Tämän sanaston tarkoituksena on antaa tietoa ja ohjeita ruoka‑alan sanojen oikeinkirjoituksesta, taivutuksesta, ääntämisestä ja merkityksistä. Siihen on koottu alan keskeisiä termejä ja se on laadittu lähinnä tavallisen kuluttajan näkökulmasta. Ruokakulttuurille on ominaista nopea muutos ja uusien vaikutteiden omaksuminen, minkä vuoksi kaikkein uusimman ja eksoottisimman sanaston huomioon ottaminen ei aina ole ollut mahdollista.

Sanastossa on paljon vierasperäisiä sanoja, joiden oikeinkirjoitus, taivuttaminen ja ääntäminen ovat usein hankalia. Joissakin tapauksissa sanat on mahdollista kirjoittaa kahdella tai useammallakin tavalla tai vierasperäiselle sanalle on olemassa suomenkielinen käännös tai muu vastine. Sanastossa annetaan tietoa tällaisista vaihtoehtoisista kirjoitusasuista ja rinnakkaismuodoista, samoin synonyymeista.

Ruokasanaston ovat laatineet Sari Maamies, Marja Lehtinen, Riitta Eronen, Eija‑Riitta Grönros ja Anneli Räikkälä. Tärkeimpänä lähteenä on ollut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomen kielen perussanakirja (1990 ja sen sähköinen versio CD‑Perussanakirja (1997). Lisäksi on tutkittu alan kotimaisia ja ulkomaisia sanastoja.

Sanaston rakenteesta

Hakusanat on lihavoitu. Jos sanalla on samaa merkitsevä ja käytöltään rinnasteinen muoto, siihen viitataan yhtäläisyysmerkillä tai myös‑sanalla, esimerkiksi:

croissant [cruasã´] (taivutus: croissantin, croissantia, croissantiin jne.) = kroissantti.
kroissantti (myös croissant) lehtevä voisarvi.

Myös sanan mahdolliset synonyymit mainitaan.

Hakusanoina on myös ilmauksia, joille esitetään parempia vaihtoehtoja tai joita pidetään kartettavina. Niistä viitataan suositettavampiin ilmauksiin sanoilla paremmin ja pitää olla. Jälkimmäinen on ehdottomampi ohje.

Jos sana äännetään toisin kuin kirjoitetaan, ääntämys on esitetty hakusanan jäljessä hakasulkeissa. Toisinaan sana on mahdollista ääntää sekä kirjoitusasun mukaisesti että siitä poikkeavasti; tällöin molemmat tavat on esitetty. Jos sanan taivutuksesta on annettu ohjeita, ne ovat mahdollisen ääntämisohjeen jälkeen kaarisulkeissa kursivoituina. Sanan taivutuksessa voi aiheuttaa ongelmia mm. sijapäätteen liittäminen vierasperäiseen sanaan, etu‑ ja takavokaalisen sijapäätteen valinta (‑ssa vai ‑ssä) sekä astevaihtelu. Taivutusta on havainnollistettu muutamalla muodolla, joiden perusteella voidaan johtaa muutkin taivutusmuodot. Joskus mahdollisia taivutustapoja on enemmän kuin yksi.

Sanastossa on käytetty seuraavia lyhenteitä:

esim. esimerkiksi
mm. muun muassa
tav. tavallisesti
tms. tai muu sellainen
us. usein, useimmiten
var. latinalaisissa nimissä: muunnos (varietas)
vars. varsinkin
vrt. vertaa
ym. ynnä muu
yms. ynnä muu sellainen

