Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle
Artikkeli 1/1995

Onko lobbari korvaamaton – sanakisa yleisölle

Euroopan unioniin liittyminen vaikuttaa monin tavoin kieleemme; sen mukana on jo tullut ja tulee yhä uusia käsitteitä. Eurooppaan meno on myös vahvistanut ainakin yhden vierassanan asemaa, nimittäin lobbaamisen. Kielitoimiston puoleen on käännytty suomalaisemman sanan toivossa, ja kielitoimisto kääntyy nyt suuren yleisön puoleen ja julistaa juhlavuotensa merkeissä sanakilpailun: vieläkö lobbaaminen ja lobbari voitaisiin korvata kotoisammilla ilmauksilla?

Tietävätkö kaikki, mitä lobbaaminen loppujen lopuksi tarkoittaa? Sitä on selvitelty mm. Kielikellossa 3/92, mutta kerrataanpa vähän:

Lobbaaminen on vaikuttamista, suhdetoimintaa. Se, joka lobbaa, pyrkii tutustuttamaan päättäjät edustamaansa laitokseen tai järjestöön tms. Tavoitteena on saada näin kyseisen laitoksen edut huomioon otetuksi. Menettelytapana lobbailu on lainaa Yhdysvaltain politiikanteosta. Englannin kielen sana lobby tarkoittaa ’käytävää’ ja ’(eteis)aulaa’; joskus lobbailun vastineena onkin käytetty käytäväpolitikointia ja ihan viime aikoina silloin tällöin aulailua.

Lobby system on ollut Suomessa tuttu jo kauan, ainakin 60 vuotta, sillä jo 1934 ilmestynyt Otavan Iso Tietosanakirja esitteli sen suomalaisille. Tietosanakirja kertoi mm., että lobbyisti on henkilö, joka ”käytävässä odottelee (kongressin) edustajia vaikuttaakseen näiden päätöksiin”. Tällaista toimintaa on ennen pidetty arveluttavana, mutta nykyisin europolitiikan teossa lobbaaminen on ihan hyväksyttävä ja normaali käytäntö; kielteinen sävy sanasta on hälvennyt. Nykyään järjestetään jopa lobbauskursseja.

Lainasanalla on heikkoutensa, syntyykö uusi sana?

Lobby-sanapesyeen sanojen kirjoittamisessa ja ääntämyksessä on paljon kirjavuutta: lobbismi ~ lobbyismi, lobbisti ~ lobbyisti, lobbari ~ lobbaaja; verbiä lobata taivutetaan ikään kuin siinä olisi astevaihtelu, lobata : lobbaan, ja vokaalisoinnunkin kanssa on vähän niin ja näin: lobbya.

Pyydämme siis lukijoilta ehdotuksia lobbaamisen ja lobbarin suomenkielisiksi vastineiksi. Jos uuden sanan luominen tuntuu turhalta, niin kantaa voi ottaa myös entisen, siis lainasanan, vakiinnuttamisen puolesta. Mikä muoto olisi silloin paras ja miksi?

Vastaukset 20.4.1995 mennessä osoitteeseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kielitoimisto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Palkintona on kirjoja. Tulokset julistetaan mm. Kielikellossa.