Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle
Nimistö 2/2017

Petra Saarnisto

Kuvatoimisto Rodeo

Nimistökonsulttina kaupunkisuunnitteluvirastolle – Selvitys Malmin lentokentän ympäristön vanhoista nimistä

Helsingin Malmin lentokentän alueelle ja sen ympäristöön suunnitellaan uutta asuinaluetta. Vaikka suunnitelman toteutuminen on vielä epävarmaa, alueen uuden kaavan suunnittelu on jo käynnissä. Tein vuonna 2016 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle selvityksen alueen vanhasta paikannimistöstä nimistökonsultin roolissa.

2_17_malmin_lentoas.jpg

Malmin lentoasema. Kuva: Kuvatoimisto Rodeo

Selvityksen tarkoituksena oli tallentaa lentokentän ympäristön vanha paikannimistö, jotta vanhoja nimiä voitaisiin käyttää mahdollisten uusien katujen, puistojen ja muiden kaavanimien pohjana. Tavoitteena oli myös paikantaa nimet nykykartalle.

Selvityksen aineistona on 13 karttaa vuosilta 1763–1967 sekä yksi paikannimikeräelmä Svenska litteratursällskapetin arkistosta vuodelta 1913 ja kaksi keräelmää Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistosta vuosilta 1974 ja 1992.

Selvitysalue kattaa lentokentän ja sen lähiympäristön. Vuoden 1946 alueliitokseen asti alue kuului Helsingin pitäjän Tapaninkylään ja Malmin kylään. Alue on ollut pitkään asumatonta, minkä vuoksi paikannimiä sisältäviä karttoja ei sieltä kovin paljon ole.

Yhteensä nimiä esiintyy aineistossa 169, mutta koska samat nimet toistuvat, eri nimiä on vähemmän. Vanhemmissa kartoissa on lähinnä peltojen ja niittyjen nimiä, esimerkiksi Nyåker 1904 ja Lill ängen 1763, sekä joitakin soiden ja metsien nimiä, kuten Stor Måsan 1775 ja Hem Skogen 1775. Asumusten nimiä aineistossa alkaa olla 1900-luvun alkupuolelta lähtien, esimerkiksi Fredrikshof 1902. Lisäksi aineistosta löytyy muun muassa mäkien, rajapyykkien ja asuinalueiden nimiä.

1900-luvun alkupuolelle asti nimet ovat tavallisesti ruotsinkielisiä. Vanhemmissakin kartoissa kuitenkin on joitakin osin tai kokonaan suomenkielisiä nimiä, esimerkiksi niittyjen nimet Paha Haara 1763, Paska Nitu 1775 ja Hirviholms Äng 1776. 1900-luvun aikana nimistö suomenkielistyy.

Vanhat paikannimet näkyvät nykyisinkin lentokentän ympäristön kaavanimistössä. Esimerkiksi Pietiläntie ~ Pehrsvägen ja Vilppulantie ~ Filpusvägen perustuvat talonnimiin Pehrs ja Filpus. Nimien Nallenmäentie ~ Nallebackavägen ja Tullivuorentie ~ Tullbergsvägen taustalla puolestaan ovat maankohoumien nimet Nallibacka ja Tullberget. Selvityksessä tuli kuitenkin esiin myös sellaisia nimiä, joista nimistönsuunnittelijoilla ei aiemmin ollut tietoa.

Harvassa Suomen kunnassa kaavanimistön suunnittelijat ovat kielitieteellisen koulutuksen saaneita. Nimistöön perehtyneiden opiskelijoiden tai maistereiden osaamista voitaisiinkin käyttää enemmän hyödyksi – asianmukaista korvausta vastaan.

Selvityksen raporttiin voi tutustua osoitteessa https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2016-3.pdf.

Petra Saarnisto
Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa Nimiarkiston digitalisointihankkeessa.