Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja
Artikkeli 3/1995

Klaus Laalo

Raju romahdus ja reipas nousu. Suhdanneherkkiä muotisanoja

Muotisanoilla tarkoitetaan lyhyessä ajassa runsaaseen käyttöön tulleita sanoja, jotka ovat lisäksi usein käyttötarkoitukseensa huonosti sopivia. Muodit tulevat ja menevät, ja niin myös useimmiten muodikkaat sanat, mutta joskus jokin alun perin muotisanaksi leimattu ilmaus saattaa uhmata muodin lakeja ja vakiinnuttaa asemansa. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen dosentti Klaus Laalo on tehnyt havaintoja muutamista uusista suosioon nousseista sanoista.

Viime vuosien lama ilmeni tiedotusvälineissä ainakin sellaisena kielenkäytön köyhtymisenä, että paitsi varsin huomattavaa niin myös jokseenkin vaatimatonta supistumista, pienenemistä ja vähenemistä alettiin yhä yleisemmin kutsua romahtamiseksi. Ensi alkuun tällainen ilmaus saattoi tuntua jopa tehokkaan värikkäältä, mutta kun siihen rupesi törmäämään aina aamuisin sanomalehteä lukiessaan ja iltaisin uutislähetyksiä katsoessaankin viikosta ja kuukaudesta toiseen, alkoi vähitellen ymmärtää, miksi ns. muotisanoihin usein kiinnitetään huomiota erilaisissa kielenkäytön oppaissa. Muotisanojen ikävin puoli on se, että samalla kun ne itse levittäytyvät yhä laajemmalle, ne syrjäyttävät tieltään vivaihteikkaampia ilmaisuja.

Esitän pienen valikoiman esimerkkejä romahtamisen suosiosta eräässä suuressa sanomalehdessä. Uutisessa, joka koski ruusukaalin myynnin supistumista peräti puoleen eli puolittumista, asia otsikoitiin näin: ”Menekki on romahtanut tänä syksynä puoleen viimevuotisesta”; itse uutistekstissäkin ihmetellään ”myynnin romahtamista”. Kun lehdessä kerrotaan ruotsalaismatkustajien menettäneen luottamuksensa laivojen turvallisuuteen, asia muotoillaan näin: ”Ruotsalaisten luottamus autolauttojen turvallisuuteen on romahtanut. Samalla on romahtanut myös Suomeen tehtävien laivamatkojen suosio.” Virkatodistusten määrän laskua koskevan uutisen otsikko kuuluu ”Virkatodistusten määrä romahti muutamassa vuodessa”, ja tekstissä lukijaa valistetaan seuraavasti: ”Todistusten määrä on romahtanut, koska eri viranomaiset ovat siirtyneet käyttämään väestötietojärjestelmän atk-palveluja”. Säveltäjien tulojen vähenemistä käsittelevän uutisen otsikossa sanotaan, että ”säveltäjien tulot romahtivat”, ja uutistekstissä täsmennetään, että ”tekijänoikeustulot romahtivat peräti 46 prosenttia vuonna 1993”.

Ulkomaansivuilla kerrotaan Venäjän joukkojen motivaation horjumisesta Tšetšenian sodassa: ”Hyökkäysjoukkojen motivaation romahtamista venäläiset asiantuntijat kuvaavat seuraukseksi asevoimien aineellisen pohjan romahtamisesta.” Kun ruplan arvo heikkeni viidenneksen, taloussivulla oli otsikko ”Ruplan arvo romahti viidenneksen”. Itävallan vaaleista lukija saa tietää, että ”hallitusta pitkään johtaneiden sosiaalidemokraattien äänimäärä romahti yli seitsemän prosenttiyksikköä”. Liiran arvon vajoamisesta tai laskemisesta ennätyksellisen alas kerrotaan otsikolla ”Liira romahti pohjalukemiin”. Ja vielä: ”Peltojen metsitys romahtaa Suomessa tänä kesänä.”

Sanomalehteä ei kuitenkaan voi kirjoittaa eikä uutislähetystä rakentaa vain yhden tehostesanan varaan. Mutta pitkälle voi selvitä, jos ottaa avuksi toisenkin samantyyppisen sanan. Uutisen dramaattisuutta korostamaan on romahtaa-sanapesyeen rinnalle yleistynyt raju(sti). Nämä kaksi esiintyvät joskus jopa yhdessä, kuten tietokoneyhtiön osakkeiden arvon laskusta kertovassa uutisessa ”Digitalin raju romahdus”.

