Suomesta somaliin
Artikkeli 2/2013

Liban Ali Hersi, Abdi Musse

Suomesta somaliin

Kaksi äidinkielenään somalia puhuvaa tulkkia ja kääntäjää, Abdi Musse ja Liban Ali Hersi, aloittivat suomi–somali-sanakirjan laadinnan sanakirjan toimittajina Kotimaisten kielten keskuksessa syyskuussa 2012. Kumpikin on asunut Suomessa yli 20 vuotta ja opiskellut suomen kieltä Helsingin yliopistossa.

Suomi–somali-sanakirjan laatiminen on pioneerityötä. Suomessa ei ole koottu laajaa somalinkielistä käsitteistöä eikä uudissanastoa esimerkiksi terveydenhoidon ja opetuksen tai muilta vastaavilta aloilta. Olemassa on ainoastaan yksittäisiä suppeahkoja sanastoja, joita on käännetty suomesta somaliin.

Eri tahot ovat myös tehneet eri alojen sanakirjoja, mutta suurin osa Suomessa sekä ulkomailla ilmestyneistä sanakirjoista on ns. yleissanakirjoja, jotka kaipaavat päivityksiä. Erityisesti eräiden somalin kielelle täysin vieraiden sanojen, esimerkiksi eläinten- ja esineidennimien sekä uudissanaston, päivittämisen tarve näyttää olevan suuri.

Mistä sanat?

Tarjolla on kuitenkin runsaasti somalinkielistä materiaalia, josta on apua sanakirjatyöllemme. Haasteena on aineiston hajanaisuus. Samasta asiasta voi olla käytössä erilaista sanastoa ja sanojen erilaisia versioita, mm. synonyymejä, ja meidän täytyy valita sopivin vastine suomenkielisen hakusanan ehdoilla. Tämä vaatii aikansa ja vaivansa, mutta on kuitenkin sen arvoista.

Merkittävänä lähteenä toimii Internet, josta löytyy luotettavia kokonaisuuksia, esimerkiksi The Digital Somali Library at Indiana University. Sieltä löytyy miltei kaikki, mitä on painettu ennen Somalian sisällissotaa (eli ennen vuotta 1991)  peruskoulun ja lukion oppikirjoista vallankumouksen propagandistiseen sanomaan. Vuonna 2012 ilmestyi myös laaja yksikielinen somalin sanakirja, jonka ovat toimittaneet Annarita Puglielli ja Abdalla Omar Mansur. Jälkimmäinen on yksi merkittävimmistä somalialaisista kielitieteilijöistä, ja hän kävi äskettäin Suomessa, jolloin tapasimme hänet somalikirjallisuuden messuilla Helsingissä.

Tutkimalla edellä mainittuja lähteitä saa monesti osuvia ja kattavia vastineita suomen sanoille. Lisäksi usein tulee vastaan melkein unohtuneita somalin sanoja (osa vanhemmasta sukupolvesta muistaa niitä), jotka voivat nykypäivänäkin toimia oikein hyvin. Tätä voidaan kutsua kieltä elvyttäväksi toimenpiteeksi.

Kielen piirteitä

Suomen ja somalin kielille yhteistä on mm. se, että molempia kieliä kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan ja kirjoituksessa käytetään latinalaisia aakkosia. Molemmissa esiintyy myös pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Somalissa, kuten vanhastaan suomen kielessäkään, sanan alussa ja lopussa ei saa olla kahta peräkkäistä konsonanttia, joten esimerkiksi  school ’koulu’ on somaliksi iskuul. Somalin kielessä on muitakin tavurakenteisiin liittyviä rajoituksia, niistä yhtenä esimerkkinä se, ettei somalin kielessä tavu voi päättyä konsonantteihin k ja t. Somalissa kuitenkin sanat usein päättyvät konsonanttiin. Mielenkiintoista on sekin, ettei somalissa merkitä näkyviin frikatiivien (eli hankausäänteiden, esim. suomessa f, h, s) kestovaihtelua.

Edellä mainitut seikat tuovat usein esiin suomen ja somalin eroavaisuuksia lainasanoissa. Sama lainasana saattaa näyttää ja usein näyttääkin erilaiselta somalissa ja suomessa, kuten seuraava esimerkki osoittaa:

Sana bus löytyy sekä suomen että somalin kielestä. Sen somalinkielinen kirjoitusasu on bas, mutta suomen kielessä sana kirjoitetaan bussi. Esimerkin perusteella vaikuttaa siltä, että suomi lainasi bus-sanan kirjoitusasun pohjalta, minkä jälkeen sana sopeutettiin suomen kielen ääntämykseen, kun taas somalissa sanan äänneasu säilyi muuttumattomana, mutta kirjoitusasu muuttui somaliin sopivaksi.

