Suuren sivistyskielen huolto
Artikkeli 4/1986

Esko Koivusalo

Suuren sivistyskielen huolto

Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa tiedetään aika vähän siitä, miten ranskan kieltä on huollettu, mitä tuloksia on saavutettu ja mitkä ovat ranskan huoltajien keskeiset ongelmat.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus otti tämän aiheen sisäisen koulutuksensa ohjelmaan. Luennoijaksi saatiin vt. apulaisprofessori Ulla Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Myöhemmin (1.3.1986) Ulla Jokinen nimitettiin romaanisen filologian professoriksi Jyväskylän yliopistoon, ja virkaanastujaisluennon hän piti aiheesta ”Normi ja hyvä käytäntö ranskan kielen historiassa”.

Ranska elää angloamerikkalaisen kulttuurin paineessa siinä kuin vähäisemmätkin sivistysvaltiot. Euroopan talousyhteisön jäsenyys tuo markkinointiin vahvan annoksen englantia. Miten selviää vanha sivistyskieli ongelmista, jotka ovat Suomessa ajankohtaisia? Millaisiin näkökohtiin vedotaan, kun halutaan huolehtia ranskan kielen puhtaudesta?

Tästä aihepiiristä julkaisemme tässä numerossa professori Ulla Jokisen laajan artikkelin. Siinä käsitellään myös Ranskan ulkopuolella puhuttavan ranskan asemaa, mm. kanadanranskan huoltoa. Kanadassa ranska on samantapaisessa tilanteessa kuin ruotsi meillä. Toivottavasti ranskan kielenhuollon periaatteista ja käytännön toimista voivat saada jotakin ajateltavaa ne, joita vähemmistökielen asema joko huolettaa tai harmittaa. Oppi saattaa olla hyödyksi myös niille ryhmille, jotka viljelevät suomea Ruotsissa enemmistökielen paineessa. Tämän vuoksi tällä kertaa annos tietoa suuren sivistyskielen huollosta.
Esko Koivusalo