Ruokasanasto: papu – sidesalaatti
Artikkeli 4/1997

Ruokasanasto: papu – sidesalaatti

papu 1. syötävien palkojen ja siementen vuoksi tai koristeiksi viljeltäviä hernekasveja, us. vars. eräs Suomessa viljeltävä laji, tarhapapu; edellä mainittujen kasvien siemen tai palko. Leikko-, taitepapu. Tarha-, härkä-, ruusu-, soijapapu. Idättää papuja. 2. kaakaopuun ja kahvipensaan siemenistä. Kaakaopapu. Kahvipapu, kahvinpapu.
pareerata (ransk. parer) ammattikielessä: puhdistaa liha luista, jänteistä yms.
parfait [parfe´] (taivutus: parfait’n, parfait’ta, parfait’hen jne.) = parfee.
parfee (taivutus: parfeen, parfeeta, parfeehen jne.) jäädyke, parfait.
pariisinperunat paistetut palloperunat.
parila varrellinen metallilankaritilä (eli halstari) tai valurautalevy, jolla ruokaa kypsennetään suoraan avotulen tai muun lämmönlähteen päällä; (sähkökäyttöinen) kahden levyn välissä ruokaa kosketuslämmöllä kypsentävä laite (vrt. grilli). Kypsentää parilassa (tai parilalla).
pariloida kypsentää parilassa tai erityisessä uurresisuksisessa parilointipannussa. Pariloida silakoita. Pariloitu vasikanleike. Paistaa pariloimalla kypsentää rasvaista ruokaa paistinpannulla ilman rasvaa.
parmanjuusto, parmesaani, parmesaanijuusto eräs varsinkin raasteena käytettävä kova juusto. – Juusto on saanut nimensä Italian Parman maakunnan mukaan.
parmankinkku, Parman kinkku italialainen ilmakuivattu, kevyesti suolattu kinkku.
parsakaali (Brassica oleracea var. italica) kaali, jonka syötäviä osia ovat voimakkaan vihreät, kukkakaalin kukintoja muistuttavat kukinnot mehevine varsineen, brokkoli.
parsasalaatti (Lactuca sativa var. angustana) salaatti, josta käytetään ravinnoksi korkeat, mehevät varret parsan tapaan keitettyinä ja lehdet tuoresalaattina.
paseerata (ransk. passer) ammattikielessä: soseuttaa siivilän läpi painellen. Paseerata marjoja. Paseerattuja tomaatteja.
pasha [pasha] rahkasta valmistettu makea venäläinen pääsiäisruoka.
pasta 1. vars. vehnäjauhotaikinasta puristamalla ja kuivattamalla teollisesti valmistettu ravintotuote; myös samantapaisista muuten kuin teollisesti valmistetuista kuivaamattomista tuotteista; tuotteista ja ruoista, jotka on valmistettu tällaisesta aineesta; vrt. makaroni. Pastaa ja kirjolohikastiketta. Tuorepasta tai tuore pasta. 2. leivänpäällysaineina ym. käytettäviä liha-, maksa- tms. tahnoja, pasteija. Kalapasta, kinkkupasta.
pasteija 1. pieni suolainen, täytteellinen voitaikinaleivonnainen. Muna-riisipasteija. 2. = patee. 3. = pasta 2.
pasternakka paremmin: palsternakka.
pastöroida kuumentaa ravintoaineita pieneliöstön tuhoamiseksi. Pastöroitua maitoa.
patee (ransk. pâté) uunivuoassa vesihauteessa kypsennetty, us. taikina- tai silavapäällyksinen mureke, pasteija. Maksapatee, lohipatee.
patissonkurpitsa = kiekkokurpitsa.
patonki (taivutus: patongin, patonkia, patonkiin jne.) ranskanleipätaikinasta tehty pitkä ja kapea leipä.
pecorino [pekorii´no] italialaisia kovia lampaanmaitojuustoja.
pehmojäätelö tavallista pehmeämmäksi kuohkeutettu jäätelö, soft ice.
pelmeni venäläinen pieni liha-, sieni- tai kalatäytteinen keitinpiiras.
penne (taivutus: pennen, penneä, penneen, pennejen, pennejä, penneihin jne.) lyhyitä, putkimaisia, päistään vinoja makaroneja.
