Nimiä ja naapureita
Keskustelua 3/2004

Jaakko Anhava

Nimiä ja naapureita

Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.

Saksa, Tyskland, Germany, Allemagne, Vāczeme, nemetskij, tedesco sekä vielä Deutschland: kuinka ihmeessä samalla maalla ja kansalla on näin monta nimeä eri kielissä? (Kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, ranska, latvia, venäjä, italia ja itse saksa. Venäjän ja italian sanat tarkoittavat ’saksalaista’ja ’saksan kieltä ’: maan nimi on molemmissa Germania.)

Ruotsin tysk ja italian tedesco ovat mukautuneet näihin kieliin matkan varrella, mutta ne ovat samaa juurta kuin saksan deutsch. Germania on latinaa: siten roomalaiset nimittivät maata, jossa germaanikansat asuivat paljon ennen kuin saksan kieltäkään oli olemassa. Yksi näistä kansoista olivat alemannit, joista tulee ranskan Allemagne sekä espanjan ja portugalin Alemania.

Venäjän nemetskij ja muiden slaavilaisten kielten vastaavat sanat tarkoittivat alkuaan ’mykkää’– eivät tässä tapauksessa puhekyvytöntä vaan kielitaidotonta, joka ei osannut ”oekeitten immeisten” eli slaavien kieltä. Balttilaiskielten latvian Vāczeme ja liettuan Vokietija epäilemättä ovat samaa juurta, mutta niiden etymologia, siis mikä tämä sama juuri on, ei ole selvinnyt.

Saksa taas, kuten saattaa arvatakin, on sama sana kuin Saksi, Sachsen. Nykyinen Saksin osavaltio tosin on kaukana Suomesta, mutta alkuaan saksien germaanikansa asusti Itämeren rannoilla ja oli näistä kansoista eniten yhteyksissä myös Pohjoismaihin.

Mutta ei Ruotsikaan ole meillä Sverige eikä Venäjä kuin pilkkapuheessa Ryssä. Unkarin kielessä lengyel on ’puolalainen’ ja olasz ’italialainen’. Turkiksi Albania on Arnavut ja Kreikka Yunanistan – sitä paitsi ei Albania (Shqipëria) eikä Kreikka (nykymuoto Ellas) ole omalla kielelläänkään sama kuin kansainvälisesti. Walesiksi Lloegr on Englanti ja Sais ’englantilainen’. (Jälkimmäinen juontaa sekin sakseista, joita varhaiskeskiajalla paljon muutti Isoon-Britanniaan; tavallaan englantilaiset siis walesiksi ovat ”saksalaisia”, niin kuin hollantilaiset puolestaan englanniksi: Dutch on alkuaan sama sana kuin deutsch.)

Kaikkiin on selityksensä historiassa: naapurimaa, tai melkein-naapurimaa, johon on ollut paljon yhteyksiä (kuten meiltä Saksaan ja Unkarista Puolaan ja Italiaan, jotka Unkarin suurvalta-aikoina jopa olivat tämän naapurimaita), on usein saanut muiden kielten käytännöstä poikkeavan nimen. Se, että juuri Saksalla on niin monta eri nimeä, johtuu maan sijainnista Euroopan keskellä ja runsaista yhteyksistä joka taholle: se on ollut lähes kaikkien Euroopan kansojen naapuri tai melkein-naapuri.

Jaakko Anhava