Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Lähes puolet tuosta ajasta on ollut olemassa myös Kielikello, jonka elämässä on nyt meneillään viideskymmenes vuosikerta. Lehti tarjoaa tehtävänsä mukaisesti sekä ohjeita kielenkäyttäjille että taustatietoa kielen ilmiöistä. Se esittelee paitsi Kielitoimiston myös koko Kotimaisten kielten keskuksen toimintaa. Toiminnassa korostuu yhä enemmän yhteistyö, mistä tällä erää kertoo etenkin artikkeli Kielenkäyttäjät sanakirja- ja kielenhuoltotyössä.
Kielitoimiston puhelinneuvonta on perinteistä vuorovaikutteista toimintaa: Kysymysten perusteella on laadittu ja muokattu niin suosituksia ja oikeinkirjoitusohjeita kuin lukuisia Kielikellon juttujakin. Monet lukijat ovat toivoneet, että vanhojen aikojen tapaan vielä ilmestyisi kokonainen teemanumero välimerkeistä. Sellaista ei ole enää viime vuosina julkaistu, koska kielenkäyttöohjeita on muuten runsaasti saatavilla (mm. Kielitoimiston oppaat ja ohjepankki). Tässä numerossa Kysyttyä-palsta tarjoilee kuitenkin tavallista reilumman annoksen pilkkuohjeita, sekä pika-avuksi että aiheesta laajemmin kiinnostuneille.
Suomen kielen lautakunta käsittelee nykyisin etenkin laajoja periaatteellisia kysymyksiä. Sellainen on tuore kannanotto, joka koskee maahanmuuttajien kotoutukseen liittyvää kielenopetusta. Kannanotossa esitetään, että kotoutumiskoulutukseen kuuluva suomen tai ruotsin kielen opetus pitäisi liittää kiinteäksi osaksi muuta suomalaista koulutusjärjestelmää ja siirtää muun opetuksen tavoin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestettäväksi.
Lautakunta saattaa yhä ottaa kantaa myös yksittäisiin sanakysymyksiin, kuten vierassanojen oikeinkirjoitukseen, joka onkin pisimpään vakiinnuttamista vaatineita kielenkäyttökysymyksiä. Miksi farao sai rinnalleen faaraon, selviää uusimmista suosituksista (s. 5).
Juhlavuoden kunniaksi Kielikello tekee pieniä löytöretkiä kielenhuollon historiaan Kielitoimiston leikekirjojen ja kielilautakuntien pöytäkirjojen avulla. Löytöjä esitellään Vuosien varrelta -nimisellä uudella palstalla. Sarjan aloittaa erästä sanakilpailua kuvaava juttu Piritetäänpä kahvit. Syvemmälle itsenäisen Suomen kieliasioihin pääsee suuntaamalla Kotuksen verkkosivuille, joiden aineisto Sanoin saavutettu on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Sivuilta selviää mm., millaisia olivat kuohuvan itsenäistymisen ajan sanat ja ketkä olivat ajan hahmoja.
Satavuotiaan Suomen kieli on kiinni ajassa, mutta myös ikivanhaa. Tasalukujen äärellä joku saattaa kysyä, kuinka vanhaa. Toinen saattaa muistaakin, että aihetta on käsitelty vuosituhannen vaihteessa, jolloin Kielikellossa oli sellaisia otsikoita kuin Tuhat vuotta suomen kieltä ja Kielen vuosituhannet (Kielikello 1/2000, ks. Lue myös). Niitä lukemaan pääsee myös Kielikellon arkistosta, www.kielikello.fi).
Kielikellon viideskymmenes vuosikerta on myös viimeinen painetun lehden vuosi. Toimitus toivoo edelleen lukijoilta ajatuksia siitä, millaista sähköistä lehteä he haluaisivat lukea tulevina vuosina (s. 29). Myös tämän painetun lehden viimeisen vuosikerran sisältöä koskevia toiveita otetaan vastaan.