pensaspaprika ks. paprika 3.
pensaspapu matalavartinen, ilman tukea kasvava tarhapapu; vrt. salkopapu.
perhospihvi kaksi (porsaan)fileestä leikattua pihviä, jotka ovat yhdestä reunasta toisissaan kiinni.
perunalumi keitetyistä perunoista puserrettu kuohkea lisäkeruoka.
pesto italialainen mm. basilikasta, oliiviöljystä ja pinjansiemenistä valmistettu kastike.
peti (taivutus: petin tai pedin, petillä tai pedillä jne.) alusta. Kanaa riisipetillä tai riisipedillä.
pe-tsai paremmin: salaattikiinankaali.
picnic [piknik] (taivutus: picniciä, picnicillä jne.) = piknikki.
pihvitomaatti tomaattilajikkeita, joiden isoissa hedelmissä on enemmän kiinteää osaa kuin siemeniä ympäröivää hyytelömäistä osaa.
piimäjuusto piimästä tehty tai piimällä juoksetettu juusto.
piirakka (myös piiras) erilaisia leivonnaisia, joissa on täytteenä marjoja, riisiä, lihaa tms. Lihapiirakka, kaalipiirakka. Rahkapiirakka, mustikkapiirakka. Karjalanpiirakka. Keitinpiirakka.
piiras = piirakka.
pikaruoka 1. nopeasti valmistettavista ruoista, esim. eineksistä. 2. kioskeissa, pikaruokapaikoissa yms. myytävästä ruoasta, kioskiruoka, fast food.
pikkelssi maustettuun etikkaliemeen säilötty vihannesseos.
pikkukurkku nuorena poimittuja ja etikkaliemeen säilöttyjä kurkun hedelmänalkuja, joita syödään mm. cocktailpaloina.
pikkuleipä pieni makea leivonnainen. Suklaapikkuleipä.
pikkulämmin lämpimänä syötäviä pieniä suolaisia leivonnaisia tms. Teetä ja pikkulämpimiä.
pikkuporkkana pitkulainen, pienenä korjattava (varhais)porkkana, sormiporkkana.
pikkupurtava pienistä, tav. suolaisista tarjottavista, us. = pikkusuolainen.
pikkusuolainen (kutsuilla tarjottavista) pienistä voileivistä, pienistä suolaisista leivonnaisista yms.
piknikki (myös picnic) eväsretki.
pilahvi eräs itämainen riisiruoka.
pilahviriisi sipulilla höystetty, tav. lihaliemessä kypsennetty riisi.
pillisipuli (Allium fistulosum) sipuli, josta käytetään ravinnoksi pillimäiset lehdet ja niiden pitkät, pulleahkot tyvet, talvisipuli.
pinaatti 1. (Spinacia oleracea) savikkakasveihin kuuluva vihanneskasvi; sen ravintona käytettävät lehdet. 2. = lamopinaatti.
pinaattikiinankaali (Brassica chinensis) pehmeä- ja tummanvihreälehtinen kiinankaali; vrt. salaattikiinankaali.
pippuri 1. mausteena käytettäviä eri kasvilajien siemeniä ja hedelmiä tai näistä tehty jauhe; aiemmin vars. maustepippurista. Maustepippuri. Musta-, valko-, viherpippuri. Cayennenpippuri. Chilipippuri. Kokonaisia pippureita, jauhettua pippuria.
2. kasveja, joista saadaan edellä mainittua maustetta; vars. pippurikasveihin kuuluva köynnöskasvi, josta saadaan musta-, valko- ja viherpippuria.
pirtelö tav. maidosta ja hedelmistä, marjoista, jäätelöstä tms. vatkaamalla valmistettu kylmä juoma, milk shake.
pistaasipähkinä erään pistaasikasvin luumarjojen vaaleanvihreä siemen, jollaisia käytetään mm. jälkiruokiin ja leivonnaisiin.
pita (taivutus: pitan, pitassa jne.), pitaleipä 1. eräänlainen hyvin ohut vehnäleipä.
2. taskuleipä.
pitko pullataikinasta leivottu pitkänomainen, us. palmikoitu viipaloitava kahvileipä, pullapitko, vehnäspitko.
pitsa (myös pizza) lihalla, kalalla, tomaatilla tms. päällystetty, alkujaan italialainen ohutpohjainen leivonnainen.
pitseria (myös pizzeria) pitsaravintola, ‑myymälä.
pizza = pitsa.
pizzeria = pitseria.
polakka ranskanleivän tapainen vehnäleipä, jonka päällä on poikittaisviiltoja.
polenta [pole´nta] italialainen maissipuuro, jota tarjotaan lisäke- tai jälkiruokana.
popcorn [-korn] pikkupurtavana syötäviä maissinjyviä, jotka valmistetaan kuumentamalla öljyssä, kunnes ne halkeavat paukahtaen, paukkumaissi.
poronjuusto poronmaidosta valmistettava juusto.
port salut [poor saly´] (taivutus: port salut’n, port salut’ta tai port salut’tä, port salut’hun tai port salut’hyn jne.) eräs pehmeä ja mieto juusto.
portviini portugalilainen makeahko, väkevä viini.
praliini (taivutus: praliinia, praliinissa jne.) likööri-, marsipaani- tm. täytteinen suklaamakeinen.
provolone [-loo´ne] (taivutus: provolonen, provolonea, provoloneen jne.) italialainen kova, keskirasvainen juusto, joka kypsytetään narussa riiputtamalla ja us. savustetaan.
pub [pub, pab] = pubi.
pulla 1. pullataikinasta tehty makea leivonnainen (pitko, pikkupulla tms.), vehnänen. Laskiais-, rusinapulla. 2. Liha-, kalapulla liha-, kalapyörykkä.
pullapitko = pitko.
pullataikina tav. vehnäjauhoista tehty makea, hiivalla kohotettava taikina, josta leivotaan pitkoja, pikkupullia yms., vehnä(s)taikina.
pumpernikkeli (taivutus: pumpernikkelia, pumpernikkelissa jne.) 1. kovahko, ohut, tav. soikea siirappileivonnainen, jossa on sokerivesikuorrute. 2. eräs saksalainen ruisleipälaji.
punajuuri (Beta vulgaris var. conditiva) eräs juurikkaisiin kuuluva vihanneskasvi; sen pyöreä tai pitkänomainen, tav. tumman violetinpunainen juurimukula.
punajuurikas kasvitieteen terminä = punajuuri.
punakaali keräkaali, jolla on sinertävänpunaiset lehdet.
punaleimainen emmentaali ks. emmentaali.
punapippuri mausteena käytettävästä paprikasta; ks. paprika 2. – Sanaa on käytetty vars. vanhemmassa kielessä.
punasikuri (Cichorium intybus var. foliosum) pyöreähköjä keriä muodostava sikurien suvun salaattikasvi, jonka tav. punavalkoisia sisuslehtiä käytetään ravinnoksi.
punasipuli sinertävänpunakuorinen, valko- tai punertavamaltoinen, voimakkaan makuinen ruokasipuli.
puolisäilyke steriloimaton säilyke.
puolivalmiste valmiste, joka on valmis nautittavaksi kypsentämisen, nesteenlisäyksen tms. jälkeen.
pure pitää olla: pyree.
purjo (Allium porrum) sipuli, jolla on pitkät, vihreät lehdet ja lehtikantojen muodostama, alhaalta pulleaksi muodostunut vaalea tyvi, purjosipuli.
purjolaukka = purjo. – Sanaa on käytetty vars. vanhemmassa kielessä.
purjosipuli = purjo.
pyree (taivutus: pyreen, pyreetä, pyreehen tai pyreeseen jne.) sose. Tomaattipyree.
pyttipannu us. tähteeksi jääneestä kypsästä perunasta, lihasta, makkarasta tms. pannulla paistaen valmistettu ruokalaji.

Q

quenelle [kǝne´l] (taivutus: quenellen, quenellea tai quenelleä, quenelleen, quenelleja tai quenellejä, quenelleihin jne.) = kvenelli.
quiche [kiš] (taivutus: quichen, quichea tai quicheä, quichessa tai quichessä, quicheen jne.) (kinkku- ja juustotäytteinen tms.) paistos, piirakka.

