Suomen kielen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti Virittäjä viettää 125-vuotisjuhlavuottaan. Lehti perustettiin vuonna 1897, ja sitä on alusta alkaen julkaissut Kotikielen Seura. Virittäjä on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä. Lehdessä julkaistaan tutkimusartikkeleita ja lisäksi alaa koskevia katsauksia, havaintoja, lektioita eli väitöksenalkajaisesitelmiä, keskustelupuheenvuoroja sekä kirja-arvioita. Virittäjä kuuluu yhä harvalukuisempaan suomenkielisten tiedejulkaisujen joukkoon.
Kotikielen Seuran Virittäjällä ja Kotimaisten kielten keskuksen Kielikellolla on paljon yhteistä. Virittäjä on suomalaisen kielentutkimuksen airut, kun taas Kielikello tuo lukijoille kielitietoutta yleistajuisessa muodossa. Nykypäivänä, kun tieteen populaaristamisen arvo on ymmärretty, moni tutkija kirjoittaa työstään sekä tieteellisen artikkelin Virittäjään että helpommin lähestyttävän, lyhyemmän artikkelin Kielikelloon. Näin alan tutkimusta saatetaan myös laajemman yleisön tietoisuuteen, ja samalla tutkija saa mahdollisuuden kertoa aiheestaan yleiskielisesti.
Joukolla työssä
Fennistiikan alalla julkaistaan 125-vuotiaan Virittäjän ja vuodesta 1968 ilmestyneen Kielikellon ohella myös monitieteistä Sananjalka-lehteä. Vuonna 1959 perustetun julkaisun toimittamisesta vastaa Turun yliopistossa toimiva Suomen Kielen Seura. Lisäksi Ruotsin Kielineuvostolla on yleistajuinen Kieliviesti-lehti, joka sekin on jo yli neljäkymmentävuotias (perustettu vuonna 1980).
Kun lehti käsittelee kieltä, on tekstin kieliasulla oma tärkeä roolinsa. Monet päivälehdetkin toimivat tunnetusti kielenkäytön esikuvina ja saavat paljon palautetta teksteistään, mutta kieliaiheisissa julkaisuissa muodon merkitys korostuu – ja lehtien lukijakunta on kielellisesti tiedostavaa. Yksi esimerkki kieliasun tärkeydestä ovat Virittäjän lähdeluettelo-ohjeet, jotka ovat verkossa vapaasti saatavilla ja joita hyödynnetään alalla laajasti, nykyisin soveltaen myös Kielikellossa.
Tieteellisen lehden – kuten Virittäjän ja Sananjalan – toimittaja tasapainottelee tieteen kielen käytänteiden ja eksaktiuden sekä yleisen ymmärrettävyyden välillä. Kielikelloa taas pidetään niin sanotun suuren yleisön keskuudessa jossain määrin kielenkäytön esikuvana, jolloin teksteissä tulisi toimittajan jäljiltä jokaisen pilkunkin olla ojennuksessa. Kieliviestin tärkeä tehtävä on puolestaan tarjota suomenkielistä tietoa ja kielenkäytön mallia ruotsinsuomalaisille, mikä tietysti vaikuttaa kieleenkin, mutta ennen kaikkea sisältöihin (esimerkkinä: Kieliviestissä on vuodesta 2009 lähtien ollut myös meänkielinen osio).
Tuttua ja uutta
Sähköinen julkaiseminen ja avoin saatavuus ovat viime vuosina olleet paljon esillä eri yhteyksissä. Niin Kielikello kuin Kieliviesti ovat tätä nykyä kaikkien saatavilla olevia, maksuttomia verkkolehtiä. Sen sijaan Virittäjä ja Sananjalka ilmestyvät paitsi sähköisinä myös paperimuodossa ja uusimpien artikkelien lukeminen edellyttää tilaamista. Tässä saattaa olla osansa sillä, että Kielikelloa ja Kieliviestiä julkaisevat valtion virastot, Virittäjää ja Sananjalkaa yhdistykset.
Myös kielilehdiltä odotetaan uudistumista. Samalla tulisi kuitenkin muistaa jatkuvuus ja hyvien toimintatapojen säilyttäminen sekä vanhat ja uudet lukijat. Digitaalisuudessa on omat vahvuutensa, esimerkiksi erilaisten julkaisumuotojen hyödyntäminen sekä arkistojen eli vanhojen juttujen saatavuus. Kielikellon koko arkisto on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta luettavissa verkossa, ja Virittäjääkin digitoidaan jatkuvasti mahdollisuuksien mukaan. Näistä on suuri apu esimerkiksi opiskelijoille ja tutkijoille sekä ylipäätään kielestä kiinnostuneille. Samalla kuitenkin paperilehdilläkin on suosijansa, ja moni lukija kaipaa aiemmin painettuna ilmestynyttä Kielikelloa.
Kaikkia näitä lehtiä toimitetaan vain muutaman työntekijän voimin. Toimituksen jäsenet lukevat kunkin numeron kannesta kanteen ja vielä useampaan kertaan. Toivottavasti on silti lukijoitakin, jotka näin tekevät! Ulkopuolisten kirjoittajien artikkelit ja lukijoiden kiinnostus ovat ensiarvoisen tärkeitä lehtien tulevaisuudelle. Yhteistyössä on voimaa myös fennistiikan kentällä – etenkin sähköisen viestinnän aikakaudella, kun tiedon jakaminen, saatavuus ja ajankohtaisuus korostuvat.
Kielikellon toimitus ja koko Kotimaisten kielten keskus onnittelevat 125-vuotiasta Virittäjää. Eläköön!