Roomalaiset numerot substantiiveina
Suomen kielen lautakunta 2/2005

Taru Kolehmainen

Roomalaiset numerot substantiiveina

Roomalaiset numerot (I, II, III, IV jne.) merkitsevät yleensä järjestyslukuja (’ensimmäinen’, ’toinen’,’ kolmas’, ’neljäs’ jne.). Roomalaisten numeroiden käyttö on kuitenkin levinnyt eräisiin yhteyksiin, joissa ne eivät merkitsekään järjestys- vaan peruslukuja – tai tarkemmin niistä muodostettuja substantiiveja, perusluvun substantiivijohdoksia ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen jne. Niinpä esimerkiksi merkintä ”III olut” on tarkoitus lukea ”kolmosolut”. Merkinnällä ”II tyypin diabetes” taas tarkoitetaan ”kakkostyypin diabetesta”.

Suomen kielen lautakunta käsitteli roomalaisten numeroiden laajentunutta käyttöä kokouksessaan maaliskuussa 2005. Lautakunta totesi, että roomalaisten numeroiden käyttö peruslukua tarkoittavana substantiivina on mahdollista. Lautakunta muistuttaa kuitenkin, että roomalaisten numeroiden avulla näin muodostetut ilmaukset ovat usein yhdyssanoja, mikä tulisi kirjoitettaessa osoittaa käyttämällä yhdysmerkkiä tavanomaisten oikeinkirjoituskäytäntöjen mukaisesti (kun yhdyssanan osana on numero, tarvitaan yhdysmerkki, esim. 5-vuotias). Pitäisi siis kirjoittaa esimerkiksi III-olut = kolmosolut, II-tyypin diabetes = kakkostyypin (tyypin 2, tyypin II eli aikuistyypin) diabetes, I-luokka = ykkösluokka (I luokka erikseen kirjoitettuna = ensimmäinen luokka).

Myös ilmaukset Kehä I, vyöhyke II, Loviisa III (= Loviisaan rakennettuja ydinvoimaloita) on tapana lukea ”Kehä yksi” tai ”Kehä ykkönen”, ”vyöhyke kaksi” tai ”vyöhyke kakkonen”, ”Loviisa kolme” tai ”Loviisa kolmonen”. Etenkin näistä yleisimpään ilmaukseen Kehä I (II, III) on kielenhuollossa ainakin 1970-luvulta lähtien suositettu roomalaisen numeron sijaan arabialaista: Kehä 1 jne., ilman sanottavaa tulosta. Nykyään hyväksytään myös roomalaiset numerot kehäteiden (ja vastaavien) merkinnässä, esimerkiksi tiekilvissä. Lautakunta totesi, ettei tähän käytäntöön kannata eikä tarvitse enää puuttua.

Suomen kielen lautakunta käsitteli maaliskuisessa kokouksessaan paitsi roomalaisten numeroiden laajentunutta käyttöä myös titteleiden taipumista. Mitään radikaaleja muutoksia entisiin ohjeisiin ei tehty, täsmennyksiä kuitenkin. Niistä kerrotaan jo tässä lehdessä lautakunnan puheenjohtajan Harri Mantilan kirjoituksessa ja tarkemmin seuraavassa Kielikellossa, joka ilmestyy lokakuun alussa (ks. Lue myös).

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä.

Lautakunnan jäsenet:

professori Harri Mantila, puheenjohtaja
professori Auli Hakulinen
lehtori Anita Julin
toimituspäällikkö Pekka Kukkonen
kääntäjä Oili Suominen
professori Marjatta Palander
erikoistutkija Pirjo Hiidenmaa

Lautakunnan sihteerinä toimii Taru Kolehmainen Kielitoimistosta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros ja Kielikellon päätoimittaja Riitta Eronen.

Taru Kolehmainen