R

raakakakku (taivutus: raakakakun, raakakakkua jne.) kuumentamatta valmistettu kakku.
raakakypsyttää esikypsentää liha mureaksi esim. riiputtamalla. Raakakypsytetty häränfilee.
raakamakkara (taivutus: raakamakkaran, raakamakkarassa jne.) raaka, kypsennettynä syötävä makkara. Siskonmakkara ym. raakamakkarat.
raakapakaste (taivutus: raakapakasteen, raakapakasteessa jne.) pakasteita, jotka ovat kypsentämistä vaille valmiiksi käsiteltyjä (esim. leivonnaisia).
raakapihvi (taivutus: raakapihvin, raakapihvissä jne.) = tartaripihvi.
raakapuuro (taivutus: raakapuuron, raakapuurossa jne.) kypsentämätön, puuroaineksista liottamalla valmistettu puuro.
raakaravinto (taivutus: raakaravintoa, raakaravinnossa jne.) kypsentämättömänä syötävä (kasvis)ravinto, tuoreravinto.
raclette [ra´klet tai rakle´t] (taivutus: racletten, raclettea, racletteen jne.) = raklettijuusto.
radicchio, raddicchio rosso paremmin: punasikuri.
raejuusto rakeinen tuorejuusto.
ragoût [ragu´] (taivutus: ragoût’n, ragoût’ta, ragoût’hun jne.) = raguu.
raguu (taivutus: raguun, raguuta, raguuhun jne.) (myös ragoût) mausteinen höystö tai muhennos.
rahka leivonnaisiin, jälkiruokiin yms. käytettävä kiinteä hapanmaitovalmiste, maitorahka, kvarkki.
raki turkkilainen anisviina.
rakletti (taivutus: raklettia, rakletilla jne.) = raklettijuusto.
raklettijuusto (myös rakletti, raclette) alkuaan sveitsiläinen, vars. sulatettuna syötävä runsasrasvainen juusto; myös ruokalajina.
ranskankerma miedosti hapatettu kerma, crème fraîche.
ranskanleipä pitkulainen vehnäruokaleipä, jonka päällä on pitkittäisviilto.
ranskanperunat rasvassa keitettyjä perunasuikaleita, ranskalaiset (perunat).
rasvahappo vars. rasvoissa esiintyviä heikkoja orgaanisia happoja. Tyydyttyneet, tyydyttymättömät, monityydyttymättömät rasvahapot.
rasvaton maito enintään 0,3 % rasvaa sisältävä maito.
ratatouille [ratatui] (taivutus: ratatouillen, ratatouillea, ratatouilleen jne.) = ratatui.
ratatui (taivutus: ratatuin, ratatuita, ratatuihin jne.) (myös ratatouille) munakoisoa, kesäkurpitsaa ym. kasviksia sisältävä ranskalainen pataruoka.
ravinne varsinkin kasvin käyttämä ravintoaine. Kasvin maasta ottamat ravinteet.
ravinto elintoimintojen ylläpitämiseksi tarvittavista aineista; ruoka. Kiinteä, nestemäinen ravinto. Niukka, monipuolinen ravinto. Kasvisravinto, elävä ravinto, raakaravinto, tuoreravinto.
ravintoaine aineita, joita elimistö tarvitsee kudosten rakentamiseen sekä elintoimintojen ylläpitoon ja fyysiseen toimintaan. Ravintoaineita ovat valkuaiset, hiilihydraatit, rasvat, kivennäisaineet, vitamiinit ja vesi.
ravioli mureketaikinatäytteisiä makaronityynyjä; myös ruokalajina.
ravitseminen (verbistä ravita) ravinnon antaminen, ruokkiminen. – Yhdyssanan alkuosana: ravitsemis-. Ravitsemisala, ravitsemistyöntekijä. Ravitsemisliike kahvila, ravintola, ruokala.
ravitsemus ravinnonotto ja ravinnon hyödyntäminen elimistössä. Vajaaravitsemus, aliravitsemus. Puutteellisesta ravitsemuksesta johtuva sairaus. – Yhdyssanan alkuosana: ravitsemusneuvoja, ravitsemustiede, ravitsemustila.
reininviini Reinin seudulta peräisin oleva viini.
relissi hienonnetuista kasviksista tehty, höysteenä käytettävä kirpeä tai hapanimelä valmiste. Kurkkurelissi, sinappirelissi. Hampurilainen relissin kera.
