Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia
Virkakieli 4/2015

Aino Piehl

Onnistumistarinat kierrättävät hyviä kokemuksia

Virkakielikampanjassa pyydettiin virastoja ja kuntia kertomaan onnistumistarinoita virkakielen parantamisesta. Parhaat onnistumistarinat palkittiin selkeän kielen päivänä 13.10.2015.

Virkakieli saa tavallisesti julkisuutta ongelmiensa vuoksi, mutta virkakielikampanjassa haluttiin kerätä hyviä esimerkkejä siitä, miten virkakielityötä, kirjoittamisen käytäntöjä tai virkatekstejä on parannettu. Siksi toukokuussa 2015 julistettiin kilpailu onnistumistarinoista. Osallistujilta toivottiin paitsi tarinoita siitä, mitä on tehty, myös tietoja siitä, miten toimet ovat vaikuttaneet työhön.

Kilpailuaikaa oli syyskuun alkuun asti. Tarinoita tuli kaikkiaan kaksitoista: tarinansa lähettivät Helsingin rakennusvirasto, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto, Satakunnan sairaanhoitopiiri, työsuojeluhallinto, Uudenmaan liitto ja ympäristöministeriö sekä Kela ja Verohallinto, jotka lähettivät peräti kaksi tarinaa kumpikin.

Tuomarina oli kampanjan verkkosivujen yleisö. Äänestämässä kävi 448 henkeä. Kisa oli tiukka: eniten ääniä sai Helsingin rakennusviraston Twitter-tiedottaminen, ja toiseksi tulivat vain yhden äänen erolla Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokieliset potilasohjeet. Kolmanneksi innostavin oli Kelan tarina selkoesitteistään, ja neljänneksi äänestettiin Maaseutuviraston pieni vihreä kirja, selkeä esite EU-tuista.

Aino Piehl Kotuksesta onnistumistarinoita esittelemässä.

Kuva: Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Ideoilla johdon tuki

Äänestäjistä innostavinta oli, että poikettiin selvästi tavallisesta virkakielestä tviitteihin ja selkokieleen. Onnistumistarinoissa on lisäksi monentyyppisiä esimerkkejä siitä, kuinka parantaa tavanomaista virkakieltä. Uudenmaan liitossa tehtiin esityslistoille malli, jossa asia, taustat ja perustelut esitetään vakiojärjestyksessä, koska haluttiin helpottaa asioiden löytymistä ja niistä tiedottamista. Kelassa perustettiin nimistöryhmä, jotta uusista nimistä tulisi käyttäjäystävällisiä ja helposti käännettäviä. Maaseutuvirasto päätti kääntää näkökulman lakitekstistä viljelijöiden kysymyksiin. Maahanmuuttovirasto halusi tehdä ohjeensa sellaisiksi, ettei niistä tarvitse enää kysyä puhelimitse.

Ideat parannuksista syntyvät usein käytännön työstä, mutta yhteistä onnistujille on, että johto tukee uudistuksia. Ilman johdon päätöksiä ei koko organisaatiota saada ottamaan käyttöön uusia tapoja. Esimerkiksi Uudenmaan liiton onnistumistarinan takasi se päätös, etteivät hallituksen esityslistalle enää pääse esitykset, jotka eivät ole uuden mallin mukaisia. Kelan nimistöryhmässä taas on vetäjänä johdon edustaja.

Palkinto on porkkana

Kilpailun tulokset julkistettiin Helsingissä Säätytalossa selkeän kielen päivänä 13.10.2015 virkakielikampanjan päätöstilaisuudessa. Kaksi parasta saivat palkinnoksi virkakielen herkkukorit, joihin oli koottu kielenhuolto- ja selkokirjallisuutta, tsemppiteetä, palaverisuklaata sekä porkkanoita, koska ne ovat useimmiten parempi väline kuin keppi. Kolmannesta ja neljännestä sijasta tuli erityinen kunniakirja, ja muiden tarinoiden lähettäjät saivat kunniakirjat hyvästä työstä.  

Kuvitus: Ilmari Hakala

Hyvät esimerkit ovat tärkeitä, sillä niistä saa ideoita ja inspiraatiota. Merkitystä ei ole pelkästään sillä, miten jokin asia on tehty ja mitä hyötyä siitä on saatu. Tärkeää on myös tietää, että muut viranomaiset parantavat virkakieltään ja tekevät tekstien kirjoittamisesta työprosesseissaan näkyvämpiä. Juuri tätä viestiä onnistumistarinat vievät eteenpäin.

Naapurimaissamme Norjassa, Ruotsissa ja Virossa palkitaan joka vuosi virkakielensä parantajia. Osallistujia on paljon, ja palkintoja arvostetaan. Olisiko Suomessakin aika ruveta tarjoamaan viranomaisille porkkanaa.

Voittajan puheenvuoro: Lauri Hänninen Helsingin rakennusvirastosta.

Kuva: Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Lisää tarinoista: www.kotus.fi/onnistumistarinat

Aino Piehl
Kirjoittaja on Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja.