Erisnimet ovat kielen todellisia voimasanoja. Ne pystyvät varsinaisen päätehtävänsä, kohteensa yksilöimisen, ohessa paljoon muuhun. Entisen Neuvostoliiton historiaan kuului neuvostoideologian ja vallan osoittaminen muun muassa paikannimillä. Uusien kohteiden nimeäminen poliittisen vallan mukaisesti ei riittänyt, vaan vanhoja paikannimiä muutettiin suurin määrin pönkittämään neuvostoaatteita.

Neuvostoliiton hajottua ja jo sitä ennen glasnostin aikaan alkoi tulla tietoja vanhojen nimien palauttamisesta julkiseen käyttöön. Paikannimiäkin ikään kuin rehabilitoitiin. Paikannimien muutokset kaikessa runsaudessaan ja moninaisuudessaan tarjoavat nykyiselle venäläiselle nimistöntutkimukselle ennenkuulumattoman haasteen. Vai ovatko tällaiset nimikysymykset edelleen liian arkaluonteisia analysoitaviksi?

Itsenäiset valtiot

Viidellätoista itsenäisellä valtiolla, jotka muodostuivat Neuvostoliiton hajottua, on jo vakiintuneet nimensä: Baltiassa Viro, Latvia ja Liettua sekä Itsenäisten valtioiden yhteisöön eli IVYyn kuuluvat maat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia tai Kirgisistan, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan tai Turkmenia, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjän federaatio.

Venäjän federaation osavaltiot

Venäjän federaatioon kuuluvien osavaltioiden nimet ovat ongelmallisempia. Nimistä ja niiden tarkoittamista alueistakaan ei tahdo löytyä varmaa tietoa. Osavaltiot saattavat tiedottaa omista nimipäätöksistään, mutta aina ei ole selvää, ottaako Venäjän keskushallinto päätökset huomioon vai pitääkö se kiinni omista päätöksistään. Erityisesti osavaltioiden pitkien nimien käyttö horjuu. Sentapaisten nimenmuutosten toteuttaminen kuin Karjalan autonomisen tasavallan muuttaminen Karjalan tasavallaksi ei ole itsestään selvää maan ulkopuolella. Tasavalta-sanan merkityksen ero on selvä Karjalan tasavallan ja vaikkapa Viron tasavallan välillä. Onneksi jokapäiväinen viestintä ei pitkiä nimiä kovin usein tarvitsekaan.

Nyt tiedossa olevan perusteella Venäjän federaatioon kuuluvista osavaltioista tai alueista suositetaan suomessa käytettäväksi seuraavia nimiä: Adygea, Altai (Vuoristo-Altai), Baškortostan (Baškiria), Burjatia, Dagestan, Hakassia, Ingušia, Kabardi-Balkaria, Kalmukia, Karatšai-Tšerkesia, Karjalan tasavalta (Karjalanmaa), Komi (Kominmaa), Marinmaa (Mari), Mordva, Pohjois-Ossetia, Saha (Jakutia), Tatarstan (Tataria), Tšetšenia, Tšuvašia, Tuva ja Udmurtia.

Muista muutoksista

Muuttuvan nimikäytännön hallitsemiseksi YK:n paikannimiasiantuntijaryhmä on suosittanut, että jokainen maa, joka tekee jonkin vakiintunutta virallista nimeä koskevan muutoksen, tiedottaisi päätöksestään asiantuntijaryhmälle. Se puolestaan lähettää uudet tiedot jäsenilleen eri maihin. Suosituksen noudattaminen ei ilmeisesti ole ollut kovinkaan tunnollista. Venäjän paikannimistä vastaava elin on kuitenkin lähettänyt ainakin kerran YK:n sihteeristön kautta tiedoksi melkoisen joukon entisen Neuvostoliiton alueella tehtyjä paikannimien muutoksia. Lista ei sisällä muutettuja nimiä vaan ilmeisesti vain valikoiman. Se on kuitenkin kyllin pitkä antaakseen käsityksen tarpeellisina pidettyjen muutosten runsaudesta ja myös laadusta. Useimmiten kyseessä on paikan aiemman nimen palauttaminen viralliseen käyttöön.

