Suomen kielen lautakunnan suositus
Artikkeli 4/1999

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunnan suositus

Eri aikojen kielenhuoltajat ovat suhtautuneet mies ja vaimonsa ‑tyyppiseen omistusliiterakenteeseen kielteisesti; sitä ei ole pidetty yleiskieleen sopivana mahdollisten tulkintavaikeuksien vuoksi (kuten mm. Palanderin kirjoituksen esimerkissä, ks. Lue myös). Tämä kanta on vähitellen vakiintunut normiksi, jota varsin hyvin noudatetaankin: mies ja vaimonsa on loppujen lopuksi teksteissä harvinainen, eikä norminmukaisen rakenteen mies ja hänen vaimonsa asema ole uhattuna.

Mies ja vaimonsa on tyypillisesti viihdyttäväksi tarkoitetun, kevyehkön tekstilajin piirre, esimerkiksi iltapäivä- ja naistenlehtien sekä urheilu-uutisten ilmiö. Sen esiintymisympäristöä ovat etenkin kuvatekstit, joissa on usein pakko ilmaista pienessä tilassa paljon. Yksi syy rakenteen syntyyn ja leviämiseen saattaa olla se, että mies ja vaimonsa ‑rakenne yhtenäistää omistusliitejärjestelmää. Koska yleiskielessä 1. ja 2. persoonassa ei pronominia käytetä, se pyrkii jäämään pois 3:nnestakin persoonasta: minä ja vaimoni, sinä ja vaimosi, siis myös hän/mies ja vaimonsa. Rakenne on myös näppärä keino ilmaista lyhyesti ja ytimekkäästi mies ja vaimonsa, laulaja ja yhtyeensä ‑tyyppisiä rinnastuksia. Se on selvästi tyyliväritteinen eli keino luoda tekstiin kepeyttä ja iskevyyttä.

Yksi syy rakenteen käyttöön saattaa olla myös häiritsevältä tuntuvan pronominin toiston välttely. Seuraavanlaiset rakenteet ovat tavallisia:

Presidentti väitti asian olevan hänen ja perheensä (pro hänen ja hänen perheensä) yksityisasia.

Santanen myöntää, että hän ja kaverinsa (pro hän ja hänen kaverinsa) puhuivat tahallaan slangia.

Mies ja vaimonsa ‑rakennetta koskeva normi on syntynyt vähitellen, eikä suomen kielen lautakunta ole aikaisemmin käsitellyt rakenteen hyväksyttävyyttä. Kun Marjatta Palander tarttui tähän aiheeseen, haluttiin normiin lopulta myös ns. virallinen kanta eli suomen kielen lautakunnan käsittely.

Suomen kielen lautakunta keskusteli mies ja vaimonsa ‑rakenteen hyväksyttävyydestä kokouksessaan 17.5.1999. Omistusliitejärjestelmän kannalta mies ja vaimonsa ‑rakenne ei ole keskeinen, mutta se on osoitus siitä, että järjestelmä ei ole yksiselitteinen ja poikkeukseton. Järjestelmä on rajoiltaan häilyvä, ja mies ja vaimonsa ‑rakenne testaa sen rajoja. Lautakunta oli sitä mieltä, että normaaliin asiatyyliin kuuluu persoonapronomini (mies ja hänen vaimonsa), mutta joissain tekstilajeissa – esimerkiksi tavoiteltaessa kevyttä, rentoa, viihdyttävää sävyä – mies ja vaimonsa ‑rakenteella tuntuu olevan oma tehtävänsä, eikä sitä sen vuoksi voi täysin tuomita. Rakenteen käyttö vaatii kuitenkin kirjoittajalta tyylitajua, joten yksinkertaisinta on käyttää aina tällaisissa tapauksissa persoonapronominin genetiiviä, rakennetta mies ja hänen vaimonsa.

Sari Maamies