Pars pro toto
Keskustelua 1/1998

Arvo Salo

Pars pro toto

Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki Paunosen arvelevan, että siinä olisi johdin -de, mutta siten rakennettuna, että ensin tuli aude ja sitten nerokkaan sananmuunnoksen avulla fiksu aude – aksu fiude.

En usko. Sananmuunnoksilla tehdään useimmiten sutkauksia, harvemmin sanoja. Minulle on koko ikäni ollut selvää, että fiude tulee sanasta Fiat. Tiedättehän sen Fiinin Italialaisen Automobiilin Torinosta? Joku ‑de-johtimeen mieltynyt helsinkiläispoka, sellainen jolla on blöde mutta söde bode, toisessa handussa jäde ja toisessa sonde, on hogannu, että gartsalla tsööraa stärä Fiude, ja depropriseerannu kogo logon. Kukaties se tapahtui jo 00-luvulla, jolloin ensimmäinen Fiat saatiin Suomeen. Minun korvaani se tarttui jo Merikarvialla, tosin Tampereen kautta, sen tartutti 1942 tamperelainen taidemaalari Ossi Helander, ja uudelleen 1951 tamperelainen nuoriso-ohjaaja Pauli Reivala. Kummaltakaan en kysynyt, mistä sana tulee, ymmärsin muuten vaan ja heti.

Stadin slangi ei muuten ole mitään ”suomen ja ruotsin sekakieltä”, vaan selvää suomea, lauserakenteiltaan, taivutuksiltaan jne. Stadin kieli on katusuomea eikä ruotsia, samalla tavalla kuin jiddi (jiddish) on keskiyläsaksaa eikä hepreaa, romanian kieli vulgaarilatinaa eikä slavoniaa ja maltan kieli arabiaa eikä italiaa ja meän kieli meidän kieltämme. Tosin stadi suomea ja sen muita murteita halukkaammin on aina omaksunut vierassanoja, ruotsista ja venäjästä ja saksasta ja englannista, ja luonut myös omaa kielioppia, alati uudistuvaa, niin kuin slangin tulee. Helsingin seuduilla on oma slangi. Mutta monet ovat silläkin alueella kaksikielisiä ja puhuvat molempia sekaisin tai vuoron perään.
Arvo Salo