A

acajoupähkinä [akajuu- tai akazuu-] = cashewpähkinä.
adsukipapu (Phaseolus angularis) Aasiasta kotoisin oleva papu, jonka punaruskeita siemeniä idätetään tuoreravinnoksi.
adukipapu, adzukipapu paremmin: adsukipapu.
agar, agar-agar eräs levistä valmistettu hyytelöaine.
aioli valkosipulimajoneesi.
akvaviitti (taivutus: akvaviittia, akvaviitissa jne.; lat. aqua vitae ’elämän vesi’) eräs mm. kuminalla maustettu viina.
à la valmistustavan kuvailuna: (jonkin tai jonkun) tapaan. Omeletti à la maison omeletti talon tapaan. Lammaspata à la grèque lammaspata kreikkalaisittain.
à la carte [alaka´rt] erikseen valmistettavien ruokalajien otsikkona ruokalistassa. – Yhdyssanarakenteen alkuosana: à la carte -annos.
aladobi liha-, kala- tai kasvishyytelö.
al dente (ital. dente ’hammas’) keitetyn pastan tms. kovuuden luonnehdintana, ”hampain tunnettava”.
ale [eil] (taivutus: alen, alea tai aleä, alessa tai alessä, aleen jne.) brittiläistyyppinen pintahiivaolut.
aleksanterinleivos, aleksanterintorttu sokerivesikuorrutteinen, suorakaiteen muotoinen murotaikinaleivos, jossa on hillotäyte.
alfa-alfa pitää olla: alfalfa.
alfalfa (arab. al-fašfa-šah) = sinimailanen.
alustaa vaivata taikinaa.
ambrosia jumalten ruoka kreikkalaisessa tarustossa; vrt. nektari.
ambrosiakakku sokerivesikuorrutteinen kakku, joka on koristeltu hillotuilla appelsiininkuorilla ja mantelilla.
amerikansalaatti rapea keräsalaatti, jääsalaatti, jäävuorisalaatti.
anjovis1. eräs Välimeren sillikala, sardelli. 2. kilohailista tm. pienistä sillikaloista tehty säilyke.
antipasto (ital. pasto ’ateria’) italialaisessa ruokakulttuurissa: alkuruoka.
aperitiivi (taivutus: aperitiivia, aperitiivissa jne.) ruokahalua kiihottava, ennen ateriaa nautittava alkoholijuoma.
appenzeller [-tse-] (taivutus: appenzelleria tai appenzelleriä, appenzellerissa tai appenzellerissä jne.), appenzellerjuusto eräs sveitsiläinen kova (tahkona kypsennettävä) juusto. – Juusto on saanut nimensä Sveitsin Appenzellin kantonin mukaan.
apposet voisulan kanssa syötävät keitetyt herneenpalot.
armagnac [-nja´k] = armanjakki.
armanjakki (myös armagnac) eräs konjakin tapainen rypäleviina.
arrakki eräs itämainen alkoholijuoma.
arrowjuuri [arrou- tai ärou-] = nuolijuuri.
arrowjuurijauho [arrou- tai ärou-] = nuolijuurijauho.
artisokka ks. latva-artisokka, maa-artisokka, kardoni.
asidofiluspiimä, asidofilusjogurtti pastöroidusta maidosta Lactobacillus acidophilus -bakteereja lisäämällä valmistettu piimä, jogurtti, A-piimä, A-jogurtti.
ateriapalvelu valmiiden ruoka-annosten tai aterioiden toimittaminen tilaajille; tällaisia valmistava ja toimittava liikeyritys; muonituspalvelu, catering.
aterimet haarukka, veitsi ja lusikka eli ruokailuvälineet. – Joskus puhutaan leikillisesti syömäaseista.
aubergiini (taivutus: aubergiinia, aubergiinissa jne.) = munakoiso.
aurinkokuivata ilmakuivata auringossa. Aurinkokuivatut tomaatit.
avec [ave´k] (ransk.) kanssa, kera. Ruokalistassa: kahvi avec kahvi konjakin tai liköörin kera.
avomaankurkku avomaalla kasvatettava kurkku, jonka lyhyehköjä, pitkulaisia hedelmiä käytetään ravinnoksi, us. säilöttyinä; vrt. kasvihuonekurkku.