rémouladekastike [remula´d-] kirpeä majoneesikastike, joka on maustettu mm. anjovisliemellä, etikkakurkulla ja kapriksilla.
retsina pihkan makuisia kreikkalaisia viinejä.
rieska 1. erilaisista hapattamattomista leivistä: nostattamaton ohut tai hiivalla nostatettu paksu leipä. Ohrarieska. 2. kansanomaisessa ruokataloudessa: jauhoista tai ryyneistä ja piimästä tms. valmistettu pannukakun tapainen paistos. 3. vanhemmassa kielessä: tuore maito.
rievä tav. ohrasta valmistettu paksu hiivaleipä.
riimisuolata (ruots. rimsalta) tuoresuolata (vars. lihaa). Riimisuolattua härkää eli riimihärkää.
riiputtaa Riiputtaa lihaa mureuttaa lihaa pitämällä sitä riippumassa kylmävarastossa tms. paikassa.
risotto keitetystä riisistä, lihasta, vihanneksista ym. valmistettu ruokalaji. Kanarisotto, vihannesrisotto.
romadur, romadurjuusto [-dur tai ‑duur] eräs alkuaan belgialainen pehmeä juusto.
romainesalaatti, romainsalaatti, romanasalaatti paremmin: sidesalaatti.
roomansalaatti = sidesalaatti.
roquefort [rokfoor] (taivutus: roquefortin, roquefortia, roquefortiin jne.), roquefortinjuusto, roquefortjuusto eräs sinihomejuusto. – Juusto on saanut nimensä Ranskan Roquefortin kylästä. Aitoa roquefortia valmistetaan lampaanmaidosta kypsyttämällä sitä Roquefortin kalkkikiviluolissa, joiden seinissä elävästä Penicillium roqueforti ‑bakteerista se saa arominsa.
roseepippuri (myös rosépippuri) erään subtrooppisen puun punertava, mausteena käytettävä marja, ruusupippuri.
roseeviini (myös roséviini) vaaleanpunainen, mieto viini.
rosépippuri = roseepippuri.
rosetti eräs rasvassa keittämällä kypsennetty leivonnainen.
roséviini = roseeviini.
roskaruoka ravintoarvoltaan vähäarvoisesta ruoasta, junk food.
rosolli vars. kuutioiduista keitetyistä juureksista (punajuurista, porkkanoista) tehty salaatti, johon voidaan lisätä myös kalaa (us. silliä) tai lihaa; sillisalaatti.
rouille [ruij] (taivutus: rouillen, rouillea, rouilleen jne.) provencelainen ruosteenpunainen maustekastike, jota tarjotaan esim. bouillabaissen kanssa.
roux [ru´] (taivutus: roux’n, roux’ta, roux’hun jne.) jauho-rasvasuurus.
rucola paremmin: sinappikaali.
ruiskusuolata suolata liha ruiskuttamalla suolavettä sen sisään. Ruiskusuolattu kinkku.
ruladi kääryle; eräs leikkelevalmiste.
runebergintorttu [ruuneberin-] lieriön muotoinen, mantelilla maustettu (ja us. punssilla kostutettu) leivonnainen, jonka koristeena on sokerivesikuorrutusta ja hilloa.
ruoholaukka = ruohosipuli.
ruohosipuli (Allium schoenoprasum) luonnonvarainen tai viljelty sipuli, jonka ohuita, putkimaisia lehtiä ja varsia käytetään mausteena, ruoholaukka.
ruoka taivutusmuodot ruoan, ruoassa, ruoissa jne.; äännetään ja voidaan myös kirjoittaa ruuan, ruuassa, ruuissa jne.
ruokapaprika = paprika 1.
ruokasalaatti 1. = salaatti 1. 2. vars. lihaa, kalaa, sieniä tms. sisältävä, tav. ateriana syötävä salaatti.
ruokasipuli 1. (Allium cepa var. cepa) Suomessa useina eri muotoina viljeltävä sipulilaji, jolla on lehtikannoista muodostuneet pyöreät, pitkulaiset tai litteät maanalaiset versot, kepasipuli. Ruokasipuleita ovat mm. hillo-, puna- ja vihersipuli. 2. edellä mainitun lajin kellanruskeakuorinen muoto, "tavallinen sipuli".
