Sosiaalinen eli yhteisöllinen media
Uudissana 3/2009

Heidi Partanen

Sosiaalinen eli yhteisöllinen media

Sosiaalisesta eli suomalaisemmin yhteisöllisestä mediasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. YLEn toimitusjohtaja Mikael Jungner herätti keskustelua yhteisöllisen median tekijänoikeuskysymyksistä lataamalla videopalvelu YouTubeen rakkausvideon vaimolleen. Pedagogit pohtivat yhteisöllisens median mahdollisuuksia opetuksessa. Yrittäjät miettivät sosiaalista mediaa markkinoinnin kannalta. Ja kaikkihan nyt verkkoyhteisöpalvelu Facebookin tietävät!

Mutta mikä tämä ”sosiaalinen media” oikeastaan on? Vastausta siihen, kuten moniin muihinkin kysymyksiin, voi etsiä vaikkapa juuri kyseisestä mediasta – esimerkiksi wikeistä, blogeista ja keskustelupalstoilta. Ilmauksella  tarkoitetaan Internetissä yhteisöllisesti tuotettua ja jaettua mediasisältöä. Yhteisöllinen media eroaa perinteisestä mediatuotantomallista siinä, että jokainen voi olla samaan aikaan sekä sisältöjen tuottaja että osa yleisöä. Erilaiset verkkoyhteisöpalvelut ovat yhteisöllisen median konkreettisia ilmentymiä. Yhteisöllinen media on dynaaminen, ja sen palvelut muuttuvat jatkuvasti. Toisinaan sitä kutsutaan myös web 2.0:ksi.

Sosiaalisen median sijasta on suotavaa käyttää ilmausta yhteisöllinen media, jonka merkitys on yksiselitteisempi. Sana sosiaalinen on niin monitulkintainen, että sitä käytettäessä käsitteen merkitys ei helposti avaudu. Sanastokeskus TSK laatii parhaillaan  yhteisöllisen  median sanastoa. Esimerkkejä  tässä Web 2.0 ‑sanastohankkeessa määriteltävistä käsitteistä ovat verkkoyhteisö, sisällönjakopalvelu, asiasanapilvi ja blogiavaruus.

Vaikka monet yhteisöllisen median käyttäjät kommunikoivat sujuvasti englannin kielellä, käytetään esimerkiksi yhteisöpalveluiden englanninkielisistä erisnimistä myös suomenkielisiä vastineita: Facebook on ilmiselvästi Naamakirja, ja mikroblogi Twitterille on ehdotettu vastinetta Sirkutin. Twitterin käyttäjät eivät vain  tweettaa tai twittaa (engl. to tweet), vaan he sirkuttavat, livertävät tai visertävät eli kirjoittavat lyhyitä viestejä siitä, mitä he ajattelevat tai tekevät juuri nyt.

Kielikeskustelua verkossa

Kieli on puhuttanut kai aina, mutta Internetin myötä ihmiset ovat saaneet kielikeskustelulleen uuden median. Yhteisöllinen media mahdollistaa osallistumisen näihin keskusteluihin, joita käydään niin pienissä kuin suurissakin ryhmissä. Esimerkiksi Facebookin ”Yhdyssana on yhdyssana” ‑ryhmässä on tätä kirjoittaessani jo yli 16 000 jäsentä. Aktiivisen keskustelun kirjo ulottuu kielen filosofian pohdinnasta yksittäisten oikeinkirjoitusohjeiden tiedustelemiseen. Jäsenmäärältään pienempi yhden asian ryhmä on ”Pelastakaamme possessiivisuffiksimme”.

Kielenhuollosta keskustellaan niin Facebookissa kuin esimerkiksi jääkiekkoaiheisen Jatkoaika-foorumin Kielipoliisit-ketjussakin. Keskusteluissa viitataan toistuvasti Kotukseen, Kielitoimistoon ja Kielikelloon alan auktoriteetteina. Kotuksen verkkosivuilla julkaistut ohjeet, Kielitoimiston neuvontapuhelin ja painettu Kielikello-lehti näyttävät olevan tarpeellisia lähteitä myös yhteisöllisessä mediassa kielikeskustelua käyville kirjoittajille. Nyt kielestä voi keskustella myös Kotuksen verkkosivuilla. Kotus on nimittäin perustanut oman bloginsa, jonka teema on  ”kaikkea kielestä” ja jonka tekstejä lukijat voivat kommentoida.

Kirjoittaja on työskennellyt harjoittelijana Kielitoimistossa.

Lisätietoa yhteisöllisestä mediasta voi katsoa esimerkiksi yleistajuisista teoksista Sosiaalinen media opetuksessa ja Nettielämää. Kirjoilla on myös verkkosivut: www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi ja www.nettielamaa.fi. Kotus-blogit ovat osoitteessa www.kotus.fi/blogit.

Heidi Partanen