Suomen Standardisoimisliitto oli pyytänyt kielitoimistolta lausuntoa standardiehdotuksesta E235, joka koskee päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemistä numeroin. Standardiehdotuksen tärkeimmät kohdat yleiskielen kannalta ovat ns. laskevan päiväyksen käyttö eli päivämäärän ilmaiseminen järjestyksessä vuosi, kuukausi, päivä, esimerkiksi 19920427 tai 1992-04-27, ja ajanjaksoissa rajakohdan ilmaiseminen vinoviivalla, esimerkiksi 19920203/19920427.
Lautakunta on ollut aiemmin niin sanotun nousevan päiväyksen kannalla: yksiköt esitetään pienimmästä suurimpaan, esimerkiksi 27.4.1992. Ajanjakson ilmauksissa lautakunta on muun muassa numeroiden ja merkkien standardia käsiteltäessä kannattanut rajakohdan ilmaisemista ajatusviivalla, esimerkiksi 3.2.1992–27.4.1992. Lautakunta ei nähnyt mitään syytä muuttaa suhtautumistaan. Se vastustaa jyrkästi laskevan päiväyksen käyttöä yleiskielessä. Lautakunta esitti keskustelussa mm. seuraavat perustelut.
Päivämäärän ilmaisemisella pienimmästä yksiköstä suurimpaan, ns. nousevalla päiväyksellä, on Suomessa vankka perinne. Päiväys olisi voitava myös lukea, ja ehdotettua laskevaa päiväystä on hankala lukea. Ajanjaksojen ilmauksissa olisi vinoviivan käyttö ehdottomasti torjuttava. Vinoviivalle on numeroitten ja merkkien standardissa (SFS 4175) esitetty useita tehtäviä; sitä käytetään mm. osoittamaan vaihtoehtoa. Jos vinoviivaa aletaan käyttää myös osoittamaan rajakohtaa, syntyy varmasti tulkintaongelmia. Lautakunta oli lisäksi sitä mieltä, että merkitystä vailla olevat alkunollat, esimerkiksi 03.02.1992, ovat yleiskielessä tarpeettomia.
Kun niin sanottua laskevaa päiväystä edellisen kerran yritettiin standardin välityksellä 1970-luvulla kotiuttaa Suomeen, saatiin aikaan paljon sekavuutta ja hämmennystä. Silloin asiasta käytiin laaja keskustelu, jossa laskevan päiväystavan heikkoudet tuotiin esiin. Uutta merkintää kokeiltiin riittävästi, ja sen aiheuttamista haitoista saatiin selvä kuva. Esimerkiksi valtionhallinnossa valtiovarainministeriön järjestelyosasto antoi valtion laitoksille mahdollisuuden siirtyä käyttämään standardia. Kahdenlaisista päiväystavoista valtionhallinnossa siirryttiin sitten yhteen käytäntöön, kun valtiovarainministeriö vuonna 1983 vahvisti ”virastoille ja laitoksille määräyksenä noudatettavaksi” valtionhallinnon standardin VHS 1004, jossa päiväyksen yleissääntö on nouseva päiväys.
Lautakunta katsoi, että jos standardi kuitenkin julkaistaan, sen tarkoitus ja käyttöala olisi rajattava tiukasti automaattiseen tiedonsiirtoon. Silloinkaan ei standardiin pitäisi sisällyttää ajanjakson ilmaisemista vinoviivaa käyttäen.