B

baari (alkoholi)juomien, virvokkeiden ym. tarjoilupaikka, jossa istutaan korkean myyntipöydän ääressä; pieni kahvila tai ruokala, itsepalveluruokala.
baba vuoassa kypsennetty, tav. kostutettu ja koristeltu venäläinen pääsiäisleivonnainen.
babyporkkana paremmin: pikkuporkkana.
bagelrinkeli [beigel- tai bagel-] välipalana nautittava täytettävä rinkeli.
baijerinvanukas = bavarois, bavaroise.
baklava aasialainen voitaikinakerroksista (filotaikinasta) tehty rapea leivonnainen, joka on täytetty mm. pähkinä-mantelimurskalla ja kuorrutettu hunajalla tai siirapilla.
balsamiviinietikka (ital. aceto balsamico) rypälemehusta keittämällä ja käyttämällä valmistettu viinietikka.
barbecue [baabikjuu] (taivutus: barbecuen, barbecueta, barbecuehun jne.) ulkogrillissä (vartaassa) valmistettu ruoka; ulkona sijaitseva (varras)grilli.
barbecuekutsut (puutarha)kutsut, joiden ruoka valmistetaan ulkogrillissä.
basmatiriisi Intiasta peräisin oleva pitkäjyväinen ruokariisi.
bataatti (Ipomoea batatas) trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva viljelykasvi, jonka suuria, pitkulaisia mukuloita käytetään ravinnoksi.
batavianlehtisalaatti väkevähkön makuinen, keriä muodostamaton salaatti, jonka vihreiden tai punaisten poimuisten lehtien reunat ovat liuskaiset tai kiharaiset. – Lajikenimi mm. Lollo.
bataviankeräsalaatti väkevähkön makuinen, kerivä salaatti, jonka lehtien ulommaiset reunat ovat us. kiharaiset ja punertavat ja sisemmät vaalean kellanvihreät. – Lajikenimi mm. Lollo Rosso.
bavarois [bavarua´] (taivutus: bavarois’n, bavarois’ta, bavarois’han jne.), bavaroise [bavarua´s] (taivutus: bavaroisen, bavaroisea, bavaroiseen jne.) kermavanukas, joka voidaan maustaa marjoilla, hedelmillä, suklaalla tms., baijerinvanukas.
béarnaisekastike [bearnee´z-], bearninkastike voista ja munankeltuaisesta tehty kastike, joka on maustettu viinietikalla, pippurilla ja maustevihanneksilla.
beaujolais [bozole´] (taivutus: beaujolais’n, beaujolais’ta, beaujolais’hen jne.), beaujolaisviini eräs bourgogneviini. Beaujolais nouveau [bozole´ nuvo´] noin kuukausi sadonkorjuun jälkeen myyntiin tuleva beaujolaisviini.
bébé [bebe´] (taivutus: bébén, bébétä, bébéhen jne.) = bebee.
bebee (myös bébé) sokerivesikuorrutteinen täyteleivos.
béchamelkastike [bešame´l-] vaalea peruskastike.
beignet [benje´] (taivutus: beignet’n, beignet’tä, beignet’hen jne.) taikinaan kastettu, rasvassa keitetty hedelmäviipale, paistikas.
bel paese [paee´ze] (taivutus: bel paesen, bel paesea, bel paeseen jne.) eräs italialainen pehmeä juusto.
berliininmunkki sokerivesikuorrutteinen munkki.
bistro viini- tai oluttupa.
blanseerata (ransk. blanchir) ammattikielessä: kiehauttaa hyvin nopeasti miedosti suolatussa vedessä.
blini (myös linni) tav. mädin, voisulan, smetanan yms. kanssa syötävä makeuttamaton (tattari)ohukainen.
bolognankastike [bolonjan-] mm. tomaattisoseella maustettu jauhelihakastike. – Italiankielinen ruokalajin nimi pasta bolognese = pastaa ja bolognankastiketta.
booli isosta maljasta tarjoiltava, us. alkoholipitoinen juomasekoitus.
bordeaux [bordoo] (taivutus: bordeaux’n, bordeaux’ta, bordeaux’hon jne.), bordeauxviini lähinnä Bordeaux’n ympäristössä tuotettuja puna- ja valkoviinejä.
borssi, borssikeitto, borštš venäläinen punajuurikeitto.
bostonkakku eräänlainen vuoassa paistettu vehnätaikinakakku.
bouchée [buše´] (taivutus: bouchéen, bouchéeta, bouchéehen jne.) pieni voi- tai paistostaikinaleivonnainen, joka täytetään muhennoksella.
bouillabaisse [bujabe´s] (taivutus: bouillabaissen, bouillabaissea, bouillabaissessa, bouillabaisseen jne.) ranskalainen vahvasti maustettu kala-äyriäiskeitto.
bouquet [buke´] (taivutus: bouquet’n, bouquet’ta, bouquet’hen jne.) = bukee.
bourgogne [burgo´nj] (taivutus: bourgognen, bourgognea, bourgogneen jne.), bourgogneviini Ranskassa Bourgognen maakunnassa tuotettuja puna- ja valkoviinejä.
braatvursti eräs paistettava raakamakkaralaji.
brandy [brändi] (taivutus: brandya tai brandyä, brandyssa tai brandyssä jne.) eräs konjakin tapainen rypäleviina.
brasserie [brasserii] (taivutus: brasserien, brasserieta, brasseriehin jne.) panimo- tai olutravintola.
breseerata (ransk. braiser) ammattikielessä: kypsentää vähässä vedessä kannen alla matalassa lämpötilassa.
brie [brii] (taivutus: brien, brietä, briehin jne.), briejuusto, brienjuusto eräs valkohomejuusto. – Juusto on saanut nimensä Ranskan Brien alueen mukaan.
briossi pikkuvuoassa paistettu viineritaikinaleivonnainen.
broileri syöttö- tai teuraskananpoika.
brokkoli = parsakaali.
brunch [brantš] = brunssi.
brunssi (myös brunch) aamupäivällä syötävä aamiaisen ja lounaan välimuoto.
brysselinkaali = ruusukaali.
bufetti = buffetti.
buffet [byfe´] (taivutus: buffet’n, buffet’ta tai buffet’tä, buffet’ssa tai buffet’ssä, buffet’hen jne.) = buffetti.
buffetti (myös bufetti, buffet) juhlissa tms. tarjoilutila, josta ruoan voi noutaa; noutopöytätarjoilu. – Yhdyssanan alkuosana: buffettitarjoilu, bufettitarjoilu, buffet-tarjoilu tai buffettarjoilu.
bukee (myös bouquet) viinin tuoksu.
burrito [burrii´to] rullaksi käärittävä, lihalla, pavuilla yms. täytettävä tortilla, joka syödään tav. käsin.

