Selkeän kielen edistäjät koolla
Uutisia 2/2010

Laura Murto-Lindén

Selkeän kielen edistäjät koolla

Maailmanlaajuinen mutta tiivishenkinen selkeän kielen järjestö PLAIN kokoontui Sydneyssä Australiassa 15.–17.10.2009. PLAIN eli Plain Language Association International on riippumaton kansainvälinen järjestö, joka on perustettu vuonna 1993 edistämään selkeää ja ymmärrettävää kielenkäyttöä. Se kokoontuu joka toinen vuosi. Uusimman konferenssin järjestivät Australian Plain English Foundation ja the Australian Society for Technical Communication. Konferenssiin osallistui noin 300 selkeästä kielestä innostunutta ja kiinnostunutta eri alan asiantuntijaa.

Konferenssia edeltävänä päivänä oli tarjolla neljästä puolen päivän teemasta koostuva seminaari: aamupäivällä sai valita virkakielen tai lakikielen välillä, iltapäivällä talouden tai terveydenhuollon kielen. Valtiotieteilijänä ja valtion leivissä työskentelevänä kieliasiantuntijana osallistuin aamupäivän virkakieliseminaariin.

Seminaarissa esiintyivät mm. Anne Marie Hasselrot Ruotsin oikeusministeriöstä ja Carlos Valdovinos Meksikon Citizen Language Initiativesta. Anne Marie Hasselrotin esitelmä selkeän ruotsin kielen pitkään jatkuneesta vakiintuneesta asemasta Ruotsin valtionhallinnossa herätti suurta mielenkiintoa, minkä jälkeen konferenssissa viitattiin usein ihailevasti ”Ruotsin malliin”. Meksikon tapaus herätti sekin ihailua, sillä selkeän virkakielen tarpeellisuus sai siellä tunnustusta vasta 2000-luvun alussa. Selkeän kielen aseman paraneminen antaa toivoa demokratian ja avoimuuden edistymisestä Meksikossa.  Vallanvaihdoksen jälkeen selkeän kielen asema on kuitenkin taas vaakalaudalla, koska työtä varten ei ehditty luoda pysyvää instituutiota.

Tämä nousikin esille lukuisissa esitelmissä: selkeä virkakieli on valitettavan usein riippuvainen vallassa olevan hallituksen kiinnostuksesta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa selkeän kielen lakiesitys1 hyväksyttiin alahuoneessa murskaluvuin vuonna 2008, mutta laki ei tullut voimaan, koska esityksestä ei ehditty äänestää senaatissa ja kesken jääneet lakiesitykset raukeavat vaalien alla. N

Varsinainen konferenssi alkoi perjantaiaamuna yhteisellä tunnin pituisella esitelmällä ”Selkeä kieli ja globaali rahoituskriisi”. Aihetta tarkastelivat professori Bill Lutz (USA), Wessel Visser (Alankomaat) ja Christopher Balmford (Australia). He antoivat lukuisia elävän elämän esimerkkejä siitä, kuinka epäselvä ilmaisu ja tekstin sekava ulkoasu hämärtävät vastuusuhteita. Valitettavan usein hämäryys on tahallista, mutta vuoden 2008 pankkikriisissä  itse rahoittajatkaan eivät lopulta enää tienneet, kuka oli kenellekin velkaa ja kuinka paljon. Vahinko osui pahasti omaan nilkkaan.

Selkeässä kielessä on kyse paljon enemmästä kuin ”pelkästä” kielestä. Tämä ei ollut vain kielentutkijoiden ja ns. kielipoliisien kokoontuminen, vaan joukossa oli mm. juristeja, toimittajia, opettajia, valtiotieteilijöitä, taloustieteilijöitä, graafisia suunnittelijoita, jokunen kääntäjä, muutama insinöörikin. Kyseessä oli selkeän kielen, ei selkeän tai ”oikean” englannin konferenssi.

Yksi konferenssin tärkeimmistä puheenaiheista oli juuri selkeän kielen määritelmä. Tuleeko ilmaisun selkeys arvioida puhtaasti kielen kannalta vai sen perusteella, ymmärtääkö lukija  tekstin kirjoittajan tarkoittamalla tavalla? Tulisiko rehellisyyden kuulua selkeän kielen määritelmään? Tähän saatiin ytimekäs vastaus: ei, sillä valehdellakin voi selkeästi (esimerkiksi sanomalla ”I didn't do it”).

Yhteisen tunnin jälkeen oli valittava neljästä rinnakkaissektiosta se mielenkiintoisin. Kuuntelin esitelmiä, jotka käsittelivät selkeän kielen omaksumista (tai sen vieroksumista) eri organisaatiossa, käännöksiä ja tekstin luettavuuden (tai ”käytettävyyden”) arviointia. Esitelmien taso oli hyvä, ja keskustelua syntyi aina.

Keskustelut jatkuivat kahvitauoilla ja lounaalla. Ihmiset juttelivat helposti myös ventovieraille, vaikka moni siellä jo tunsi toisensa edellisistä konferensseista. Moni nimi oli tuttu PLAINin sähköpostilistalta. Alan veteraanit ovat helposti lähestyttäviä, eivätkä he pidä nuoria uhkana. Päinvastoin: moni PLAIN-aktiivi joko lähestyy eläkeikää tai on jo eläkkeellä, joten jälkikasvua tarvitaan. Moni kannustikin nuorempia, sillä selkeän kielen hyväksyminen edellyttää tietynlaista kulttuurin muutosta ja muutos synnyttää aina myös vastarintaa. Alan veteraanit tietävät, kuinka vaikeaa on saada ihmiset ymmärtämään, ettei kyse ole kielen yksinkertaistamisesta (eli selkokielestä, joka on yksi selkeän kielen osa-alue). PLAINin tarkoitus on jakaa ymmärrettävän kielenkäytön hyväksi työskenteleville niin asiantuntemusta kuin tukeakin. PLAIN onkin perustanut laajan työryhmän, jossa pohditaan mm. selkeän kielen määritelmää, selkeän kielen akateemista asemaa, sen tutkimusta jne. Työryhmä esitteli 81-sivuisen luonnoksensa Draft options paper: Professionalising plain language, ja se on tällä hetkellä jäsenistön arvioitavana.

PLAIN kokoontuu seuraavan kerran Tukholmassa kesäkuussa 2011. Sitä ennen huomattava osa PLAINin jäsenistä tapaa jo ensi lokakuussa Clarityn eli selkeää oikeuskieltä edistävän kansainvälisen yhdistyksen konferenssissa Lissabonissa.

Kirjoittaja työskentelee Puolustusvoimain kielikeskuksessa englannin kielen asiantuntijana.

Clarity: www.clarity-international.net
Clarity2010: www.clarity2010.com
Konferenssin esitelmiä: www.plainenglishfoundation.com/Paperspresentations/tabid/3273/Default.aspx
PLAIN: www.plainlanguagenetwork.org
PLAINin keskustelulista: plainlanguage-subscribe@yahoogroups.com
Tukholman konferenssin viralliset sivut: www.sprakkonsulterna.se/plain2011/

 1Ks. http://thomas.loc.gov/, H.R. 946 ja S.574, tai hakusanat ”plain language”.

Laura Murto-Lindén