Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Suomen kielen lautakunta 1/2006

Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Suomen kielen lautakunta katsoi 1.12.2006 esittämässään kannanotossa, että Suomen tulisi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa EU:n alkuperäisten tekstien kielellinen selkeyttäminen. Unionin suomenkielisten tekstien ymmärrettävyyttä ei voi parantaa, elleivät jo alkuperäiset tekstit ole selkeitä.

Ymmärrettävyyden keskeisyys on noussut esille äänestettäessä Euroopan unionin perustuslaista: on puhuttu paljon kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä kuilusta. EU:n toiminta on avointa ainoastaan, jos kansalaiset saavat sen kielenkäytöstä selvää. Myös Euroopan komissio on korostanut ymmärrettävyyttä parempaa viestintää koskevassa tiedonannossaan. EU:n virkakielen selkeyttämisestä on tehty jo vuonna 1998 EU:n toimielinten välinen sopimus. Se on jälleen nostettava esiin.

Jos alkutekstien laatu paranee, sen hyvät vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin suomenkielisiin teksteihin. Selkeistä ja ymmärrettävistä hallintoteksteistä hyötyvät sekä kaikkien jäsenmaiden että unionin hallintoelimet. Myös EU-kääntäminen tehostuu, kun selkeämmistä alkuteksteistä saadaan käännettyä parempia lopputekstejä.

Muutokset edellyttävät konkreettisia tavoitteita. Suomen profiiliin kuuluu jo toiminta avoimuuden, demokraattisuuden ja tehokkaan hallinnon puolesta; profiiliin kuuluvat luontevasti myös toimet tekstien ymmärrettävyyden parantamiseksi. Siinä Suomen on helppo löytää kumppaneita muista jäsenmaista.