Passiivin kertausta
Artikkeli 1/1987

Anneli Räikkälä

Passiivin kertausta

Monilta kirjoittajilta näkyy unohtuneen, miten passiivi muodostetaan. Kertausta tuntuu kaipaavan kaksi seikkaa.

Kaikissa passiivin myöntävissä taivutusmuodoissa on lopussa n. Aivan niin kuin kirjoitetaan myönnetään, päätetään, myönnettiin, päätettiin, pitäisi kirjoittaa myönnettäneen, päätettäneen, myönnettäisiin ja päätettäisiin (ei: myönnettänee, päätettänee, myönnettäisi ja päätettäisi).

Passiivin liittomuodoissa passiivisuus ilmaistaan vain kerran. Ei siis pitäisi käyttää seuraavanlaisia rakenteita:

1) Kaikista varotoimista ollaan huolehdittu.

2 ) Ei meillä ole mitään erikoisempia juhannusperinteitä, ei olla parempaakaan keksitty.

3) Kun – – uudistusvaatimuksia usein moitittiin samanlaistuttamiseksi, ei ilmeisestikään oltu ymmärretty sitä perustaa, miltä ne – ja kuusikymmentäluvun melkein koko radikalismi – lähtivät.

4) Ikkunoita ei oltu vielä suljettu.

5) Lehtemme painoon mennessä ei asiaa oltu vielä saatu ratkaisuun vaan sen käsittely työtuomioistuimessa jatkuu.

6) Tätä kirjoittelua tunnutaan johdettavan tuolta Etelärannasta päin, Nenonen sanoi sapekkaasti.

Yleiskielessä on passiivin liittomuodoissa nominaalimuoto (pääverbi) passiivissa ja apuverbi aktiivissa. Äskeisten esimerkkien pitäisi siis kuulua seuraavasti:

1) Kaikista varotoimista on huolehdittu.

2) – – ei ole parempaakaan keksitty.

3) – – ei ilmeisestikään ollut ymmärretty sitä perustaa, miltä ne – – lähtivät.

4) Ikkunoita ei ollut vielä suljettu.

5) Lehtemme painoon mennessä ei asiaa ollut vielä saatu ratkaisuun – –.

6) Tätä kirjoittelua tuntuu johdettavan tuolta Etelärannasta päin – –.

Oikeiden muotojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös passiivin oikeaan käyttöön. Kielikellossa siitä on viimeksi kirjoittanut Jukka Korpela vuoden 1984 numerossa 3.
Anneli Räikkälä

Tässä lehdessä: 1/1987