Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006
Suomen kielen lautakunta 3/2006

Taru Kolehmainen

Suomen kielen lautakunnan kootut toimet 2000–2006

Vuosi 2000

Kunkin kohdan jälkeen on yleensä maininta, missä Kielikellossa asiasta on kirjoitettu tai mistä sanakirjasta asian voi katsoa. Lautakunnan suosituksen sisältävään kirjoitukseen on linkki Lue myös ‑kohdassa.

– Käsiteltiin konsultoida-verbin laajentunutta käyttöä. Lautakunta totesi, että verbille on tähänastisen merkityksen ’neuvotella’, ’kysyä neuvoa’ lisäksi yleistynyt myös ’konsulttina toimimisen’, ’neuvomisen’ ja ’opastamisen’ merkitys. Tämä merkitys otetaan mukaan uudistettavaan CD-Perussanakirjan laitokseen. (Kielitoimiston sanakirja 2004.)

– Päätettiin muuttaa neekeri-sanan tyyliluonnehdintaa uudistettavaan CD-Perussanakirjaan. Tähänastinen luonnehdinta ”joidenkin mielestä halv.” (CD-perussanakirja 1997) päätettiin muuttaa seuraavaksi: ”"us. halv”. (Kielitoimiston sanakirja 2004.)

– Käsiteltiin adjektiivien komparaatioon liittyviä taivutusongelmia uutta CD-Perussanakirjaa varten:
solakka, solakin (solakoin); lupsakka, lupsakin (lupsakoin); höppänä, höppänin; liila (liilempi ~ liilampi); saita, saidempi (saidampi), saidin (saidoin) ym. (Kielitoimiston sanakirja 2004.)

– Käsiteltiin yritysnimien kirjoitusasua ja päätettiin suosittaa niihin sovellettavaksi yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja (mm. ison alkukirjaimen käytössä, taivutuksessa sekä merkkien käytössä). Suositusta voidaan soveltaa myös mm. tuotenimiin. (Kielikello 2/2001.)

– Käsiteltiin maiden ja saarten nimien taivutuksen erityisongelmia (Kielikello 2/2001).

Vuosi 2001

– Käsiteltiin ja hyväksyttiin yhdessä ruotsin ja saamen kielen lautakuntien kanssa suositus kaavanimien ja haja-asutusalueiden teiden nimien antamisesta kaksikielisillä alueilla (Kielikello 2/2001).

– Väljennettiin sanaparin ulkomainenulkomaalainen tehtävänjakoa siten, että ulkomaalainen-sanaa voi substantiivin lisäksi käyttää myös (henkilötarkoitteen) attribuuttina (Kielikello 3/2001 ja 1/2002, Kielitoimiston sanakirja 2004).

– Tarkasteltiin, onko vierasvaikutteisten yhdysadjektiivien (rikas, köyhä ym. ‑loppuiset) käytöstä annettu kielenhuollon suositus edelleen ajan tasalla. (Ei uutta suositusta; aiheesta Kielikellossa 1/2002.)

– Otettiin kantaa rinnastustyypin ”auto toimi ja ostettiin” hyväksyttävyyteen. (Hyväksyttävä joskaan ei suositeltava.)

– Pohdittiin, voidaanko rahailmausten sijamuodoksi kielenoppaissa suositetun essiivin lisäksi hyväksyä eräissä tapauksissa myös inessiivi, esim. maksaa euroina ~ euroissa (Kielikello 4/2001).

– Päätettiin hyväksyä sentin lyhenteestä aiemmin annetun snt-suosituksen lisäksi myös lyhenne c (Kielikello 1/2002).

Vuosi 2002

– Euroopan tulevien monarkkien nimien kirjoitusasusta suomen kielessä (Charles vai Kaarle jne.) päätettiin, että niitä ei enää suomalaisteta vaan käytetään alkuperäkielen muodossa (Kielikello 1/2003) .

– Käytiin läpi joukko maidennimiä Maiden nimet kuudella kielellä ‑teoksen ajantasaistamista varten (www.kotus.fi).

– Hyväksyttiin kielennimen suahili rinnalle kansainvälisempi muoto swahili Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielen ja kulttuurin laitoksen aloitteesta (Kielitoimiston sanakirja 2004).

– Käsiteltiin suomen kielen vastaista mutta leviämään pyrkivää nimityyppiä Hanko Pohjoinen, Oulun eteläinen jne. ja mietittiin, miten kyseisen nimimuodon yleistyminen voitaisiin ehkäistä (Kielikello 1/2003).

– Otettiin uudelleen (ed. kerran 1996) käsittelyyn adessiivin käyttö tapaa merkitsevissä ilmauksissa (= tavan adessiivi) ja todettiin alustavasti, että nykyisten ohjeiden tiukkuutta on syytä lieventää. Päätös siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

– Järjestettiin 11.10. yleisöseminaari, jonka aiheena oli ”Nykysuomi ja sen huolto” (Kielikello 1/2005 ja 2/2005).

Vuosi 2003

– Jatkettiin tavan adessiivin käsittelyä ja päätettiin, että tapaa voidaan ilmaista myös adessiivilla, esim. kunnolla, sovinnolla, rakkaudella (Kielikello 4/2003).

– Käsiteltiin valtionhallinnon nimien erisnimisyyttä ja suositeltiin väljennyksiä entisiin ohjeisiin viime aikoina yleistyneen käytännön, ison alkukirjaimen, suuntaan (Kielikello 3/2003).

– Käsiteltiin hallinnollisten käännösnimien erisnimisyyttä. Päätettiin antaa ohje, että käännösnimien alkukirjaimessa noudatettaisiin suomalaisen valtionhallinnon nimien kirjoituskäytäntöä (Kielikello 3/2003).

