Suomen kielen lautakunta käsitteli puolueiden nimien oikeinkirjoitusta keväällä 2011. Pohdittavana oli kysymys, pitäisikö puolueiden käyttönimet, esimerkiksi kokoomus, vihreät, sosiaalidemokraatit, kirjoittaa isolla vai pienellä alkukirjaimella. Samaa kysymystä lautakunta on pohtinut jo kerran ennenkin, vuonna 1981. Suositusta ei tuolloin muutettu, ja samaan tulokseen lautakunta päätyi tälläkin kertaa. Puolueiden nimien kirjoittamista koskeva suositus säilyy siis entisellään.

Vanha suositus ja ehdotus uudeksi

Suomen kielen lautakunta otti puolueiden nimien kirjoittamisen pohdittavaksi, koska sille tehtiin aloite suosituksen muuttamiseksi. Lautakunta käsitteli asiaa kahdessa kokouksessa, koska haluttiin selvittää mm. tiedotusvälineiden mielipidettä suosituksen muuttamistarpeesta. Onko politiikasta työssään kirjoittavien mielestä nykyinen suositus toimiva vai tuottaako sen noudattaminen hankaluuksia?

Vuodelta 1968 peräisin olevan suosituksen mukaan puolueiden käyttönimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Isoja alkukirjaimia käytetään vain silloin, kun mainitaan puolueen virallinen, puoluerekisteriin merkitty nimi (kuitenkin ilman lyhennettä rp. ’rekisteröity puolue’), esimerkiksi Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vihreä liitto, Suomen Keskusta. Näitä nimiä tarvitaan kuitenkin hyvin harvoin.

Esimerkkejä puolueiden nimistä:

Rekisteröity nimiKäyttönimi
Kansallinen Kokoomuskokoomus
Suomen Sosialidemokraattinen Puoluesosiaalidemokraatit, SDP
Suomen Keskustakeskusta
Perussuomalaisetperussuomalaiset
Suomen ruotsalainen kansanpuolueruotsalainen kansanpuolue, RKP
Suomen Kristillisdemokraatit (KD)kristillisdemokraatit, KD
Vasemmistoliittovasemmistoliitto
Vihreä liittovihreät
Itsenäisyyspuolueitsenäisyyspuolue
Suomen Senioripuoluesenioripuolue

Lautakunnalle tehdyn ehdotuksen mukaan suositusta olisi muutettu niin, että puolueen nimet kirjoitettaisiin aina isolla alkukirjaimella riippumatta siitä, onko kyseessä virallinen nimi vai käyttönimi. Puolueen jäsenyyttä merkitsevät sanat kirjoitettaisiin pienellä: Kokoomuskokoomuslaiset, Perussuomalaiset (puolue) – perussuomalaiset (jäsenet), Vihreät (puolue) – vihreät (jäsenet, vihreän aatteen kannattajat). Näin voitaisiin tekstissä tehdä ero puolueen ja sen jäsenen tai aatesuunnan välillä.

Alkukirjainkäytännön muutoksesta seuraisi uudenlaisia oikeinkirjoituskysymyksiä:

Vanhan suosituksen mukainenKirjoitetaan näin, jos suositusta muutetaan
Mikkelissä toimii neljä kokoomusyhdistystä 1) Mikkelissä toimii neljä Kokoomus-yhdistystä. [Puolueen nimi kirjoitetaan isolla, joten tarvitaan yhdysmerkki.]

2) TAI: – – kokoomusyhdistystä. [Tehdään sääntöön erikseen opeteltava poikkeus.]

3) TAI: – – ”Kokoomusyhdistystä”. [Virheellinen muoto, joita esiintyy jo; yleistyisivät.]
Tästä asiasta perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että...Tästä asiasta Perussuomalaiset [puolue] on/ovat ~ perussuomalaiset [jäsenet] ovat sitä mieltä, että…
Tästä kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat eri mieltä.Tästä Kokoomus [puolue], Sosiaalidemokraatit [puolue] ~ sosiaalidemokraatit [jäsenet tai aatesuunnan kannattajat] ja Vihreät [puolue] ~ vihreät [jäsenet tai aatesuunnan kannattajat] ovat eri mieltä.

(Alkukirjaimen koko vaihtelee tarkoitetun merkityksen mukaan.)
Hän on keskustapoliitikkoHän on Keskusta-poliitikko [puoluetta edustava] ~ keskustapoliitikko [mielipiteiltään poliittiseen keskustaan sijoittuva].

Sekä pieneen että isoon alkukirjaimeen sisältyy ongelmia. Pientä kirjainta puoltaa vakiintuneisuus: suositus näyttäisi olevan varsin hyvin omaksuttu tiedotusvälineissä, eikä niiden taholta ole esiintynyt ainakaan Kielitoimistoon päin painetta muuttaa suositusta.

Ison alkukirjaimen käyttöä puoltaisi puolueiden epävirallistenkin nimien erisnimimäisyys. Isoa alkukirjainta myös käytetään melko paljon muissa kuin lehtiteksteissä. Uusi oikeinkirjoitusongelma saattaa kuitenkin syntyä siitä, milloin viitataan puolueeseen, milloin sen jäseniin tai yleisemmin aatesuunnan kannattajaan tai aatesuuntaan. Kirjoittajan on osattava käyttää isoa ja pientä alkukirjainta tarkoittamansa merkityksen osoittamiseen.