Maailman valtakielistä sekä suomen että somalin kieliin ovat lisäksi lainautuneet esimerkiksi seuraavat:

pasta – baasto, makaroni – makarooni, salaatti – ansalaato/salar, kitara – giitaar.

Sanakirjan toimitustyössä luomme uusia sanoja tarpeen mukaan edellä kerrottuja kielen periaatteita noudattaen ja otamme myös uusia lainasanoja käyttöön, mikäli katsomme tarpeelliseksi. Lainanantajakielinä käytämme enimmäkseen englantia ja arabiaa, sillä somalinkielisille nämä kielet ovat tuttuja.

Sanakirjatyö on mielenkiintoisella tavalla haastavaa. Vaikka somali onkin äidinkielemme, myös siitä oppii työn kautta paljon uutta, samoin kuin myös luonnollisesti suomen kielestä. Erityisesti teknisen ja luontosanaston kääntäminen on ollut opettavaista, koska kaikki termit eivät ole entuudestaan tuttuja. Apua löytyy myös aina Kotuksen suomen kielen ammattilaisilta.

Kun somalin kielestä tuli koulukieli 1970-luvulla, tarvittiin somalinkielistä sivistyssanastoa, sillä vieraskieliset koulukirjat piti saada somaliksi. Tehty ratkaisu oli samantyyppinen kuin se, joka tehtiin aikoinaan suomen kielessä 1800-luvulla, jolloin suomi oli vastaavassa tilanteessa. Sanastoa kehitettiin systemaattisesti luomalla uudissanoja, joita saatiin kieleen kääntämällä sekä laajentamalla joidenkin oman kielen sanojen merkityksiä. Nämä sanat olivat edelleen aktiivisessa käytössä, joten ne säilyttivät usein omat vanhat merkityksensä, mutta niiden lisäksi ne saivat uusia merkityksiä. Uusia sanoja saatiin myös muodostamalla uusia somalinkielisiä yhdyssanoja ja lainaamalla vieraista kielistä, mm. arabiasta, englannista ja italiasta. Lainasanat sopeutettiin somalin kielen äänne- ja kirjoitusasuun.

 

Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Kieltä on kirjoitettu aiemmin monilla erilaisilla aakkostoilla. Arabialaiset aakkoset sopivat sille melko hyvin, mutta 1970-luvulta alkaen on kehitetty latinalaisiin aakkosiin perustuvaa kirjakieltä.  

Monien afrikkalaisten kielten tapaan somali on tonaalinen kieli, eli erilainen sävelkorko voi muuttaa sanan merkitystä. Esimerkiksi sana inan voi sävelkorosta riippuen tarkoittaa poikaa tai tytärtä.

Lainasanoja somaliin on otettu arabian lisäksi siirtomaaisäntien kielistä eli englannista (laybreeri kirjasto, buug kirja) ja italiasta. Alkuperäiset sanat elävät kuitenkin monen lainasanan rinnalla: niinpä esimerkiksi Jumala on somaliksi sekä arabialaisittain Allaah että somalien omalla sanalla Eebbe.

Suomessa somalin kielen puhujia oli 14 769 vuonna 2012.

Teksti Wikipedian mukaan

 

 1. hei   haye / iska warran
 2. hyvää päivää   maalin wanaagsan
 3. näkemiin     nabadgelyo 
 4. kiitos   mahadsanid
 5. anteeksi      raalli ahow
 6. mitä kuuluu?   iska warran (’kerro voinnistasi’)
 7. kiitos, minulle kuuluu hyvää   mahadsanid, waan ladanahay / waan wanaagsanahay
 8. ei kestä kiittää   waan isku leennahay /waa la isku leeyahay
 9. ole hyvä, olkaa hyvä   soo dhowow, soo dhowaada
 10. hauska tavata   barasho wanaagsan
 11. tervetuloa!    soo dhowow!
 12. minä pidän sinusta   waan kaa helaa

 

Kirjoittajat työskentelevät Kotimaisten kielten keskuksessa suomi–somali-sanakirjan toimittajina.

Liban Ali Hersi
Abdi Musse