– Käsiteltiin kirkollisten kirjojen, Raamatun, virsikirjan, katekismuksen ja kirkkokäsikirjan, erisnimisyyttä, kun yleinen käytäntö näyttää vievän erisnimen suuntaan. Päätettiin pysyä entisessä ohjeessa. (Kielikello 3/2003.)

– Käsiteltiin sanatyyppiä Suomi-rock ~ Suomirock ~ suomirock. Pidettiin hyväksyttävänä Suomi-rockin lisäksi myös pienialkukirjaimista muotoa suomirock (samoin esim. suomi-iskelmä, suomirap).

– Pohdittiin, voidaanko ilmaustyypin Suomen mestari, Euroopan mestari, Suomen mestaruus (myös Suomen-mestari jne.) rinnalle hyväksyä myös kirjoitusasut suomenmestari, euroopanmestari, suomenmestaruus jne. Hyväksyttiin kyseiset muodot aiemmin mainittujen rinnalle. (Kielikello 4/2004.)

– Käsiteltiin ja hyväksyttiin kielilautakunnan uuden kolmivuotiskauden (2003–2006) toimintasuunnitelma ”Kansankieli ja globalisaatio”.

Vuosi 2004

– Päätettiin hyväksyä uutisoida-verbi normaalityylin sanaksi, vaikka se onkin johdettu poikkeuksellisella tavalla, minkä takia sitä on aiemmin kartettu. Todettiin sen olevan nykyään täysin vakiintunut kielenkäyttöön. Sanakirjasta voidaan uutisoida-verbin yhteydestä pyyhkiä pois maininta ”paremmin toisin”. (Kielitoimiston sanakirja 2004.)

– Käsiteltiin viron nimien taivuttamista ja päätettiin suosittaa taivuttamista mahdollisimman pitkälle sitaattilainaperiaatteita noudattaen (Kielikello 3/2004).

– Käsiteltiin vieraskielisten nimien taivutusmuotojen vokaalin valintaa (ääntöasun vai kirjoitusasun mukaan: esim. Marya vai Maryä?). Päätös siirrettiin myöhemmäksi.

– Keskusteltiin lainasanojen (etenkin anglismien) suomeen mukauttamisen periaatteista. Todettiin, että on vaikea laatia mitään yleispäteviä ohjeita mutta että eri kielten järjestelmät pitäisi pyrkiä pitämään erillään. Mahdollisuuksien mukaan lainasanat pitäisi pyrkiä suomentamaan.

– Keskusteltiin, pitäisikö kaksoispassiivia (on tehty vai ”oltiin tehty”?) ja ”alkaa tehdä” ‑rakennetta koskevia ohjeita tarkistaa, koska niitä vastaan rikotaan yleisesti. Ei tehty uutta päätöstä.

– Keskusteltiin oppilaitosten nimiongelmista: nimissä on yhä enemmän alkanut näkyä poikkeamista suomen kielelle ominaisista rakenteista. Laadittiin tiedote kielilautakunnan suositukseksi oppilaitosten nimistä. (Kielikello 1/2005.)

– Laadittiin kannanotto yliopistojen ja korkeakoulujen kirjallisen viestinnän supistamissuunnitelmia vastaan (Kielikello 1/2005).

– Keskusteltiin alustavasti kielipoliittisen ohjelman laatimisesta. Keskustelun edistämiseksi ja laajentamiseksi järjestettiin 5.11. seminaari ”Kielenhuoltotyö tietotyön ja kansainvälistymisen maailmassa”. Seminaarin jälkeen kaavailtiin mm. ohjelman sisältöä ja laajuutta. Lisäksi pohdittiin, mitkä tahot olisi hyvä saada mukaan ohjelmaa laatimaan ja mikä olisi kielilautakunnan rooli (kommentointi, kirjallinen vastuu). Kaavailtiin syksyllä pidettäväksi seminaaria, jossa suunniteltaisiin ohjelmaa eteenpäin.

Vuosi 2005

– Käsiteltiin tittelien (nimikemääritteiden) taivutusta ja päädyttiin entistä väljempään suositukseen (Kielikello 3/2005).

– Laadittiin kannanotto suhuäänteiden merkinnästä vierassanoissa ja ‑nimissä (Kielikello 3/2005). Kannanotto lähetettiin mm. tiedotusvälineille ja kulttuurilaitoksille.

– Laadittiin kannanotto EU:n alkutekstien parantamisesta. Kannanotto lähetettiin pääministerille, ulkoministerille ja opetusministerille (Kielikello 1/2006).

– Kielipoliittisen keskustelun edistämiseksi järjestettiin 12.12. suomen asemaa tieteen kielenä käsittelevä seminaari ”Miten organisaationi kehittää suomen kieltä” (Kielikello 1/2006).

Vuosi 2006 (kevätkausi)

– Perehdyttiin yhdistettävien kuntien nimisuunnitelmiin ja laadittiin asiasta suositus (Kielikello 1/2006).

– Käsiteltiin loppupisteen käyttöä kirjaimista muodostettujen yleisnimilyhenteiden (sekä iso- että pienikirjaimisten) yhteydessä (Kielikello 1/2006).

– Käsiteltiin pilkkusääntöjä (Kielikello 2/2006).

Kokosi Taru Kolehmainen
Suomen kielen lautakunnan sihteeri 2000–2006

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan jäsenet:

professori Harri Mantila
professori Auli Hakulinen
lehtori Mervi Murto
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
Kielitoimiston vs. osastonjohtaja
Salli Kankaanpää toistaiseksi

Uusia jäseniä lautakunnassa ovat osastonjohtaja Salli Kankaanpää ja äidinkielen lehtori Mervi Murto. Salli Kankaanpää toimii myös lautakunnan sihteerinä. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen.

Taru Kolehmainen