ruotiartisokka = kardoni.
ruotimangoldi (Beta vulgaris var. flavescens) mangoldi, jonka paksuja, vaaleita lehtiruoteja käytetään ravinnoksi parsan tavoin.
ruotiselleri (Apium graveolens var. dulce) selleri, jonka rapeita lehtiruoteja lehtineen käytetään ravinnoksi, lehtiselleri.
ruskistaa paistaa ruoka ruskeapintaiseksi. Ruskistaa liha padassa. Hienonnettu sipuli ruskistetaan. Ruskista jauhot kuumassa rasvassa.
ruukkusalaatti ruukussa kasvatettava ja myytävä salaatti.
ruusukaali (Brassica gemmifera) kaali, jonka lehtihankoihin kehittyviä pieniä keriä käytetään ravinnoksi, brysselinkaali.
ruusupapu (Phaseolus coccineus) Väli-Amerikasta kotoisin oleva, koristeena ja ravintokasvina viljeltävä papu, jolla on kauniit, punaiset kukat ja pitkä, leveä, litteähkö palko.
ruusupippuri = roseepippuri.
ryvässipuli emosipulin sivusilmuista jakautumalla lisääntyvä ruokasipuli.
ryyni 1. kuorittuja ja us. myös rikottuja viljakasvien jyviä; vars. elintarviketeollisuuden terminä tavallisemmin: suurimo. 2. arkikielessä edellä mainituista tuotteista höyrytettyinä ja litistettyinä, hiutale.
ryöpätä kiehauttaa kypsentämättä vars. myrkyllisten tai haitallisten aineiden poistamiseksi. Ryöpätä sienet. Ryöpätä vihanneksia.
räiskäle = ohukainen.
rönttönen pyöreä, ruistaikinakuoreen leivottu piirakka, joka on täytetty esim. keitetyllä perunalla tai puolukkasurvoksella.
rösti, röstiperunat raastetusta perunasta ja sipulista paistinpannulla levymäiseksi kakuksi paistettu (lisäke)ruoka.

S

sabayon [sabajõ´] (taivutus: sabayonia, sabayonissa jne.), sabayonkastike = viinivaahto, viinivaahtokastike.
sacherkakku [zahher-] eräs suklaakuorrutteinen täytekakku.
sake (taivutus: saken, sakea, sakeen jne.) japanilainen riisiviini.
saksansämpylä veteen leivottu rapeakuorinen vehnäsämpylä.
sakuska venäläisessä keittiössä alkupalat, ryyppyjen kanssa nautittava pikkupurtava, ”kyytipoika”.
salaatinkastike (myös salaattikastike) salaattiin lisättävä kylmä kastike.
salaatti 1. (Lactuca) eräitä mykerökukkaiskasveja; vars. useina viljelymuotoina kasvatettava laji, ruokasalaatti (Lactuca sativa), josta käytetään ravinnoksi tav. raa’at lehdet; vrt. salaattikasvi. Ruokasalaatin muunnoksia ovat mm. keräsalaatti, lehtisalaatti ja sidesalaatti. 2. vars. edellä mainittuun lajiin kuuluvien kasvien lehdistä (lisäke)ruokana. Salaattia ja kermaviilikastiketta. Pihviä, valkosipuliperunoita ja salaattia. 3. tav. raaoista, pilkotuista kasviksista ja us. kypsästä lihasta, kalasta tms. sekä kastikkeesta valmistettu alku- tai lisäkeruoka tai ruokalaji. Kreikkalainen salaatti. Italiansalaatti. Kurkku-, tomaatti-, kurpitsasalaatti. Peruna-, sienisalaatti. Kana-, kala-, äyriäissalaatti. Lounassalaatti. 4. Hedelmäsalaatti paloitelluista hedelmistä sekoitettu jälkiruoka.
salaattifenkoli (Foeniculum vulgare var. azoricum) sarjakukkaiskasvi, jonka lehtien turvonneista tyvistä muodostunut vaalea, mausteisen makuinen osa käytetään ravinnoksi.
salaattikastike = salaatinkastike.
