Lokakuun 31. päivänä 2022 julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla Suomen etymologinen sanakirja (SES). Viimeinkin verkossa on saatavilla etymologinen sanakirja, joka selittää lähes kaikkien suomen yleiskielen sanavartaloiden alkuperän.

Suomen etymologisen sanakirjan logo, jossa on avonaisen kirjan päällä mustepurkki ja sulkakynä.

Suomen etymologinen sanakirja on kooste kolmesta aineistosta: Sanakirja sisältää aikaisemmin painettuna ilmestyneen kolmiosaisen Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SSA; ilmestyi 1992–2000; noin 38 500 sanaa) ja Ulla-Maija Forsbergin vuonna 2021 ilmestyneen Stadin slangin etymologisen sanakirjan (noin 10 000 sanaa). Kokonaan uutta on laatimani täydennysosa (noin 7 500 sanaa), johon olen poiminut sanastoa Kielitoimiston sanakirjasta (2021). Suurin osa näistä on lainasanoja, ja myös niiden alkuperä selitetään.

Suomen sanojen alkuperä -teoksen ja Stadin slangin etymologisen sanakirjan tekstit on siirretty verkkoon sellaisinaan; vain joitakin painovirheitä ja lipsahduksia on korjattu. Koska muutoksia ei ole tehty (se olisi ollut liian suuri työ), käytetään SES:ssä nykyisin vanhentuneita sukukielten nimityksiä. Nykyään käytössä olevan nimityksen kuitenkin näkee, kun siirtää tekstissä kursorin kielen lyhenteen päälle. Myös joidenkin muiden lyhenteiden selitykset pääsee näkemään samaan tapaan.

Suomen sanojen alkuperä -teoksen ensimmäisen osan ilmestymisestä on kulunut jo 30 vuotta, joten on selvää, että kielten nimien lisäksi myös osa tiedoista on jo vanhentuneita. Kuluneina vuosikymmeninä kertyneitä uusia tutkimustuloksia on kuitenkin pyritty julkaisussa ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon siten, että SSA:n sana-artikkeliin on liitetty kommentti, jos uusi tieto poikkeaa olennaisesti SSA:ssa esitetystä. Lisäksi artikkelien loppuun on lisätty linkkejä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistuihin sanojen alkuperää koskeviin kysymyksiin ja vastauksiin. Seuraavassa esimerkissä näkyvät nämä kaikki kolme osaa:

Rauha-artikkeli Suomen etymologisessa sanakirjassa.

SSA:n kommenteissa käytetty tutkimuskirjallisuus on koottu Kotuksen Álgu-tietokantaan. Tietokanta sisältää siis myös suomen sanojen alkuperätietoja, jotka löytää vaihtamalla tietokannan laajennetussa haussa kielivalikkoon saamelaiskielten tilalle itämerensuomen. Tällöin oletuskieleksi tulee suomi.