Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Kysyttyä 4/2003

Minna Pyhälahti

Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen

Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää syytä siihen, miksi minä rakastan sinua mutta pidän sinusta, tai että pidän asiaa tärkeänä mutta katson asian tärkeäksi. Nämä yhdistelmät opitaan samalla kun kielikin.

Rektio saattaa mietityttää tekstin kirjoittajaa ja muokkaajaa. Se vaikuttaa toisaalta sanan, toisaalta lauseen tai ilmauksen merkitykseen: onhan eri asia olla vastuussa pomolle kuin vastuussa pomosta! Rektioasioita joutuu miettimään erityisesti verbien yhteydessä. Ongelmia aiheuttavat myös muiden sanaluokkien sanat.

Saman sanan kanssa voi esiintyä kolme tai neljäkin eri sijamuotoa. Esimerkiksi osa-sanaa voi määrittää elatiivi, partitiivi tai illatiivi: niinpä Osa opiskelijoista huomaa, että rahattomuus on osa elämää. Ehkä kannattaisi ottaa osaa arvontoihin!

Lukija ennakoi tekstiä. Kun tekstissä on sana rakastan, hän odottaa löytävänsä kauempaa esimerkiksi sanat elämää, talvea tai kissoja. Nämä ajatuskokonaisuudet pitävät juonta koossa ja vievät sitä eteenpäin. Jos odotetun muotoista sanaa ei löydykään, joutuu lukija etsiskelemään yhteyksiä. Kokonaisuus ei tällöin hahmotu helposti.

Salome ja Surku-koira ystävystyvät omalaatuiseen hemuliin ja lähtevät tämän matkaan. > – – ystävystyvät omalaatuisen hemulin kanssa ja lähtevät tämän matkaan.

Murre vaikuttaa sijamuotovalintoihin

Toisinaan sanaa määrittämään kelpaa samassakin merkityksessä kaksi sijamuotoa, ilman että merkitys muuttuu. Kansaa jakavat vaikkapa sanaparit maistuu hyvälle – hyvältä, kuulostaa hyvälle – hyvältä tai näyttää hyvälle – hyvältä. Molempia muotoja voi kuitenkin yleiskielessä käyttää.

Murretausta aiheuttaa sen, että esimerkiksi keskustelussa huomaa, jos joku sanoo maistuu hyvälle. Oma länsisuomalainen murrekorvanikin väittää virheellisesti, että ainoastaan muoto maistuu hyvältä olisi oikein. Itäsuomalaisen korvassa taas maistuu hyvälle kuulostaa tutummalta.

Samanlaisen parin muodostavat itäinen ilmaustyyppi tuli tehtyä ja läntinen tuli tehdyksi. Suomen kielen lautakunta hyväksyi ne samanarvoisiksi vaihtoehdoiksi jo 1970-luvulla, mutta edelleen moni vierastaa tuli tehtyä ‑vaihtoehtoa.

Vaikka yleiskielessä asutaan jossakin paikassa, murteissa voidaan asua myös jotain paikkaa, eli asua-verbi täydentyy myös partitiivimuotoisen sanan avulla. Voidaan siis vaikkapa asua taloa. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkinä tällaisesta käytöstä lause ”Stä on kauvvan asuttu sitä Vehkalhom paikkaa jo”, joka on poimittu Vammalasta.

Lähimerkityksiset verbit ja yhdyssanat sotkevat

Rektiot ovat hankalia erityisesti niille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä. Silloin kun ilmaistaan paikkaa tai suuntaa, sijan valinta on melko helppoa: kuljen metsässä ja tulin pois metsästä. Useimmiten rektio ei kuitenkaan ole kovin looginen. Se olisi vain opittava muistamaan ulkoa. Muissa kielissäkin on ulkoa opeteltavaa, mutta sijamuotojen tilalla ovat usein prepositiot: belong to something, bero något.

Kahden tai useamman verbin rinnastaminen tuottaa rektiovirheitä. Kirjoittajalta jää helposti huomaamatta, että rinnastetut verbit vaativatkin määritteensä eri sijamuotoihin. Tällaisissa tapauksissa yhteisen määritteen tai sitä korvaavan pronominin joutuu siis toistamaan oikeassa muodossa kummankin verbin yhteydessä.

Yhteiskunnalliset rakenteet ohjaavat ja vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen. > – – ohjaavat ihmisen käyttäytymistä ja vaikuttavat siihen.

Seurantatutkimuksen mukaan vuorotteluvapaa on tarjonnut työttömälle mahdollisuuden päästä tai pysyä työmarkkinoilla. > – – mahdollisuuden päästä työmarkkinoille ja pysyä niillä.

Nämä suunnitelmat on saatettu ajan tasalle ja täsmennetty vuosina 2001–2002. > – – on saatettu ajan tasalle ja niitä on täsmennetty vuosina 2001–2002.

Yhdyssanatkin ovat yleinen kompastuskivi. Yhdyssanan loppu- eli perusosa ratkaisee sijamuodon valinnan. Silti alkuosan kanssa esiintyvä muoto voi sekoittaa kirjoittajan.

Ryhmän sisäiset erimielisyydet ovat haitanneet Suomen neuvotteluasemaa maataloustuesta. > – – asemaa maataloustukineuvotteluissa. / asemaa neuvotella maataloustuesta.

Sijamuodon valintaa sotkee toisinaan myös se, että kirjoittajan mielessä voi olla jokin valitulle sanalle lähimerkityksinen sana, jonka kanssa esiintyvä sijamuoto tulee tekstiin vahingossa mukaan. Jos yhteenkuuluvat sanat lisäksi ovat kaukana toisistaan, voi olla vaikea muistaa, minkä parin esimerkiksi verbi itselleen vaatii.

Rektiot eivät ole läheskään aina yksiselitteisiä. Jos tekstissä kuitenkin on selviä sijamuotovirheitä, ne liittyvät monesti mutkikkaisiin virkerakenteisiin. Mitä pitempi ja raskaampi virke, sitä helpommin kirjoittaja hukkaa ajatuksensa punaisen langan. Kun epäilee rektiovirhettä mutkikkaassa lauseessa, kannattaa irrottaa toisiinsa kuuluvat sanat lauseyhteydestä ja tarkastella niitä erikseen. Eräs hyvä kirjoittajan apuväline on rektioasioissakin Suomen kielen perussanakirja.

hallinnoida jotakin (Toimisto hallinnoi useita hankkeita.)

protestoida jotakin vastaan (Hän protestoi päätöstä vastaan.)

propagoida jotakin (Hän propagoi ehdotustaan.)

estyä
jostakin (Hän estyi saapumasta tilaisuuteen. Usein sujuvammin: Ei päässyt tilaisuuteen.)

vaikutus
johonkin (saasteiden vaikutus ilmastoon)

merkitys
jollekin (loman merkitys ihmiselle)

kampanjoida
jonkin puolesta, jotakin vastaan, jonkin saavuttamiseksi

kokea
joksikin (Hän koki tilanteen haastavaksi. Mieluummin: Tilanne tuntuu haastavalta tai Hän pitää tilannetta haastavana.)

nähdä
jonakin (Hän näki tilanteen haastavana. Mieluummin: Tilanne tuntuu haastavalta tai Hän pitää tilannetta haastavana.)

Minna Pyhälahti