautua, kolhiutua. Voidaan kyllä sanoa, että joku lukeutuu penkkiurheilijoihin tai lastenkirjallisuuden kannattajiin, oikeistoon tai vasemmistoon, jolloin ajatellaan, että joku on omasta mielestään penkkiurheilija jne. Uutisten ajatus taas oli toimittajan väite, joten olisi loogisempaa sanoa, että Viivi Luik kuuluu Viron tunnetuimpiin kirjailijoihin.

*

Sanojen voima on suuri. Olisiko kysymyksessä jo sanamagia, kun marraskuun alkupuolella lehtiuutinen kertoi (nimien osalta lyhennettynä) näin: ”Avustaja kiisti päämiehensä syyllistyneen rahaväärennykseen. Hän viittasi 20 dollarin seteleiden heikkoon laatuun ja katsoi päämiehensä syyllistyneen rahajäljitelmien hallussapitoon. Väärien rahojen nimellisarvo oli 1,75 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 8,5 miljoonaa Suomen markkaa.” Paljon oli pojilla leikkirahaa, vai olisiko tämä näköisrahaa?