Suomella pärjää unionissakin
Artikkeli 3/2006

Inkaliisa Vihonen

Suomella pärjää unionissakin

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava uutinen suomen kielen kannalta oli, että ainoastaan kaksi Suomen ministeriä, ulko- ja ulkomaankauppaministeri, käyttivät kielenään englantia. Muut saivat asiansa perille äidinkielellään ja tulkkauksen avulla. Ruotsia äidinkielenään puhuvan ympäristöministerin Jan-Erik Enestamin raportoitiin käyttäneet puheessaan sekä suomen että ruotsia.

Oman äidinkielen käyttö huomioitiin myös Helsingin Sanomissa puheenjohtajuuskauden ensi päivinä (2.7.2006) julkaistussa henkilökuvassa pääministeri Matti Vanhasesta, joka toimii kuluvan syksyn ajan Euroopan unionin kasvoina muuhun maailmaan päin. Artikkelissa mainittiin, että viime aikoina yhä useampi päämies on alkanut käyttää kokouksissa omaa kieltään. Vanhanen totesi itse, että edellisessä EU:n huippukokouksessa oli kuultu vain yksittäisiä puheenvuoroja, joissa puhuja käytti muuta kuin äidinkieltään.

Ilahduttavaa on myös äidinkielen käytön saama myönteinen julkisuus. Pohjolan Sanomat esittikin 13.7. pääkirjoituksessaan, että suomen kieli pidettäisiin puheenjohtajuuskauden ajan ujostelematta unionin ykköskielenä. Oman äidinkielen käyttö ei nimittäin kerro kielitaidon puutteesta, vaan kunnioituksesta omaa kieltä ja kulttuuria ja tätä kautta myös muiden kieliä ja kulttuureja kohtaan.
Inkaliisa Vihonen