Muutokset on seuraavassa listassa ryhmitelty maittain. Ensin on mainittu Neuvostoliiton aikainen nimi, sitten nykyinen, Venäjän ilmoittama. Nimet on latinaistettu venäläisestä kirjoitusjärjestelmästä kansainväliseen käyttöön suositetun järjestelmän mukaan. Tämän ”kansainvälisen” nimiasun jälkeen on sulkeissa lisätty Suomessa käytettävän ns. tavallisen translitterontijärjestelmän mukainen asu, jos se poikkeaa kansainvälisestä, samoin on sulkeissa esitetty mahdollisia suomalaisia sovinnaisnimiä ja muita suomessa käytettyjä nimiasuja.

Listan uusia nimiä ja niiden nykykäyttöä ei valitettavasti ole voitu varmistaa muista lähteistä. Erityisesti muiden maiden kuin Venäjän nimien osalta luettelo on mielestäni puhtaasti informaation luonteinen. Ukraina ja Valko-Venäjä esimerkiksi ovat kuuleman mukaan suunnitelleet esittävänsä omien järjestelmien esittämistä kansainväliseen käyttöön paikannimiensä kirjoittamiseksi latinaisin kirjainmerkein. Vastaavanlaisia muutoksia on ilmeisesti tekeillä muissakin IVY-maissa. Jotkin niistä ovat harkinneet siirtymistä kokonaan latinaisen järjestelmän käyttöön. Jokaisessa maassa on varmasti tehty monia huomionarvoisia paikannimien muutoksia, joista tieto ei ole vielä kulkenut laajemmalle.
 

NL:n aikainen nimi Nykyinen nimi
   
Venäjä  
Andropov Rybinsk
Brežnev Naberežnye Čelny (Naberežnyje Tšelny)
Černenko Šarypovo
Georgiu-Dež Liski
Gor´kij Nižnij Novgorod (Nižni Novgorod)
Gor´kovskaja oblast´ Nižegorodskaja oblast´ (Nižni Novgorodin alue)
Kalinin Tver´ (Tver)
Kalininskaja oblast´  Tverskaja oblast´ (Tverin alue)
Kujbyšev Samara
Kujbyševskaja oblast´ Samarskaja oblast´ (Samaran alue)
Leningrad Sankt Peterburg (Pietari)
Ordžonikidze Vladikavkaz
Sverdlovsk Ekaterinburg (Jekaterinburg)
Ustinov Iževsk
Zagorsk Sergiev Posad (Sergijev Posad)
Zagorskij rajon Sergievo-Posadskij rajon (Sergijevo-Posadskin rajoni)
   
Ukraina  
Gotval´d Zmiev (Zmijov)
Karlo-Libknehtovsk Soledar
Vorošilovgrad Lugansk
Vorošilovgradskaja oblast´ Luganskaja oblast´ (Luganskin alue)
Ždanov Mariupol´ (Mariupol)
   
Georgia  
Chakaja Senaki
Culukidze Honi
Gedečkori Martvili
Maharadze Ozurgeti
Majakovskij Bagdati (Bagdadi)
Majakovskij rajon Bagdatskij rajon (Bagdadin rajoni)
Ordžonikidze Haragauli
   
Azerbaidžan  
Kasum-Ismailov Gëranboj (Gjoranboi)
Kirovobad Gjandža (Gäncä)
Kutkašen Gabelja
Mir-Bašir Terter
Puškino Biljasuvar (Biläsuvar)
Puškinskij rajon Biljasuvarskij rajon (Biläsuvarin rajoni)
Vartašen Oguz
Ždanovsk Bejlagan (Beilagan)
   
Moldova  
Černenko Šoldènešt´ (Šoldenešt)
Dumbraveny Kèjnar´ (Cainari)
Kalininsk Kupčin´(Cupcini)
Kotovsk Hynčešt´ (Hîncešti)
Kutuzov Jaloven´ (Ialoveni)
Lazovsk Synžerej (Sîngerei)
Suvorovo Štefan-Vodè (Štefan-Voda)
   
Armenia  
Azizbekov Vajk
Sovetašen Nubarašen
   
Kirgisia  
Frunze Biškek
Rybačij Issyk-Kul
   
Tadžikistan  
Leninabad Hudžand
Leningradskij rajon Muminobodskij rajon