C

café au lait [kafe ole´] (taivutus: café au lait’n, café au lait’ta, café au lait’hen; ransk. lait ’maito’) ranskalainen kahvi, jossa on kiehautettua maitoa.
cajun [kajun tai keidžən] Yhdysvaltojen eteläosassa, etenkin Louisianassa asuvan ranskalaisperäisen väestön ruokakulttuuriin viittaamassa. – Yhdyssanan alkuosana: cajunkeittiö, cajunruoka, cajunmauste.
calvados [kalvado´s] (taivutus: calvadosin, calvadosia, calvadosiin jne.) eräs omenaviina.
camembert [kamambeer tai kamãbää´r] (taivutus: camembertin, camembertia tai camembertiä, camembertissa tai camembertissä, camembertiin jne.), camembertinjuusto, camembertjuusto eräs valkohomejuusto. – Juusto on saanut nimensä normandialaisen Camembertin kylän mukaan.
cannelloni [kanneloo´ni] = kanneloni.
cappuccino [kapputšii´no] italialainen espressosta ja vaahdotetusta maidosta tehty kahvi.
cashewpähkinä [käšuu-] eräs valkoinen, munuaisen muotoinen pähkinä, acajoupähkinä.
catering [keitəriŋ] (taivutus: cateringin, cateringia tai cateringiä, cateringissa tai cateringissä, cateringiin jne.) = ateriapalvelu.
cayennenpippuri ks. paprika 3.
charlotte russe [šarlot ry´s] (taivutus: charlotte russen, charlotte russea, charlotte russeen jne.) = lotta.
chateaubriand [šatobriã´] (taivutus: chateaubriandin, chateaubriandia, chateaubriandiin jne.) härän sisäfileestä paistettu tai pariloitu pihvi.
châteauviini [šatoo´-] korkealaatuisia bordeauxviinejä.
chayote paremmin: kajottikurpitsa.
cheddar [šeddar tai tsedər], cheddarinjuusto, cheddarjuusto eräs tiivisrakenteinen kirpeähkö kermajuusto. – Juusto on saanut nimensä englantilaisen Cheddarin kylän mukaan.
chili, chilipippuri ks. paprika 3.
chips [tšips] perunalastut, sipsit.
choronkastike [šorõ-] tomaattisoseella maustettu bearninkastike.
chutney [šatni] (taivutus: 1. chutneyn, chutneya tai chutneyä, chutneyyn; 2. chutneyn, chutneyta tai chutneytä, chutneyhyn jne.) (myös satni) hedelmistä, vihanneksista, viinietikasta yms. valmistettu hapanimelä, paksu maustekastike tai lisäke. Mangochutney.
cocktail [kokteil] (taivutus: cocktailin, cocktailia, cocktailissa jne.) (myös koktaili) kimara.
1. useista alkoholilajeista sekoitettu kylmä juoma. 2. annosmaljoissa tarjottava katkarapu- tm. salaatti, hedelmälajitelma tms.
cornichon paremmin: pikkukurkku.
cos-salaatti paremmin: sidesalaatti.
couscous [kuskus] (taivutus: couscousin, couscousia, couscousiin jne.) = kuskus.
crème fraîche [krem freš] (taivutus: crème fraîchen, crème fraîchea tai crème fraîcheä,crème fraîchessa tai crème fraîchessä, crème fraîcheen jne.) = ranskankerma.
crêpe [krep] (taivutus: crêpen, crêpeä, crêpeen jne.) = kreppi.
croissant [kruasã´] (taivutus: croissantin, croissantia, croissantiin jne.) = kroissantti.
curry [karri] (taivutus: curryn, currya tai curryä, curryssa tai curryssä, curryyn jne.) = karri.