Valotan muutamalla poiminnalla myös rajun suosiota; nämäkin esimerkit ovat suuresta sanomalehdestä, mutta vastaavia kuulee mm. television uutislähetyksissä. Kun sotalasten siirtoja Suomesta Skandinaviaan oli aikoinaan arvosteltu kiivaasti tai ponnekkaasti, sanomalehti kertoi asiasta näin: ”Lastensiirtoja arvosteltiin rajusti lehdissä ja eduskunnassa 1941–42.” Otsikolla ”Ruotsin ammattiliitot hyökkäsivät rajusti demarihallitusta vastaan” kerrotaan aggressiivisesta, kiihkeästä, raivokkaasta eli kärkevästä hyökkäyksestä. Kun tukiaisia moitittiin ankarasti eli tiukasti, lehti muotoili asian näin: ”Tarkastusvirasto moittii rajusti kuntien tukiaisia”. Kun lakiesitys kiristyi huomattavasti tai selvästi, saamme lukea ”lakiesityksen kiristyneen rajusti parlamentin käsittelyssä”. Kun monissa kunnissa supistettiin sosiaali- ja terveysmenoja tuntuvasti, jyrkästi tai merkittävästi, lehti otsikoi: ”Monet kunnat supistaneet rajusti sosiaali- ja terveysmenojaan”. Huolestuttavasta rahoituksen vähentämisestä, suurista ”leikkauksista”, lehti kirjoittaa: ”Avoviemärit, voimakkaat monsuunisateet ja rajut leikkaukset terveydenhuollon malarianvastaiseen taisteluun ohjatussa rahoituksessa ovat aiheuttaneet Intiassa vakavan malariaepidemian.”

Kun Kuopio päätti maksaa huomattavan osan veloistaan, lehti muotoili uutisen näin: ”Kuopio maksaa ensi vuonna rajusti velkojaan”. Ja edelleen: ”Kaakkoisrajan liikenne kasvanut rajusti”; ”Maailmanpankin merkitys kehitysmaiden rahoittajana on viime vuosina vähentynyt rajusti”; ”Sähkönkulutuksen povataan kasvavan rajusti”; ”Etenkin Virosta ja Venäjältä hankittujen tautien osuus on viime vuosina rajusti noussut”; ”Happosateet kasvaneet Etelä-Kiinassa rajusti”; ”Hemilän raju aloitus on saanut ministeriön puhelimet soimaan”; ”Terveyskuluissa rajuja vaihteluja eri puolilla maata”; ”Kaikkein rajuimmin on lisääntynyt yliopistojen täydennyskoulutus, jossa on pian opiskelijoita enemmän kuin varsinaisissa korkeakouluissa”. Vähän ymmärrettävämpää on, että kun kaupunkia ammuttiin armottomasti, ankarasti, kiivaasti, raa’asti tai ehkä jopa silmittömästi, lehti kirjoittaa: ”Venäjän tykistö moukaroi rajusti Tšetšenian pääkaupunkia” ja ”Muslimijoukot tulittivat rajusti Sarajevoa”.

Normaalissa kasvokkaisviestinnässä tarkastelemani kaksi muotisanaa eivät ole erityisen yleisiä; ainakin toistaiseksi niitä näkyy käytettävän lähinnä uutiskielessä aivan tosissaan ja mainoskielessä kenties vähän leikkimielisesti (”hintaromahdus”, ”muotia rajuun hintaan” jne.). Uutisissa esiintyvä käyttö on sikäli ymmärrettävää, että toimittajat työskentelevät usein tiukkojen aikataulujen paineessa ja kiireessä mieleen juolahtaa helposti juuri kaikkein yleisin ilmaus. Sääli vain, että toimittajien ehkä jopa huomiota herättävän värikkääksi ajattelema sana onkin taajan käyttönsä takia latistunut mitä harmaimmaksi ja kyllästyttävimmäksi, yliherkän lukijan kannalta suorastaan vastenmieliseksi.

Olen aiemmin pitänyt muotisanoja jokseenkin harmittomina, mutta seuratessani mainittujen muotisanojen levittäytymistä niin monien vaihtoehtoisten ilmausten tilalle olen hämmästellyt yhä enemmän; on jopa alkanut tuntua siltä, että olisi vaikeaa käyttää näitä kahta sanapesyettä enää aivan vakavissaan – paitsi luonnollisesti sellaisissa niiden omimpaan käyttöalaan kuuluvissa yhteyksissä kuin raju ukkoskuuro tai kerrostalo romahti pommiräjähdyksessä. Huomatakseni näiden muotisanapesyeiden suurin suosio alkaa kyllä jo olla takana, osaksi kaiketi suhdannesyistä: yhä enemmän tiedotusvälineissä on alettu käyttää noususuhdanteeseen sopivia ilmauksia, sellaisia kuin ”reipas kasvu” ja ”roima korotus”. Ehkä juuri r-alkuisuus tekee myös reippaasta ja roimasta sopivan dramaattisia uutisten huomionherättäjiksi. Nähtäväksi jää, ollaanko niiltäkin kohta pelastumattomissa.

Klaus Laalo