Kysely puolueista kirjoittaville

Koska sekä isoa että pientä alkukirjainta voidaan perustella, haluttiin kuulla mm. työkseen politiikasta kirjoittavien mielipiteitä tästä oikeinkirjoituskysymyksestä. Tiedustelu lähetettiin 19:lle median edustajalle (STT, Yleisradio, MTV3, Aamulehti, Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Ilkka, Iltalehti, Iltasanomat, Kaleva, Kansan Uutiset, Kauppalehti, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Satakunnan Kansa, Savon Sanomat, Suomen Kuvalehti, Turun Sanomat, Uutispäivä Demari). Toimittajilta kysyttiin, 1) onko vanhaa suositusta (pieni alkukirjain) vaikea noudattaa, ja aiheuttaako se esimerkiksi toimituksessa keskustelua; 2) olisivatko uudistuksesta seuraavat uudenlaiset oikeinkirjoituskysymykset vähäisempi ongelma kuin nimien kirjoittaminen pienellä; 3) pitäisikö suositusta muuttaa.

Vastauksia tuli 12 noin kymmeneltä median edustajalta; kahdelta taholta tuli useampi vastaus.

Muutosta vastustivat STT, Iltalehti, Kaleva, Kulttuurivihkot (joka vastasi Kansan Uutisten puolesta), Aamulehti ja Pohjalainen (vastasi samaan konserniin kuuluvan Ilkan puolesta).

Vastanneista vain Keskisuomalainen piti muutosta selvästi kannatettavana. Sitä kannatti myös Uutispäivä Demari, mutta hiukan epäsuoremmin: se pitäisi muutosta loogisena, mutta nykyinenkään ei ole ongelma. Helsingin Sanomista ei tullut selvää vastausta: muutosajatusta pidettiin alustavasti ”mielenkiintoisena”.

Perusteluja

Muutosta vastustaneet pitivät nykyistä suositusta toimivana eivätkä nähneet tarvetta sen muuttamiseen. Osa vastaajista torjui muutosehdotuksen jopa kiivaasti.

”Toimituksessa nykyinen suositus on omaksuttu täysin, eikä siitä ole tarvinnut käydä minkäänlaista keskustelua. Suositus on tuntunut järkevältä, ja sitä on helppo noudattaa.”

”Jos muutossuositus hyväksyttäisiin, johtaisi se tulevina vuosina kirjoittelun sekamelskaan, kun kaksi käytäntöä eläisi joka tapauksessa rinnakkain vuosikausia – –.”

”Isot alkukirjaimet hyppäävät tekstistä silmille, usein tarpeettomasti. Pieni on kaunista. Valtava hässäkkä tulee ilmauksista Kokoomus-yhdistys, Keskusta-yhdistys. Sitä paitsi ne näyttävät rumilta.”

Suosituksen muuttamista vastustavat esittivät seuraavia perusteluja:

  1. Suositusta on helppo noudattaa, ja se on omaksuttu hyvin.
  2. Uusi suositus aiheuttaisi pitkäaikaisen sekaannuksen ja ohjeistuksen tarvetta.
  3. Nykyohje (pieni alkukirjain) on selkeä ja helppolukuinen, mikä uutistekstissä on tärkeä peruste.
  4. Iso alkukirjain on lehtitekstissä ruma.
  5. Ison alkukirjaimen käyttö olisi poliittisesti tarkoitushakuista.

Muutosta kannattavat pitäisivät isoa alkukirjainta loogisena siihen liittyvistä ongelmista huolimatta.

Päätös

Politiikasta työkseen kirjoittavien mielipiteet kertovat, että nykyinen ohje on hyvin omaksuttu ja sitä pidetään toimivana. Suosituksen muuttamista kannatti selvästi vain kaksi vastanneista. Vastaamatta jättämisen voisi tulkita nykytilanteen passiiviseksi hyväksymiseksi.

Muutoksesta seuraisi luultavasti jossain määrin vastustusta ja melko varmasti paljon sekaannusta, mikä vaikeuttaisi kirjoittajien työtä ja aiheuttaisi paljon ohjeistuksen tarvetta. Median nykyinen varsin vakiintunut tilanne sekoittuisi pitkäksi ajaksi. Varsinkin puolueennimen käyttö yhdyssanan osana (kokoomusyhdistysKokoomus-yhdistys) sekä puolueen, jäsenen ja aatesuunnan erottaminen toisistaan alkukirjaimen perusteella aiheuttaisivat (loogisuudestaan huolimatta) uudenlaisia oikeinkirjoituskysymyksiä (Tästä Vihreät on / ovatvihreät ovat eri mieltä).

Suomen kielen lautakunnan suositus

Puolueiden nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kun ei tarkoiteta puolueen virallista, puoluerekisteriin merkittyä nimeä. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan yhtenäisyyden vuoksi myös ne puolueennimet, joiden ns. käyttönimi on sama kuin puoluerekisteriin merkitty nimi (ilman lyhennettä rp.). Tämän suosituksen mukaan kirjoitetaan esimerkiksi lehtitekstissä kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit, sosiaalidemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, vasemmistoliitto, perussuomalaiset, itsenäisyyspuolue, piraattipuolue, senioripuolue, samoin sellaiset puolueennimet kuin köyhien asialla, muutos 2011.

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtävä on käsitellä periaatteellisia ja yleisluonteisia kielenkäytön kysymyksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia.

Suomen kielen lautakunta 2009–2012

professori Minna-Riitta Luukka (puheenjohtaja)
professori emerita Auli Hakulinen
osastonjohtaja Salli Kankaanpää
professori Kimmo Koskenniemi
kustannustoimittaja, suomentaja Alice Martin
lehtori Mervi Murto
kirjailija, uutispäällikkö Matti Rönkä

Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.