D

deglaseerata (ransk. déglacer) ammattikielessä: kiehauttaa nestettä pannussa tai padassa niin, että pohjalle hyytynyt lihaneste irtoaa, huuhtoa pannu.
dekantoida erottaa neste saostumasta kaatamalla. – Esimerkiksi viini dekantoidaan kaatamalla se varovasti karahviin, jolloin sakka jää pullon pohjalle.
deli herkkukauppa, -osasto.
dieetti (erikois)ruokavalio, us. laihdutusruokavalio. Diabeetikon dieetti.
dipata kastaa paloiteltuja kasviksia tms. (kylmään) maustettuun kastikkeeseen.
dippauskastike, dippikastike vrt. dipata.
donitsi hiivattomasta vehnätaikinasta tehty, pientä munkkirinkilää muistuttava leivonnainen.
drinkki alkoholipitoinen juomaseos; lasillinen, ryyppy. Alkudrinkki. Käydä drinkillä.
duchesseperunasose [dyše´s-] keltuaisia ja kermaa sisältävä perunasose, joka tav. pursotetaan tarjoiluastiaan ja kuorrutetaan uunissa.
durumvehnä [du- tai duu-] eräs mm. Välimeren maissa viljeltävä, makaronituotteisiin ym. käytettävä vehnälaji.

E

edam, edaminjuusto, edamjuusto eräs kova, tav. punakuorinen juusto. – Juusto on saanut nimensä Alankomaiden Edamin kaupungin mukaan.
eines Einekset teollisesti tehtyjä valmisruokia tai puolivalmisteita. Laatikot, salaatit, pitsat, torttutaikinat ym. einekset.
elävä ravinto kuumentamattomana syötävästä kasviravinnosta.
emmentaali, emmental, emmentalinjuusto, emmentaljuusto suurina tahkoina kypsytettävä pyöreäkoloinen kova juusto, tahkojuusto, sveitsinjuusto. – Juusto on saanut nimensä Sveitsin Emmejoen alppilaaksosta Emmentalista. Suomessa tavallisia ovat kolme kuukautta kypsytetty sinileimainen, kuusi kuukautta kypsytetty punaleimainen ja yhdeksän kuukautta kypsytetty mustaleimainen emmentaali.
enchilada [entšilaa´da] lihalla, pavuilla tms. täytettävä, rullaksi käärittävä tortilla, joka tav. gratinoidaan uunissa.
endiivi 1. (Cichorium endivia) sikurien suvun salaattikasvi, jolla on kähärät tai sileät, hieman kitkerän makuiset lehdet. Endiivin muunnoksia ovat kähäräendiivi ja siloendiivi. 2. paremmin: salaattisikuri.
-energiainen Vähäenergiainen ravinto.
-energinen paremmin: -energiainen.
entrecôte [ãtrəko´t] (taivutus: entrecôten, entrecôtea, entrecôten jne.) välikyljys.
escariolsalaatti paremmin: siloendiivi.
esikypsentää kypsentää ennalta puolivalmiiksi. Esikypsentää vihannekset ennen pakastamista.
espanjanpippuri mausteena käytettävästä paprikasta; ks. paprika 2. – Sanaa on käytetty vars. vanhemmassa kielessä.
espresso höyrynpaineella valmistettu väkevä kahvi.

