Balkanin alueen poliittinen tilanne vaikuttaa myös kielten nimiin. Entisen Jugoslavian alueen suurinta kieltä (noin 17 milj. puhujaa) on vanhastaan kutsuttu serbokroatiaksi tai serbokroaatiksi. Kieltä puhutaan niin Serbiassa, Kroatiassa kuin Bosnia-Hertsegovinassakin. Käytännössä kyse on yhdestä ja samasta kielestä ja sen murteista, mutta serbit kirjoittavat sitä kyrillisin kirjaimin, kroaatit taas käyttävät latinalaista kirjaimistoa. Lähinnä poliittisista syistä nimitys serbokroatia on käynyt mahdottomaksi, ja sen tilalle ovat tulleet serbia, kroaatti (nykyään syrjäyttämässä muodon kroatia) ja bosnia.
Muita Balkanin alueella puhuttavia kieliä ovat mm. sloveeni, jolla on noin kaksi miljoonaa puhujaa, sekä makedonia (2 milj. puhujaa) ja bulgaria (9 milj. puhujaa). Makedoniaa voitaisiin pitää myös bulgarian murteena, mutta jälleen poliittisista syistä kielet on haluttu erottaa toisistaan ja makedonialle on kehitetty oma kirjakieli. (Lisää aiheesta esim. teoksessa Jaakko Anhava 1998: Maailman kielet ja kielikunnat.)