Puheenvuoro
Artikkeli 4/1996

Pauli Saukkonen

Puheenvuoro

”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”

Näillä kielen merkitystä korostavilla iskulauseilla aloitti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pauli Saukkonen avauspuheenvuoronsa viime vuoden lokakuussa Helsingin Säätytalossa, jossa juhlittiin kielitoimiston 50-vuotista olemassaoloa. Nuo iskulauseet sopivat luonnehtimaan koko tutkimuskeskuksessa tehtävän työn perustaa: päivittäisessä työssämme tarkastelemme kieltä niin yksilön kuin yhteiskunnan, niin identiteetin, ajattelun kuin vallankin välineenä. — Julkaisemme Pauli Saukkosen puheenvuoron seuraavassa kokonaan.

*

Kieltä taitavasti käyttävät ovat menestyjiä: onnistunut viestintä on sekä yksilöiden että erilaisten yhteisöjen menestystekijä. Laadukas palvelu edellyttää laadukasta kieltä.

Tahdoimme tai emme, meitä kaikkia arvioidaan sen perusteella, millaista kieltä käytämme. Kielenkäytön perusteella syntyy mielikuva ihmisestä tai organisaation laadusta. Hyvä ja kiinnostavakin viesti voi estyä menemästä perille, jos se on taitamattomasti ilmaistu. Olemme siis tekemisissä hyvin keskeisen asian kanssa, kun puhumme kielellisestä viestinnästä.

Tietoisuus kielen merkityksestä ja tieto kielellisestä käyttäytymisestä auttavat selviytymään paremmin viestinnän viidakossa. Ei ole olemassa vain yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ohjetta tarkoituksenmukaisesta kielenkäytöstä. Vaikka on kysymys yhdestä kielestä, sen moninaisuus täytyy ottaa huomioon.

Kielenkäyttö ja sen huolto ovat koko kansan asia. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus saada tietoa tarkoituksenmukaisesta kielenkäytöstä demokratian nimissä — koska kieli on valtaa.

Muun muassa tätä tarkoitusta varten on olemassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, jonka tehtäviin kielenhuolto kuuluu ja jossa 50 vuotta toiminut kielitoimisto sijaitsee. Itse tutkimuskeskus on nuorempi: se on perustettu useiden toimintojen yhteiseksi keskukseksi 20 vuotta sitten. Se on sananmukaisesti tutkimuksen keskus, tutkimuslaitos. Tutkimuksen kohteina ovat suomi, ruotsi sekä saame ja muut suomen sukukielet ja nyttemmin myös suomalainen viittomakieli ja romanikieli.

Tutkimus on myös kielenhuollon lähtökohta. Ilman tutkimustietoa olisi vaikea ottaa kantaa kielenkäytön kysymyksiin. Kielenhuolto ei voi perustua pelkkiin mielipiteisiin ja subjektiiviseen tuntumaan. Kannanotoilla täytyy olla pätevät kielen elämään, kielelliseen todellisuuteen pohjautuvat perusteet. Näin tutkimus ja käytännöllinen kielenkäytön opastus nivoutuvat yhteen.

Kielitoimistosta on 50 vuoden kuluessa tullut tunnettu alan asiantuntijaelin, ja se on suurta yleisöä palvelevan tehtävänsä vuoksi tunnetuin yksikkö Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Mutta ilmeisesti kielitoimistokaan ei ole vielä riittävän tunnettu, jotta kaikki mahdolliset ”asiakkaat” huomaisivat kääntyä sen puoleen. Siksi on aiheellista aika ajoin muistuttaa palvelun olemassaolosta ja tehdä kielitoimistoa yhä tunnetummaksi. Tutkimuskeskuksen ja sen kielenhuolto-osaston eli kielitoimiston velvollisuus on auttaa yhteiskuntaa, niin että viestintä sujuisi mahdollisimman kitkattomasti.

Kielenhuoltoa tarvitaan jo siinä vaiheessa, kun kirjakieltä luodaan. Kirjakieli on periaatteessa samanlainen kuin mikä tahansa teknisen tuotesuunnittelun avulla syntynyt tuote. Se on tietoisesti kehitetty ja suunniteltu puhekielen ”luonnonmateriaalin” pohjalta. Sitä täytyy pitää jatkuvasti kunnossa, kehittää ja huoltaa, muun muassa luoda tarpeen vaatimia uusia sanoja.

Termin kielenhuolto englanninkielinen vastine on language planning, joka korostaa suunnittelua. Koska maailma muuttuu ja koska sitä mukaa myös kirjakielellä on tarve muuttua ja kehittyä ajan mukana, suunnittelua tarvitaan. Kielenhuolto tähtää tulevaisuuteen. Pohjana ovat nykyhetki ja menneisyys. Ilman kielen historian tuntemusta ei voi pätevästi ”suunnitella” kielen tulevaisuutta. Se, kuinka hyvin tietoinen kielen ohjailu, suunnittelu, kehittely, huolto, opastus ja suositukset käytännössä onnistuvat ja toteutuvat, on kokonaan toinen asia niin kuin kaikessa kehittelyssä ja huollossa. Määräysvaltaa ei ole eikä tarvitsekaan olla.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on suuret aineistot, jotka kertovat kielemme tähänastisesta elämästä. Tutkimuskeskus tuottaa laajoja sanakirjoja ja muuta perustietoa, jolla on kielellistä ja kulttuurista merkitystä. Siellä pyritään seuraamaan kielen spontaania kehitystä ja tallentamaan siitä yhä uusia ja uusia näytteitä tutkimuksen ja huollon materiaaliksi. Nämä aineistot muodostavat arvokkaan kansallisen keskusarkiston, joka on kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytettävissä.
Pauli Saukkonen