F

farfalle (taivutus: farfallen, farfallea, farfalleen, farfallejen, farfalleja, farfalleihin jne.) perhosen muotoisia makaroneja.
fast food [faast fuud] = pikaruoka.
fenkoli 1. = maustefenkoli. 2. = salaattifenkoli.
feta, fetajuusto eräs tav. suolaveteen säilötty tuorejuusto.
file pitää olla: filee.
filee (taivutus: fileen, fileetä, fileehen tai fileeseen jne.) teuraseläimen pitkä, kapea, luuton selkälihakappale; selkäruodoton kalan kylki (tai kala); tällaisesta valmistettu ruoka; seläke. Härän-, porsaanfilee. Lohi-, silakkafilee.
fileerata = fileoida.
fileoida (myös fileerata) irrottaa fileet (vars. kalasta). Fileoitu kirjolohi.
filotaikina Lähi-idän ja Kreikan ruokaperinteessä: erittäin ohut lehtitaikina. – Sanasta suositetaan käytettäväksi nykykreikan (ja englannin) ääntämykseen perustuvaa, yhden l-kirjaimen sisältävää muotoa.
flambeerata (ransk. flamber) = liekittää. Konjakilla flambeeratut munuaiset.
fondi lihasta, luista tms. keittämällä saatu, mm. kastikkeiden pohjana käytettävä voimakas liemi tai liemitiiviste. Vasikanlihafondi, katkarapufondi.
fondue [fondyy] (taivutus: fonduen, fondueta tai fonduetä, fonduessa tai fonduessä, fonduehyn jne.) = fondyy.
fondyy (taivutus: fondyyn, fondyyta tai fondyytä, fondyyssa tai fondyyssä, fondyyhyn jne.) (myös fondue) padassa tarjottava kuumennettu rasva tai juustosula tms., johon ruokailijat kastavat leipä- tai lihapalasia tms. Juustofondyy, lihafondyy.
freesata (ruots. fräsa) = kuullottaa.
frikadelli (taivutus: frikadellia, frikadellissa jne.) pieni keitetty liha- tai kalapyörykkä.
friseesalaatti paremmin: kähäräendiivi.
friteerata keittää ruoka-aine rasvassa (us. taikinoituna), uppopaistaa, tiristää. Friteerattua kanaa. Friteeratut banaanit.
frityyritaikina friteerattavien liha-, kala-, juusto- tms. palojen löysä kuorrutustaikina.
funktionaalinen elintarvike paremmin: terveysvaikutteinen elintarvike. – Ks. s. 16.
fusilli (taivutus: fusillia, fusillissa, fusilleja jne.) ruuvikierteisiä makaroneja.

G

galantiini (taivutus: galantiinia, galantiinissa jne.) (myös galantine) hyytelöity kylmä liha-, kana- tms. mureke.
galantine [galãti´n] (taivutus: galantinen, galantinea, galantinessa, galantineen jne.) = galantiini.
garnityyri (taivutus: garnityyria tai garnityyriä, garnityyrissa tai garnityyrissä jne; ransk. garniture ’koriste’) ruoan kanssa tarjottavat lisäkkeet.
gastronomia hyvien ruokien ja juomien arvostava harrastus.
gastronomi gastronomian harrastaja, herkuttelija, herkkusuu.
gazpacho [gaspatšo] kylmänä tarjottava espanjalainen vihannessosekeitto.
geeniruoka paremmin: muuntogeenien elintarvike, ruoka. – Ks. s. 16.
gelatiini (taivutus: gelatiinia, gelatiinissa jne.) liivate.
genever [ge- tai že-] (taivutus: geneveriä, geneverissä jne.) hollantilainen katajanmarjaviina.
ginger ale [džindžə reil] (taivutustiedot ks. ale) hiilihappopitoinen, inkiväärillä maustettu virvoitusjuoma, inkiväärijuoma, inkivääriolut.
gini (englantilainen) katajanmarjaviina.
glaseerata (ransk. glacer) 1. päällystää leivonnainen (kiiltävällä) sokerivesikuorrutteella, kuorruttaa. 2. tehdä kuultavapintaiseksi keittämällä sokeriliemessä tai valelemalla voisulalla tai paistoliemellä.
gluteeni viljan sitkoaine.
gluteeniton Gluteeniton ruokavalio.
gnocchi [njokki] (ital. gnocco, monikko gnocchi) italialaisessa ruokakulttuurissa: pasta-, jauho- tms. taikinasta tehtyjä, vedessä tai liemessä keitettyjä kokkareita, myky.
gorgonzola [gorgontsoola] gorgonzolajuusto, gorgonzolanjuusto eräs sinihomejuusto. – Juusto on saanut nimensä Milanon esikaupungin Gorgonzolan mukaan.
gouda, goudajuusto, goudanjuusto eräs pyöreäkoloinen puolikova juusto. – Juusto on saanut nimensä Alankomaiden Goudan kaupungin mukaan.
gourmet [gurme´] (taivutus: gourmet’n, gourmet’ta, gourmet’hen jne.) = gurmee.
gourmetravintola, gourmetruoka = gurmeeravintola, gurmeeruoka.
graavata (ruots. grava) = kraavata.
graavi = kraavi.