salaattikasvi 1. = salaatti 1. 2. muista kasveista, joiden lehtiä käytetään alku-, lisäke- ja pääruokien ainesosana tm. ravintona. Salaattisikuri, kiinankaali, lehtikrassi ym. salaattikasvit.
salaattikiinankaali (Brassica pekinensis) pitkänomainen, löyhäkeräinen, salaattikasvina ym. käytettävä kiinankaali; vrt. pinaattikiinankaali.
salaattisikuri (Cichorium intybus var. foliosum) sukkulan muotoisia kellanvalkeita lehtikeriä muodostava salaattikasvi, lehtisikuri.
salaattisipuli = jättisipuli.
salkopapu kepein tm. tuettava korkea, rentovartinen tarhapapu; vrt. pensaspapu.
salottisipuli (Allium cepa var. ascalonicum) sipuli, jonka syötäviä osia ovat (punaruskeakuoriset) soikeahkot, ryväsmäisesti kasvavat osasipulit.
salsa meksikolainen tomaatista, chilipippurista, sipulista yms. valmistettu tulinen maustekastike.
samppanja Champagnen alueella Ranskassa valmistettu kuohuviini; myös muista kuohuviineistä.
sardelli (taivutus: sardellia, sardellilla jne.) = anjovis 1.
saslikki ruokalaji, jossa on lihapaloja, kasviksia yms., tav. annosvartaassa kypsennettynä.
satni = chutney.
satula teuraseläimen selän takaosa, jossa on mukana ulkofileet, us. myös sisäfileet. Paistettua lampaansatulaa.
saunapalvata = palvata; savustaa. Saunapalvattu kinkku.
savariini (taivutus: savariinia, savariinissa jne.) rengasvuoassa kypsytetty (hiivataikina)leivonnainen, joka tarjotaan tav. jälkiruoaksi sokeriliemellä tms. kostutettuna.
savoijinkaali = kurttukaali.
savustaa kypsentää ruoka-aine kylmässä tai lämpimässä savussa; käsitellä ruoka-ainetta savussa maun, värin tms. aikaansaamiseksi; vrt. palvata, saunapalvata. Savustaa kalaa, lihaa. Savustettu makkara. Kylmä-, kuumasavustaa.
seesami (Sesamum indicum) öljypitoisten siementensä vuoksi vars. Intiassa ja Kiinassa kasvatettava viljelykasvi.
seesaminsiemen Seesaminsiemenet seesamin vaaleat, litteät siemenet, joita käytetään mm. mausteena ja joista valmistetaan jauhoa, öljyä ym.
sei paremmin: seiti. ‑ Kauppanimi sei on seidin norjankielinen nimi.
seisomapöytä = noutopöytä.
seisova pöytä paremmin: noutopöytä.
seiti (taivutus: seidin, seitiä jne.) eräs talouskalana tärkeä turskalaji.
sekahedelmät vars. jälkiruokien valmistukseen käytettävä lajitelma kuivattuja hedelmiä.
sekaravinto sekä kasvi- että eläinkunnan tuotteita sisältävä ravinto.
seljanka (taivutus: seljangan tai seljankan, seljankaa, seljangassa tai seljankassa, seljankaan jne.) venäläinen vahvalieminen, kasvispitoinen kala- tai lihakeitto.
selleri (Apium graveolens) eräs useina muunnoksina viljeltävä sarjakukkaiskasvi; us. vars. mukulaselleristä. Mukulaselleri. Ruoti- eli lehtiselleri. Yrtti- eli leikkoselleri.
selys ulko- tai sisäfileestä leikattu viipale. Vasikanselykset.
seläke filee tai (ohueksi lyöty) fileen viipale.
serbetti tavallisemmin: sorbetti.
serri = sherry.
servietti lautasliina.
serviisi astiasto. – Sana on tyylisävyltään arkinen.
setsuuri (ruots. sötsurt bröd) hapanimelä leipä.
sherry [šerri] (taivutus: sherryä, sherryllä jne.) (myös serri) eräs väkevä espanjalainen viini.
sidesalaatti (Lactuca sativa var. longifolia, Lactuca romana) pitkä- ja kapealehtinen salaatti, jonka lehtien kärjet sidottiin aikaisemmin kasvun ajaksi yhteen, roomansalaatti.